Aikalisä

[kuison]

Ihmettelyn aihe on aikalisä. Joukkueen valmentaja ei käytä juuri koskaan otteluissa aikalisää, eikä varsinkaan tilanteissa, kun vastustaja "ottaa niskalenkin" ja oman joukkueen peli on täysin sekaisin. Valmentaja istuu penkin päässä hiljaa ja tuijottaa tyhjyyteen. Itseasiassa tiukat pelit kääntyneet vastustajalle aina samaisesta syystä. Väitän, että aikalisän ottaminen ja vaihdot auttaisi ko. tilanteissa. Kyseessä on juniorijoukkue, pelaajilta ei kai vielä 15 vuotiaana voi odottaa, että johtavat peliä itse. Ainakin kaikkien vastustajien valmentajat johtavat joukkueensa peliä intensiivisesti koko ajan ja ottavat aikalisän heti esim., jos vastustaja tekee 3 koria perän jälkeen. Olisiko jollain "oppineella" vastausta, mihin kategoriaan em. "passiivinen" valmentaminen peleissä kuuluu?

 

[Puskajussi]

Vs: Aikalisä

Ihmettelyn aihe on aikalisä. Joukkueen valmentaja ei käytä juuri koskaan otteluissa aikalisää, eikä varsinkaan tilanteissa, kun vastustaja "ottaa niskalenkin" ja oman joukkueen peli on täysin sekaisin. Valmentaja istuu penkin päässä hiljaa ja tuijottaa tyhjyyteen. Itseasiassa tiukat pelit kääntyneet vastustajalle aina samaisesta syystä. Väitän, että aikalisän ottaminen ja vaihdot auttaisi ko. tilanteissa. Kyseessä on juniorijoukkue, pelaajilta ei kai vielä 15 vuotiaana voi odottaa, että johtavat peliä itse. Ainakin kaikkien vastustajien valmentajat johtavat joukkueensa peliä intensiivisesti koko ajan ja ottavat aikalisän heti esim., jos vastustaja tekee 3 koria perän jälkeen. Olisiko jollain "oppineella" vastausta, mihin kategoriaan em. "passiivinen" valmentaminen peleissä kuuluu?

Valmentaja kuuluu kastiin tarkkailija, joka menee otteluun ja katselee etäältä miten peli etenee. Kuten kaikessa, ääripäät ovat huonoja. Valmentaja joka elää liikaa mukana pelissä on joko joystick-valmentaja (aja korille! syötä! heitä! ota levypallo!) tai sitten hukkaa otteensa peliin pyrkiessää mikromanageroimaan eikä pysty katsomaan peliä kokonaisuutena ja reagoimaan siihen.

Aikalisät voi jakaa raa'asti kolmeen kastiin:

• Ajatustauko - Pysäytetään vastustajan hyvä ote ja yritetään päästä taas peliin kiinni. Tätä varmaan tarkoitat kun vastustaja "ottaa niskalenkin". Pelaajat pääsevät rauhoittumaan ja valmentaja pääsee antamaan pari ajatusta kentälle toteutettavaksi.
• Hengähdystauko - Tarvitaan muutama huiliminuutti pelaajille, jos vaihtaminen ei ole järkevää.
• Taktinen - Viime sekunnin pelit, 4. jakson lopussa korin jälkeen puoleen kenttään jne.

Joskus muistan nähneeni sarjakuvan keinoin esitettynä nämä eri valmentajakastit ja ne olivat sangen huvittavia. Tarkkailija katseli kaukoputkella tapahtumia etäältä, osallistumatta, vaikuttamatta. Miksi valmentaja on tuollainen? Se voi olla arkuutta, epäonnistumisen pelkoa tai tietoinen valinta, jos valmentajan mielestä hänen roolinsa on vaikuttaa vain vaihtojen kautta tai valmentajan mielestä joukkue pärjää paremmin jos katkoja on vähemmän. Itse olen usein pyrkinyt minimoimaan aikalisät jos olen ollut valmentamassa joukkuetta jolla on paljon enemmän jalkoja kuin vastustajalla. Silloin vastustajan väsyttäminen on oleellista, mutta toisaalta aikalisä on edelleen pakko ottaa jos vastustaja meinaa tehdä irtioton.

 

[Värinämänkijä]

Vs: Aikalisä

Ihmettelyn aihe on aikalisä. Joukkueen valmentaja ei käytä juuri koskaan otteluissa aikalisää, eikä varsinkaan tilanteissa, kun vastustaja "ottaa niskalenkin" ja oman joukkueen peli on täysin sekaisin. Valmentaja istuu penkin päässä hiljaa ja tuijottaa tyhjyyteen. Itseasiassa tiukat pelit kääntyneet vastustajalle aina samaisesta syystä. Väitän, että aikalisän ottaminen ja vaihdot auttaisi ko. tilanteissa. Kyseessä on juniorijoukkue, pelaajilta ei kai vielä 15 vuotiaana voi odottaa, että johtavat peliä itse. Ainakin kaikkien vastustajien valmentajat johtavat joukkueensa peliä intensiivisesti koko ajan ja ottavat aikalisän heti esim., jos vastustaja tekee 3 koria perän jälkeen. Olisiko jollain "oppineella" vastausta, mihin kategoriaan em. "passiivinen" valmentaminen peleissä kuuluu?

Ymmärrän tuskasi, ei niitä Jääskeläisen toimintatapoja ymmärrä moni muukaan. Kyse lienee henk.koht. tarpeesta keksiä pyörä uudestaan, ja sitä on kyllä yritetty jo kohtuullisen monta kertaa.

 

[-Mickey-]

Vs: Aikalisä

Aivan pienempien peleissä aikalisiä kannattaa ehdottomasti käyttää silloin kun peli on sekaisin. Taktisesti aikalisillä voi yrittää katkaista vastustajan "runia", mutta todella hyvää vastustajaa vastaan nuo eivät useinkaan auta. Lisäksi kannattaa huomioida, että aikalisällä annetut ohjeet eivät, varsinkaan nuorilla, mene hirveän hyvin perille. Mahdollisimman vähän ja yksinkertaista asiaa!

Itse en vanhemmilla jätkillä paljoa aikalisiä ota jos ei oikeasti ole pakko. Olen asian myös tehnyt selväksi kaikille pelaajille. Pelaajat itse tietävät milloin kämmäävät ja tietävät asian ilman aikalisääkin. Jos taas kyseessä on taktinen asia, otan aikalisän (esim prässin purku ei toimi tms). Eli Play it through! Peli on kuitenkin lapsille oppimistilaisuus ja kun heille antaa sopivasti painetta ja tilanteen josta on itse selvittävä, oppivat he asiasta aika paljon. Tuolloin tulevat esille ne, jotka ymmärtävät asioita ja malttavat ajatella kentällä. Myös joukkueen luonnolliset johtajat ottavat tuolloin roolinsa.

 

[zelda]

Vs: Aikalisä

Aivan pienempien peleissä aikalisiä kannattaa ehdottomasti käyttää silloin kun peli on sekaisin. Taktisesti aikalisillä voi yrittää katkaista vastustajan "runia", mutta todella hyvää vastustajaa vastaan nuo eivät useinkaan auta. Lisäksi kannattaa huomioida, että aikalisällä annetut ohjeet eivät, varsinkaan nuorilla, mene hirveän hyvin perille. Mahdollisimman vähän ja yksinkertaista asiaa!

Itse en vanhemmilla jätkillä paljoa aikalisiä ota jos ei oikeasti ole pakko. Olen asian myös tehnyt selväksi kaikille pelaajille. Pelaajat itse tietävät milloin kämmäävät ja tietävät asian ilman aikalisääkin. Jos taas kyseessä on taktinen asia, otan aikalisän (esim prässin purku ei toimi tms). Eli Play it through! Peli on kuitenkin lapsille oppimistilaisuus ja kun heille antaa sopivasti painetta ja tilanteen josta on itse selvittävä, oppivat he asiasta aika paljon. Tuolloin tulevat esille ne, jotka ymmärtävät asioita ja malttavat ajatella kentällä. Myös joukkueen luonnolliset johtajat ottavat tuolloin roolinsa.

Tuo teoria on kuin historiallisesta Rooman valtakunnasta, jossa gladiaattorit ja muut orjat pistettiin areenalle vaihtoehtona elämä tai kuolema.Jos olet hyvä pärjäät mutta jos et homman nimeä niin tulet syödyksi tai muuten tapetuksi. On sekin jollainen oppimistapa mutta en usko että koripallo on tämäntyyppinen oppimistilaisuus. Toiset oppivat paineessa, toiset taas ajan kanssa(useimmat) jolloin vaaditaan jatkuvaa ja selkeää opastusta sekä otteluissa että harjoituksissa.Tuppisuu valmentaja on yhtä tyhjän kanssa ja pelkkä pullopoika(tyttö).Koripallossa puhutaan sekä kentällä että sen laidalla muistaen kuitenkin vanhan sananlaskun LYHYESTÄ VIRSI KAUNIS

 

[-Mickey-]

Vs: Aikalisä

Kuten sanoin, taktisissa tilanteissa kannattaa ehdottomasti ottaa aikalisä. Menettelytavat ovat aina joukkueesta kiinni ja meillä tuo toimii. Jos joukkueessa on pelaajia jotka eivät käsitä syy/seuraussuhdetta tekemisiensä virheiden ja lopussa häämöttävän tappion välillä, kannattaa ehdottomasti ottaa aikalisä jos siltä tuntuu. Ja mitä tulee muuhun peliohjaamiseen, huudan kyllä ihan tarpeeksi matsin aikana niin paljon että menee sitten loppuilta hyssytellessä.

Vastuun pelitilanteen kehittymisestä voi antaa pelaajille kun he ovat tarpeeksi vanhoja ja ymmärtävät lajista jotain. alle a-junnuilla (ei edes heillä kaikilla), ei hommaa kannata edes ajatella käytettäväksi. Kiitos kuitenkin mielipiteestä, katson varmasti tulevaisuudessa asiaa toiseltakin kantilta.