Vs: Espoon Honka - Namika Lahti 24.1 klo 17,00
Hongan hyökkäys näytti paikoitellen jopa hyvältä. Taisi olla muuten vasta viides kerta, kun Honka oli parhaalla kokoonpanollaan liikkeellä koko kauden aikana. Jukan heitto ei uponnut ja Rodgers sai Äkeemin hämärän rajamaille, mutta penkiltä nousi Pamppu Vanjoki ja sai kotiyleisön syttymään. Siitä se sitten lähtikin; kahdeksan minuutin jakso 25-4 Monten viimeistellessä nopeita ja Kimmon pistäessä kimmomaisen mahdottomat heittonsa sisään.
Hongan puolustus oli etenkin kolmannella jaksolla täyttä terästä, vaikka Vuori hassuttikin Vanjokea pari kertaa. Matinen, Muurinen, Perkins ja Kajander korin alla ovat melkoinen pelote. Toivotaan, että jengi pysyy terveenä. Monten tilanne tässä pelottaa eniten - vetääkö kausi loppuun riskillä vai mennäkö heti leikkaukseen ja toivoa, että kaveri toipuu pleijareihin mennessä?
Rodgersista tulee olemaan paljon iloa Lahdelle, mutta joukkueen yleisestä linjasta poiketen kaipaisin liilapaitoihin vielä uutta jenkkiä. Lahdessa vannotaan jo kolmatta vuotta duunarikoriksen nimeen, mutta kylmä totuus on se, että ei duunarikoris voita mestaruuksia. Lahdella on tällä hetkellä kaksi pelaajaa - Nixon ja Laine - jotka osaavat luoda oman heittonsa, mutta heistä kumpikaan ei ole varsinainen go to -guy. Tämä saattaa kuulostaa Lahti-fanien korvaan rienaukselta, mutta Akeemin kaltainen pelaaja olisi tuohon pakkaan tuiki tarpeellinen.
Hongalla seuraavaksi vastassa Uki vieraissa. Pohitulli on aina paha paikka pelata ja Korihait on profiloitunut Jyrin alaisuudessa rottweilerlaumaksi, joka ei päästä sitten hetkeksikään irti vastustajan valtimosta. Katsotaan, jatketaanko voittojen merkeissä.
