Vs: Eteläinen II-divari
Kaspalakit – Passe 83-73 (44-38)
Lähtöaskeleet: Kumpikin joukkue oli liikkeellä täydellä rosterilla. Passen Parviaisella oli sormessa urheiluteippiä, joten hän tyytyi ainoastaan psyykkaamaan vastustajaa pukemalla pelitamineet päälle. Ei kuitenkaan käynyt kentällä koko pelin aikana. Keski-iältään sarjan vanhimmat joukkueet ovat jumiutuneet karsijan paikalle, joten kyseessä oli neljän pinnan jumbofinaali.
Matsi: Paremmin lämmitellyt kotijoukkue oli alusta alkaen aktiivisempi kummassakin päässä kenttää. Parin minuutin jälkeen Passen pelaajat palasivat puolustukseen naama punaisena ristinmerkkiä tehden. Ihan eivät kaikki ole vielä 40 minuutin kunnossa. Kaspalakit oli jo 10 pinnan karkumatkalla, kun Keane ja Lyytinen naulasivat ison pohjaan. Kaspalakeilta liekissä oli Kirjavainen tehden 8 pinnaa lähes putkeen. Eka kymppi 22-19.
Toisella kympillä Kaspalakkien johto oli koko ajan 5-10 pistettä. Aho osui kahdesti kaukaa. Parviaisen puuttuessa vastuu jakaantui yllättävänkin monelle pelaajalle, sillä 7 pelaajaa pääsi pisteille.
Ison tauon jälkeen Kaspalakit huristeli edelleen tasaista tahtia pisteitä. Jakson puolivälissä Ståhlhammarin 8 peräkkäistä pistettä alkoi olla jo Passelle liikaa. Jakson lopulla loukkaantumisesta toipuva Ansas teki voimakkaita screenejä ja teki noin minuutissa 6 pinnaa. Jakso Kaspalakeille 25-19.
Viimeisellä kympillä tempo laski ja Kaspalakkien hyökkäys alkoi tökkiä oikein kunnolla. 5 minuuttia siinä sudittiin palloa rautoihin, ennen kuin alkoi osua. Toisaalta puolustus toimi sen verran hyvin, että Passekaan ei muutamaa koria enempää saanut aikaiseksi. Ahon 7 peräkkäistä pistettä toivat lopulta mukavasti helpotusta, kun ero oli pienimmillään 4 pinnaa.
Tehtyjen pisteiden osalta on varsin erikoista, että kummankin joukkueen kaikki kentällä käyneet pääsivät pisteille (paitsi Erkinheimo, joka pelasi ainoastaan minuutin). Passelta Keane haki ratkaisuja enemmän kuin vuosiin. Arosilta säikäytti muutamalla kovalla kaukoheitolla ja Willberg kalasteli lopun ajoillaan hyvin virheitä.
Kaspalakeista Ståhlhammarin mahtiminuutit kolmannella jaksolla pehmittivät Passen. Aho heitti normipisteet, mutta tarvitsi tänään aika monta heittoa. Kaikenkaikkiaan puolustus oli pitkästä aikaa sellaista, kuin sen olisi suonut olevan koko kauden ajan. Tuohan se toki vähän motivaatiota puolustamiseen, kun vaihdossa kärkkyy 5 pelaajaa.
Tuomaripari Viljanen-Hewitt oli kertakaikkisen tarkka vihellyksissään. Jonkinlainen ennätys lienee tapahtunut toisella kympillä, kun Passe sai joukkuevirheet täyteen 1.20 minuutissa. Ihmetystä herätti myös sääntö, jonka mukaan kentällä pitää olla kapteeni, jos pöytäkirjaan merkitty kapteeni on vaihdossa. Kai se sitten niin on.
Kaspalakit: Sell 3, Riihimäki 6, Ansas 6, Kaijansinkko 6, Ståhlhammar (MVP) 16, Wessman 6, Aho 17, Kirjavainen 12, Laatikainen 1, Ollila 10.
Passe: Keane 10, Erkinheimo -, Urpola 5, Ketomaa 6, Olki 8, Pulkkinen 6, Willberg 5, Arosilta (MVP) 11, Haliseva 6, Lyytinen 9.
Entä sitten? Passe ei kuvioita pelaa, vaan luottaa siihen, että jokainen kokeilee vuorollaan 1vs1- peliä tai sitten kuula lähtee ilmaan nopeasti ja kaukaa. Valitettavasti kunto, nopeus ja heittotarkkuus ei ole enää männävuosien tasolla. Jossain vaiheessa kannattaisi kokeilla jotain kuviota ja yhteispeliä. Jos tuntuu pahalta, niin sitten voi taas jatkaa sooloilua.
Kaspalakkien sairastupa tyhjenee kiitettävää tahtia. Haasteita tosin riittää myös täydellä rosterilla, kun minuutit pienenevät kaikilla pelaajilla. Mieluummin kuitenkin näin.