Minicoach
Niin,
valmennettavani on kasa mini-ikäisiä poikajunnuja, joista pari on hitusen ongelmallisia tapauksia.
Treenaaminen maistuu silloin kun itseä huvittaa, selkeä "perheen ainoa lapsi" -mentaliteetti, eli maailma pyörii oman navan ympärillä, hirveää huutamista ja "minäminäminäminäminä" -toimintaa jatkuvasti. Huutaa omille minkä ehtii ja luulee olevansa kaikessa oikeassa, vaikka on yleensä täysin päinvastoin. Kaiken lisäksi tyyppi vaikuttaisi olevan jonkinmoinen koulukiusaaja, ainakin sellaista on haisteltavissa joistakin pelaajien välisistä suhteista hänen kanssaan. Muu joukkue kärsii, kun yksi tyyppi mökää koko ajan ja välillä tämä yksi vetää mukaansa toisen kiukuttelemaan.
Jos joukkueessa olisi hyvä luonnollinen kilpailutilanne, ei ongelmaa olisi. Nakkaisin kaverin pihalle aina, kun ongelmia alkaisi ilmetä ja käskisin tulemaan takaisin kun osaa käyttäytyä. Joukkueessa on kuitenkin kohtalaisen vähän pelaajia, joten peluutussäännöillä joskus saattaa olla hilkulla voidaanko edes pelata. Peluutussääntö aiheuttaa myös sen, että tuo kyseinen tyyppi pääsee väkisinkin kentälle (porukan ollessa vähissä), vaikkei olisi ansainnut minuuttiakaan peliaikaa.
Hyvä puoli tässä on, että kaverilla tuntuu olevan jonkinmoinen motivaatio pelaamiseen, mutta asenne on jostakin syvältä. Ainakin seuraavia asioita olen kokeillut tähän mennessä:
- Puhunut pojan kanssa kahden kesken
- Yrittänyt kiinnittää kyseiseen heppuun enemmän huomiota
- Yrittänyt kiinnittää kyseiseen heppuun vähemmän huomiota
- Heittänyt tyypin pihalle treeneistä
- Peluuttanut niin vähän kuin mahdollista ja kertonut miksi
- Juoksuttanut yhden tunaroinnin takia koko joukkuetta treeneissä (toivoin joukkuepaineen toimivan)
- Kannustanut, kehunut, neuvonut, ohjannut
- Puhunut joukkuehengestä kaikille ja siitä miten kaikki tarvitsevat toisiaan tässä lajissa
Perusteet ja periaatteet ovat pysyneet koko ajan samoina. Toistamalla ja pitkäjänteisestihän muutosta noissa saa aikaiseksi, eikä mitenkään muuten.
Välillä on hyviäkin päiviä, mutta useimmiten jääkiekkojoukkueen kokoinen ego nousee vähintään muutaman kerran treeneissä esiin. Jos jokin asia ei mene hänen mielensä mukaan (tehdään sitten väärää harjoitusta, hänellä itsellään ei kulje tai joku muu antaa vaikka huonon syötön), alkaa rähinä.
En usko että kyseinen terroristi on ainoa laatuaan, joten kertokaapa mitä tässä voisi tehdä? Miten itse olette toimineet? Mikä olisi oikea suunta lähteä menemään? En haluaisi poikaa ulos joukkueestakaan heittää, sillä juuri noille tyypeille tekee hyvää olla purkamassa energiansa jossakin tämän tyyppisessä, eikä hengailla ostarilla. Täytyisi vain keksiä suunta, minne päin pitkäjänteisesti kyseistä sälliä (ja koko joukkuetta) pitäisi ohjata.
valmennettavani on kasa mini-ikäisiä poikajunnuja, joista pari on hitusen ongelmallisia tapauksia.
Treenaaminen maistuu silloin kun itseä huvittaa, selkeä "perheen ainoa lapsi" -mentaliteetti, eli maailma pyörii oman navan ympärillä, hirveää huutamista ja "minäminäminäminäminä" -toimintaa jatkuvasti. Huutaa omille minkä ehtii ja luulee olevansa kaikessa oikeassa, vaikka on yleensä täysin päinvastoin. Kaiken lisäksi tyyppi vaikuttaisi olevan jonkinmoinen koulukiusaaja, ainakin sellaista on haisteltavissa joistakin pelaajien välisistä suhteista hänen kanssaan. Muu joukkue kärsii, kun yksi tyyppi mökää koko ajan ja välillä tämä yksi vetää mukaansa toisen kiukuttelemaan.
Jos joukkueessa olisi hyvä luonnollinen kilpailutilanne, ei ongelmaa olisi. Nakkaisin kaverin pihalle aina, kun ongelmia alkaisi ilmetä ja käskisin tulemaan takaisin kun osaa käyttäytyä. Joukkueessa on kuitenkin kohtalaisen vähän pelaajia, joten peluutussäännöillä joskus saattaa olla hilkulla voidaanko edes pelata. Peluutussääntö aiheuttaa myös sen, että tuo kyseinen tyyppi pääsee väkisinkin kentälle (porukan ollessa vähissä), vaikkei olisi ansainnut minuuttiakaan peliaikaa.
Hyvä puoli tässä on, että kaverilla tuntuu olevan jonkinmoinen motivaatio pelaamiseen, mutta asenne on jostakin syvältä. Ainakin seuraavia asioita olen kokeillut tähän mennessä:
- Puhunut pojan kanssa kahden kesken
- Yrittänyt kiinnittää kyseiseen heppuun enemmän huomiota
- Yrittänyt kiinnittää kyseiseen heppuun vähemmän huomiota
- Heittänyt tyypin pihalle treeneistä
- Peluuttanut niin vähän kuin mahdollista ja kertonut miksi
- Juoksuttanut yhden tunaroinnin takia koko joukkuetta treeneissä (toivoin joukkuepaineen toimivan)
- Kannustanut, kehunut, neuvonut, ohjannut
- Puhunut joukkuehengestä kaikille ja siitä miten kaikki tarvitsevat toisiaan tässä lajissa
Perusteet ja periaatteet ovat pysyneet koko ajan samoina. Toistamalla ja pitkäjänteisestihän muutosta noissa saa aikaiseksi, eikä mitenkään muuten.
Välillä on hyviäkin päiviä, mutta useimmiten jääkiekkojoukkueen kokoinen ego nousee vähintään muutaman kerran treeneissä esiin. Jos jokin asia ei mene hänen mielensä mukaan (tehdään sitten väärää harjoitusta, hänellä itsellään ei kulje tai joku muu antaa vaikka huonon syötön), alkaa rähinä.
En usko että kyseinen terroristi on ainoa laatuaan, joten kertokaapa mitä tässä voisi tehdä? Miten itse olette toimineet? Mikä olisi oikea suunta lähteä menemään? En haluaisi poikaa ulos joukkueestakaan heittää, sillä juuri noille tyypeille tekee hyvää olla purkamassa energiansa jossakin tämän tyyppisessä, eikä hengailla ostarilla. Täytyisi vain keksiä suunta, minne päin pitkäjänteisesti kyseistä sälliä (ja koko joukkuetta) pitäisi ohjata.