Koripallo.com

Hanno Möttölän haastattelu

Ylläpito

Ylläpidon jäsen
Viestejä
4 980
Hanno Möttölän haastattelumme ensimmäisessä osassa käydään läpi HBA:ta, sen roolia, Hannon roolia ja nuorten koripalloilijoiden urapolkua.


– Meillä on loistava maailman huipputason koulutus, me luotetaan suomalaiseen valmennukseen ympäri maata ja siihen, että ollaan sen jälkeen valmiita lähtemään. Sitten vain pitää löytää ne reitit, Möttölä sanoo ja jatkaa:

– Kilpailuhan on tietysti äärimmäisen kovaa tuolla. Se on tietysti fakta, että meidän parhaimmatkin juniorimaajoukkuepelaajat, jotka eivät yliopistoon lähde, menevät Korisliigan kautta. Suoria paikkoja muihin Euroopan muihin on vaikeaa löytää. Se on ihan hieno asia, mutta totta kai olisi hienoa löytää niitä reittejä.

Haastattelun toisessa osassa käsitellään laajemmin pelaajapolkua NCAA:han ja sarjan muuttunutta luonnetta ja kolmannessa osassa tullaan Susijengin nykyhetkeen ja tulevan kesän olympiakarsintoihin.
 

Ylläpito

Ylläpidon jäsen
Viestejä
4 980
Hanno Möttölän haastattelumme toisessa osassa käydään läpi NCAA:ta, sen merkitystä nuorille suomalaisille ja eurooppalaisille pelaajille, koko sarjan muuttunutta luonnetta ja sivutaan hieman high schooliakin.


– Tämä on mielenkiintoinen muutos siihen, mitä se oli vielä ihan viisi vuotta sitten. Totta kai aina on yliopistossa maksettu rahaa, mutta se on tapahtunut laittomasti – nyt se kaikki on laillista. Se on iso muutos, ja kaikkien, jotka sinne haluavat lähteä, pitää ymmärtää miten se vaikuttaa kaikkeen toimintaan siellä.

Möttölä linjaa monien pelaajien saavan yliopistourheilusta moninkertaisen summan rahaa siihen nähden, mikä heidän markkina-arvonsa olisi ammattilaisena Euroopassa.

– Kun otetaan pois Euroopan huippupalkatut ja Kiinan huippupalkatut, NCAA on maailman toisiksi parhaiten maksava ammattisarja.
 

Ylläpito

Ylläpidon jäsen
Viestejä
4 980
Kolmas ja viimeinen osamme Hanno Möttölän haastattelua käsittelee Susijengiä ja kesän olympiakarsintoja, joissa Suomella on kaikkien aikojen mahdollisuus edessään.


Susijengin tunnelmia ja tilaa Möttölä luonnehtii innostuneeksi ja odottavaksi.

– Loppuuko se heinäkuun ekalle viikolle, vai tehdäänkö yksi suomalaisen urheilun suurimpia saavutuksia lähihistoriassa joukkuetasolla ja pääsisimme miesten olympiakoripalloon 12 joukkueen turnaukseen. Mutta sitä ei kannata hirveästi vielä fiilistellä.

– Saadaan miehet kasaan ja hyvä valmistautuminen, ja sitten lähdetään kamppailemaan Bahaman ja Puolan kanssa siitä, että päästään pelaamaan Valenciassa välieriä ja tavoittelemaan mahdollista olympiapaikkaa, Möttölä sanoo.
 
Viestejä
692
Kiitos haastattelusta toimitukselle. Nämä kolme juttua olivat mukava lukea. Joitain pirullisia mietteitäni:


HBA perustettiin vuonna 2011, ja nykyisin se toimii yläkoulun osalta Pohjois-Haagan Yhteiskoulussa ja lukion puolella Mäkelänrinteen urheilulukiossa.
– Ihan samaan tyyliin kuin Australian Center of Excellencessä, jossa he taisivat aloittaa vastaavan toiminnan vuonna 1982 tai 1983. Se oli yksi, jonka Henrik Dettman ja Ari Tammivaara ja kumppanit benchmarkkasivat tuossa varmaan viitisentoista vuotta sitten, kun he tätä alkoivat suunnittelemaan. Silloin se oli vielä nimeltään AIS, Australian Institute of Sports: se oli yksi tahoista, joka benchmarkattiin, kertoo Hanno Möttölä.


HBA tekee asioita varmasti oikein hyvinkin, mutta rehellisyyden nimissä organisaation toimintaa ei pitäisi missään nimessä verrata Australian urheiluinstituuttiin tai tähän Center of Excellenciin. Yksittäiset harjoitustapahtumat ja -viikot voivat muistuttaakin AIS/ACE:n toimintaa, mutta siihen yhtäläisyydet oikeastaan loppuvatkin. Yksittäinen suurin ero on ehkä siinä, että jos HBA tai Urhea laajemmin benchmarkkaa ja kopioi ulkomaisia esimerkkejä, niin AIS ja ACE luo ja suunnittelee rohkeasti toimintansa itse. Resursseissa on valtava ero.


Lassi Tuovi on Bolognassa, joten sieltä ei paljon käydä kauden aikana vierailemassa ympäri Eurooppaa pelaajien luona. Se oli minun iso työsarka tänä vuonna. Siinä syy tälle. Nautin näistä vierailuista en ainoastaan siksi, että pääsin tapaamaan susijengiläisiä, vaan pääsin myös seuraamaan ammattijoukkueiden tekemistä läheltä ja keskustelemaan meidän ammattipelaajien valmentajien kanssa.

1) Pariisi; 2) Riika; 3) Manresa; 4) Teneriffa; 5) Bolougn-sur-Mer (Le Portel); 6) Tubingen; 7) Mazeikiai; 8) Lyon (St Chamond); 9) Ljubljana (Domzale); 10) Albacete; 11) Brysseli (Belfius-Mons-Hainaut plus ehkä joku Islannin reissu? Yhdysvaltoihin ei ole kuitenkaan tänä vuonna lähdetty.

Kyllähän tuossa tosiaan reissupäiviä ja rahaa saa menemään. Koripalloliitto on hyvässä asemassa, että tälläinen on mahdollista.


– Arjessa pojat ovat ensinnäkin lukio- tai ammattikouluopiskelijoita, se on tietysti heidän ensimmäinen minänsä tässä arjessa. Ilman koulunkäyntiä tämä HBA ei avaudu.

Nykysuomessa oppivelvollisuus taitaa koskea käytännössä kaikkia alle täysikäisiä. Koulunkäynnin ei tätä kautta pitäisi siis olla enää este - olisi ollut mukava tietää, että miten riittävä koulunkäynti HBA:ssa tarkemmin määritellään.


Teemu Rannikko, Petteri Koponen, onko tästä hirveästi muita lukion jälkeen lähtenyt muualle Eurooppaan; ei ainakaan heti tule päähän kolmatta nimeä.

Mainitun Luukas Vaaran lisäksi mieleeni kyllä tulee myös maajoukkueemme kapteeni.


”Maailman pisimmän offseasonin” keskelle sijoittuva EM-kisoihin tähtäävä 5-6 viikon leiritys harjoituspeleineen ja itse kisat ovat koulun tarjontaan verrattuna hyvin runsas paketti.

– Kaikki amerikkalaiset valmentajat, jotka ymmärtävät modernista koripallosta ja pelaajien kehityksestä, ymmärtävät, että se on enemmän kuin yliopistot pystyvät tarjoamaan kesällä. Yliopistossa se on kesällä edelleen neljä tuntia viikossa, mitä apu- ja päävalmentaja saavat valmentaa yhtä pelaajaa offseasonilla, Möttölä linjaa ja jatkaa:


Tässä nyt ilmeiseti viitataan U20-ikäluokan EM-kisoihin. Tuo 5-6 viikkoa tuntuu kyllä täysin järkevältä ajalta kotimaassa, mutta eipä tuolla B-divisioonassa ole pelin taso niin päätä viime vuosina huimannut, että yliopistovalmentajana - ymmärsin modernista koripallosta tai en - näkisin tuon kokemuksen ylivoimaisena pelaajan kehittymisen kannalta. Ehkä tuossa hieman myös tahallaan väärinymmärretään tai ainakin vähetellään noita NCAA-valmennuksen sääntöjä ja niiden vaikutusta kesäharjoitteluun.


Voittoa enemmän Möttölää lämmitti se, miten runsaasti Suomi on saanut pelillisesti serbejä kiinni sitten edellisten kohtaamisten. Kolmannella neljänneksellä Suomen johtaessa nähtiin kymmenminuuttinen, jolla hyvistäkään paikoista ei saatu palloa sukkaan – se muodostui lopulta eräänlaiseksi kulminaatiopisteeksi.

– Jos me olisimme heittäneet sen kymmenen minuutin aikana hyvin, olisimme pelanneet absoluuttisesti voitosta viimeisen parin minuutin aikana. Sikäli se Serbia-ottelu oli paljon parempi kuin Tanska-ottelu, Möttölä kiteyttää.

– Se oli todella hyvä merkki, ja se tarkoittaa, että meillä oli erinomaiset muutama päivä leiritystä: tehtiin oikeita asioita.

Olisin mielelläni kuullut hieman myös analyysiä tuosta Tanska-pelistä. Miten on mahdollista, että erinomaiset leiripäivät näkyivät kyllä siinä, että Serbia-pelistä keskustellessa valmennus pääsee voitostajossitteluun asti, mutta muutamaa päivää myöhemmin käsipallomaa Tanska jää yhden-kahden heiton päähän vierasvoitosta ja tämä fakta sivuutetaan aivan täysin?


Samaan hengenvetoon sanon myös, että meidän pelaajamateriaalimme on kapea; se on ihan fakta.

Ah, kiitos. Nyt tämä on vihdoin sanottu.
 
Viimeksi muokattu:
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös