- Viestejä
- 2 819
Katkaisen hiljaiseloni tuomalla framille tämän ajankohtaisen aiheen.
Heitän omat valintani tänne ennen mestaruuden ratkeamista, koska mestaruudella on mielestäni turhankin korkea painoarvo jengin valinnoissa. Vaikka mestarijoukkue ansaitsee kaiken mahdollisen gloorian, ei mielestäni esimerkiksi mestarin paras kotimainen ole automaattisesti MVP tai mestarin valmentaja automaattisesti coach of the year.
MVP: Antto Nikkarinen, Kouvot
Kakkossija: Samuel Haanpää, Korikobrat
Nikkarinen ja Haanpää ovat ainoat kotimaiset pelaajat, joiden puuttuminen kokoonpanosta sekoittaisi joukkueensa konseptit täydellisesti. Antto vie MVP:n, koska a) Kouvot on pleijareissa b) Antto pakittaa Santtua paremmin.
Vuoden ulkomaalaispelaaja: Martin Zeno, Bisons
Kakkossija: Jason Conley / Matt Gibson, LrNMKY
Zeno on runkosarjan voittajan ja hallitsevan mestarin paras pelaaja, joka käänsi runkosarjana aikana 6-8 tiukkaa matsia biisonivoitoksi henkilökohtaisilla suorituksillaan. Myös liigan top 5 -puolustaja.
Vuoden puolustuspelaaja: Antti Niskanen, LrNMKY
Kakkossija: Clifton Jones, LrNMKY
Jumppa on fiksun duunaripelaajan prototyyppi, joka tuntuu laajentavan repertuaariaan vuosi vuodelta. Jumppa tuntuu olevan aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vaikka kaverin puolustustehot eivät sinänsä näy tilastoissa, hänen esityönsä on useamman kerran johtanut mm. Conleyn ja Gibsonin riistoihin ja Jonesin blokkiin.
Vuoden kehittynein pelaaja: Sami Ikävalko, FoKoPo
Kakkossija: Jussi Eskola, Karhu * Villematti Fabio, Korihait
Tämä palkinto sinänsä hämää, koska Samilla on takana kaksi vuotta divaria ennen edeltävää liigakauttaan. Sami on nyt astunut kehityspolkunsa loppuun FoKoPossa ja osoittanut scoraajan kykynsä liigatasolla. Ensi kaudella sitten pikkuisen vähemmän Twitteriä ja Swaggeria ja iso 6.-7. pelaajan rooli Top 6-jengissä?
Paras kuudes pelaaja: Petri Virtanen, Kataja
Kakkossija: Ville Mäkäläinen, Bisons * Jukka Matinen, KTP
Pete on löytänyt viimeisen kahden kauden aikana täydellisen roolin vaihtopenkiltä tulevana Microwave-pelaajana ja tullut statsiensa perusteella mukaan MVP-kilpaan. Tällaisessa roolissa Pete voi hyvinkin vetää vielä viisi vuotta tehokasta pääsarjapalloa.
Vuoden tulokas: Jussi Turja, Lapua
Kakkossija: Ei
Korisliigaan on yhä vaikeampi nuoren pelaajan tulla, ja kenties vuoden tulokkaan palkitsemiskriteereissä voisi olla jonkinlaisen tarkistuksen paikka. Ensimmäisen kauden liigapelaajista Turja oli ainoa, jolla oli merkittävä rooli joukkueessaan. Palkinto irtoaa helpolla, mutta ansaitusti.
Vuoden valmentaja: Jukka Toijala, Kataja
Kakkossija: Lassi Tuovi, LrNMKY
Aina voi käydä keskustelua siitä, vaikuttaako EuroChallenge jollain tavalla Korisliigan palkintojenjakoon, mutta mielestäni vaikutus on otettava huomioon. Kataja on selvinnyt Mäkäläisen, Lehtorantojen ja Fieldsin loukkaantumisista, vetänyt NBA-tason otteluruuhkassa ja osoittanut kerta toisensa jälkeen henkisen kanttinsa tiukoissa paikoissa. Tulee sitten mestaruutta tai ei, yhdelläkään koutsilla ei ole tällä kaudella ollut yhtä haastavaa tehtävää kuin Toikalla, joka on klaarannut duuninsa täydelisesti.
Vuoden dumari: Petri Mäntylä
Kakkossija: Johannes Sarekoski, Mika Moberg
Alati hiotumpaa ja tasaisempaa suorittamista. Eurovuodet ovat tehneet Petrille hyvää, ja kommunikaatio pelaajienkin kanssa luistaa ihan eri tavalla kuin vaikka 2006/07. Toisinaan katsojalle tulee turvallinen mieli ennen matsia jo tuomarit nähdessään, ja niin käy etenkin, jos kolmesta tuomarin paikasta kaksi täyttävät Mäntylä, Sarekoski tai Moberg.
Heitän omat valintani tänne ennen mestaruuden ratkeamista, koska mestaruudella on mielestäni turhankin korkea painoarvo jengin valinnoissa. Vaikka mestarijoukkue ansaitsee kaiken mahdollisen gloorian, ei mielestäni esimerkiksi mestarin paras kotimainen ole automaattisesti MVP tai mestarin valmentaja automaattisesti coach of the year.
MVP: Antto Nikkarinen, Kouvot
Kakkossija: Samuel Haanpää, Korikobrat
Nikkarinen ja Haanpää ovat ainoat kotimaiset pelaajat, joiden puuttuminen kokoonpanosta sekoittaisi joukkueensa konseptit täydellisesti. Antto vie MVP:n, koska a) Kouvot on pleijareissa b) Antto pakittaa Santtua paremmin.
Vuoden ulkomaalaispelaaja: Martin Zeno, Bisons
Kakkossija: Jason Conley / Matt Gibson, LrNMKY
Zeno on runkosarjan voittajan ja hallitsevan mestarin paras pelaaja, joka käänsi runkosarjana aikana 6-8 tiukkaa matsia biisonivoitoksi henkilökohtaisilla suorituksillaan. Myös liigan top 5 -puolustaja.
Vuoden puolustuspelaaja: Antti Niskanen, LrNMKY
Kakkossija: Clifton Jones, LrNMKY
Jumppa on fiksun duunaripelaajan prototyyppi, joka tuntuu laajentavan repertuaariaan vuosi vuodelta. Jumppa tuntuu olevan aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vaikka kaverin puolustustehot eivät sinänsä näy tilastoissa, hänen esityönsä on useamman kerran johtanut mm. Conleyn ja Gibsonin riistoihin ja Jonesin blokkiin.
Vuoden kehittynein pelaaja: Sami Ikävalko, FoKoPo
Kakkossija: Jussi Eskola, Karhu * Villematti Fabio, Korihait
Tämä palkinto sinänsä hämää, koska Samilla on takana kaksi vuotta divaria ennen edeltävää liigakauttaan. Sami on nyt astunut kehityspolkunsa loppuun FoKoPossa ja osoittanut scoraajan kykynsä liigatasolla. Ensi kaudella sitten pikkuisen vähemmän Twitteriä ja Swaggeria ja iso 6.-7. pelaajan rooli Top 6-jengissä?
Paras kuudes pelaaja: Petri Virtanen, Kataja
Kakkossija: Ville Mäkäläinen, Bisons * Jukka Matinen, KTP
Pete on löytänyt viimeisen kahden kauden aikana täydellisen roolin vaihtopenkiltä tulevana Microwave-pelaajana ja tullut statsiensa perusteella mukaan MVP-kilpaan. Tällaisessa roolissa Pete voi hyvinkin vetää vielä viisi vuotta tehokasta pääsarjapalloa.
Vuoden tulokas: Jussi Turja, Lapua
Kakkossija: Ei
Korisliigaan on yhä vaikeampi nuoren pelaajan tulla, ja kenties vuoden tulokkaan palkitsemiskriteereissä voisi olla jonkinlaisen tarkistuksen paikka. Ensimmäisen kauden liigapelaajista Turja oli ainoa, jolla oli merkittävä rooli joukkueessaan. Palkinto irtoaa helpolla, mutta ansaitusti.
Vuoden valmentaja: Jukka Toijala, Kataja
Kakkossija: Lassi Tuovi, LrNMKY
Aina voi käydä keskustelua siitä, vaikuttaako EuroChallenge jollain tavalla Korisliigan palkintojenjakoon, mutta mielestäni vaikutus on otettava huomioon. Kataja on selvinnyt Mäkäläisen, Lehtorantojen ja Fieldsin loukkaantumisista, vetänyt NBA-tason otteluruuhkassa ja osoittanut kerta toisensa jälkeen henkisen kanttinsa tiukoissa paikoissa. Tulee sitten mestaruutta tai ei, yhdelläkään koutsilla ei ole tällä kaudella ollut yhtä haastavaa tehtävää kuin Toikalla, joka on klaarannut duuninsa täydelisesti.
Vuoden dumari: Petri Mäntylä
Kakkossija: Johannes Sarekoski, Mika Moberg
Alati hiotumpaa ja tasaisempaa suorittamista. Eurovuodet ovat tehneet Petrille hyvää, ja kommunikaatio pelaajienkin kanssa luistaa ihan eri tavalla kuin vaikka 2006/07. Toisinaan katsojalle tulee turvallinen mieli ennen matsia jo tuomarit nähdessään, ja niin käy etenkin, jos kolmesta tuomarin paikasta kaksi täyttävät Mäntylä, Sarekoski tai Moberg.