Korisliigajoukkueiden talous ja liiketoimintamallit

[KeegoMesh]

Onko olemassa julkista tutkimusta korisliigajoukkueiden menokohteista ja tulonlähteistä? Onko jossain kottikärryittäin hyödyntämättömiä rahavaroja(tulolähteitä), joita muut lajit jo hyödyntävät? Onko nykyinen liiketoimintamalli paras mahdollinen?

Miten korisliigajoukkueiden toiminta rahoitetaan? Miten suuret ovat liigajoukkueiden taloudelliset puskurit (omavaraisuus)? Ketkä tai mikä tämän toiminnan kustantaa (pelaajat, omistajat, kannattajat, TV-yhtiöt, talkootyöläiset, oheismyyntitulot, kaupungit vai valtio)?

Silmäilin Aaltoyliopiston Olli Lähdesmäen maisterintyötä, jossa tutkittiin mm. liigakiekkoa. Rankasti keskiarvoistaen ja vapaasti yksinkertaistaen....Lätkän liigajoukkueen tulot olivat noin 40% sponsoreilta, 30% lipputuloista ja 30% muista tuloista. Kuluista 40% aiheutui henkilöstökuluista. NHL:ssä puolet tuloista tuli lipunmyynnistä.

 

[Rollo]

Miten korisliigajoukkueiden toiminta rahoitetaan?

Suosittelen lukemaan Urheiluseurojen sisäpiirissä (Alma Talent, 2017). Siinä avattiin hieman myös Korisliigajoukkueiden talouslukuja. Mukana oli ainakin KTP-Basket, Kataja Basket ja Loimaan Bisons.

Lainasin kirjan jo aikaa sitte kirjastosta, enkä haluaisi lähteä arvailemaan ja erehtyä, mutta jos muistan oikein, niin Korisliigaseurasta kerrottiin noin 80% tulevan sponsoreilta ja yhteistyökumppaneilta ja vain noin 10% lipputuloista. Sitten se noin 10% muista oheistuotteista kuten kahvio, fanituotteet yms.
Olisko jollain kyseinen kirja käden ulottuvilla, niin saisi varmistuksen tähän?

Kuluista olisi tosin mielenkiintoista saada tarkkaa tietoa.

 

[Espoon Nash]

Tämän Veikkausliigakauden jälkeen on todella mielenkiintoista nähdä, miten RoPsin kausarihanke on onnistunut. Haasteessa siis hankittiin sitovia ilmoittautumisia kausarin ostamiseen polkuhintaan (59€). Kampanja vaati toteutuakseen 3000 sitovaa ilmoittautumista, jolloin haaste toteutui ja kausarit sai lunastaa itselleen. Tuo tavoite täyttyi jo tammikuun alussa, kun myytyjä kausareita oli 3100.

Kampanjana tämä tempaus oli siis onnistunut, mutta nähtäväksi jää miten tämä vaikuttaa RoPsin yleisömääriin ja taloudelliseen tulokseen. Voisiko joku Korisliiga-seura kokeilla myös tällaista mallia? Oletettavasti tämä toimisi paremmin seuroilla joilla satunnaisten katsojien määrä suhteessa kausikorttilaisiin on suurempi.

Tämäkin keskustelu kuitenkin jossain vaiheessa tyssää siihen, ettei joidenkin seurojen kotihalleihin yksinkertaisesti mahdu yli tuhatta ihmistä istumaan mukavasti. Tämä on toki tiedostettu ongelma, ja toivottavasti ratkeaa tulevaisuudessa.

 

[Rollo]

RoPsin kausarihanke

Vastaavan tempauksen toteutti myös FC KTP, joka myi ennakkotilauksena kausareita hintaan 49 euroa ja tavoitteena oli myydä 1500. Myytiin 2273 kausaria. Ongelma tosiaan koripallossa on se, että niille kausikorttilaisille varattuja paikkoja on melko vähän ja ne yleensä joka tapauksessa myydään loppuun tai ainakin melkein loppuun. Siispä alennuksella ei kannata myydä. Esim. Pyrintö myi sarjalippuja, jolla kuluttaja säästää jo jonkin verran ja silti seuralle jää siitä tod.näk järkevä kate.
Vielä asiasta kolmanteen, niin Korisliigaseuroilla on melko paljon heittoja hinnoissa, mikä osin liittyy markkina-alueeseen, mutta kuitenkin hieman ihmetellyt tuota ns. hajontaa.

 

[KeegoMesh]

Tämän Veikkausliigakauden jälkeen on todella mielenkiintoista nähdä, miten RoPsin kausarihanke on onnistunut. Haasteessa siis hankittiin sitovia ilmoittautumisia kausarin ostamiseen polkuhintaan (59€). Kampanja vaati toteutuakseen 3000 sitovaa ilmoittautumista, jolloin haaste toteutui ja kausarit sai lunastaa itselleen. Tuo tavoite täyttyi jo tammikuun alussa, kun myytyjä kausareita oli 3100....

Eli kaikki kausikorttilaiset eivät mahdu ainakaan yhtäaikaa katettuun katsomoon....Ehdin jo pelästyä, että en mahdu enää ensi kesänä ROPS:n kotikatsomoon, mutta onhan siellä onneksi niitä lisäpaikkoja.

Noi kausarin ostaneet on kai sellaisia prepaid-asiakkaita. Pohdin onko sillä seuralle merkitystä mihin aikaan kaudesta ne saa tuloja? Mikäli kuluja syntyy ennen tuloja voi edessä olla kassavirtavaje (jos taloudelliset puskurit puuttuu). Tuossa Lähdesmäen maisterintyössä kerrottiin, että jos lainarahaan joudutaan turvautumaan niin sen hinta voi olla korkea....

Topo myi jokseenkin samanlaiseen hintaan divarin pudotuspelikausareita. En tiedä monta meni kaupaksi, mutta väkeä oli katsomossa ja ostin keväällä itsekin sellaisen.

 

[Common]

Voisiko joku Korisliiga-seura kokeilla myös tällaista mallia? Oletettavasti tämä toimisi paremmin seuroilla joilla satunnaisten katsojien määrä suhteessa kausikorttilaisiin on suurempi.

Uudenkaupungin Korihait | Haihaaste-kampanja – kausikortti 69 eurolla!

Mielenkiinnolla seurataan miten Korihaiden osalta käy. 600 kausikorttia ei tunnu äkkiseltään paljolta, mutta yleisökeskiarvo Korihailla on ollut n. 400-500. Toivotaan, että onnistuu ja on taloudellisesti kannattavaa.

 

[XOX]

Ropsin vastuuhenkilö totesi muistaakseni jossain haastattelussa, että on helpottavaa, kun vuoden budjetti on varmistettu jo etukäteen. Ja että kausikortteja olivat ostaneet myös henkilöt, jotka eivät asu Rovaniemellä. Edullinen kausikortti mahdollistaa tämänkintyylisen sponsoroinnin - eli seurasta kiinnostunut henkilö saattaa ostaa edullisen kausikortin ajatuksella, että käy ehkä lomalla yhdessä pelissä. Ropsin kausikortit eivät oikeuttaneet mihinkään tiettyn istumapaikkaan. Lisäksi "kausikorttihaaste" saa kanta-asiakkaat aktiivisesti markkinoimaan kausikortteja, kun oman edullisen kausikortin varmistamiseksi täytyy löytyä muutama muukin ostaja.

 

[Yksinäinen Susi]

Suosittelen lukemaan Urheiluseurojen sisäpiirissä (Alma Talent, 2017). Siinä avattiin hieman myös Korisliigajoukkueiden talouslukuja. Mukana oli ainakin KTP-Basket, Kataja Basket ja Loimaan Bisons.

Lainasin kirjan jo aikaa sitte kirjastosta, enkä haluaisi lähteä arvailemaan ja erehtyä, mutta jos muistan oikein, niin Korisliigaseurasta kerrottiin noin 80% tulevan sponsoreilta ja yhteistyökumppaneilta ja vain noin 10% lipputuloista. Sitten se noin 10% muista oheistuotteista kuten kahvio, fanituotteet yms.
Olisko jollain kyseinen kirja käden ulottuvilla, niin saisi varmistuksen tähän?

Kuluista olisi tosin mielenkiintoista saada tarkkaa tietoa.

Tuossa on liitteenä Korisliigan seurojen budjetit ja niiden historia. Kokonaisbudjettien haitari siis 300 - 750 000 €. Lipputuloja seuroille tullee 100 - 250 000 € runkosarjan ajalta noin peruskoulun matematiikalla - lipputulojen osuuden kyllä siis voisi arvella olla suuremman, elleivät kaikki tule peleihin naamavipillä.

Pudotuspelien menestys tekee äkkiä lisää rahaa kassaan (6 ottelua * 1000 katsojaa * 20 euroa = 120 000 euroa). Vahvasti siis katsojatulojen varassa lienevät Korisliigan seurat, kun jokainen lisäkatsoja tuo tietysti myös oheismyyntiä.

 

[Syöttökunkku]

Tuossa on liitteenä Korisliigan seurojen budjetit ja niiden historia. Kokonaisbudjettien haitari siis 300 - 750 000 €. Lipputuloja seuroille tullee 100 - 250 000 € runkosarjan ajalta noin peruskoulun matematiikalla - lipputulojen osuuden kyllä siis voisi arvella olla suuremman, elleivät kaikki tule peleihin naamavipillä.

Pudotuspelien menestys tekee äkkiä lisää rahaa kassaan (6 ottelua * 1000 katsojaa * 20 euroa = 120 000 euroa). Vahvasti siis katsojatulojen varassa lienevät Korisliigan seurat, kun jokainen lisäkatsoja tuo tietysti myös oheismyyntiä.

Samaa ajattelin minäkin, eli enempi on kuin 10% koripallo seuralla jos menestyy sarjassa. Pelkästään viimeisen Nokia pelin (1500 * 20 + kahvit) voisi ajatella tuoneen Kauhajoelle noin 5%. Toki tuon pitää ajatella olevan plussaa ja pitkällä tähtäimellä pystyssä pysyvät seurat eivät voi laskea epävarmojen playoff lipputulojen perään.

Valitettavasti moni kaatunut seura on tuon unohtanut koska mestatuushuumassa rahaa on alkanut palaa halllitsemattomasti.

 

[Jeremies Puu]

Niin taitaa olla monissa nurin menneissä seuroissa niin että budjetoidaan liikaa pudotuspelien varaan.