Koripallo.com

Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Lautsa

Lainattu toiselta keskustelupalstalta... Voi äiti ja elämä sentään...
:eek: ::) :eek:
Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 2.4.08 19:46:46

Nyt en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Tuohon vähän matkan päähän naapuritaloon muutti vuodenvaihteessa uudet
asukkaat. Sen kummemmin ei ole tullut heidän kanssaan seurusteltua, kun
tässä on metsääkin välissä. Muutamia kertoja tiellä törmäillessä on
tervehditty.

Tänään oli sitten postilaatikkoon ilmestynyt viestilappunen jossa lukee
näin:
Hyvä naapuri, voisitko lakata pitämästä hevosiasi siinä tien vieressä
olevassa aitauksessa, kun lapset kulkevat siitä ohi kouluun. Hyvin usein
toinen hevosista esittelee 'elintään' kaikkien nähden. Ei ole lapsista
mukava nähdä tuommoista koulumatkalla, ties miten vahingollisesti
vaikuttaa pinimpien mieleen. Terveisin naapurisi xxxxxxxxxxxxx.

Täytyy sanoa että nyt olen ihan mykistynyt! En tiedä pitäisikö tuohon
viestiin vastata jotain ja mahdollisesti mitä? Lähettäisinkö takaisin
lappusen, vai soittaisinko, vai menisinkö ihan käymään?
Vai pitäsikö tässä pitää peräti puhuttelu tuhmalle namusetä-ruunalle,
joka kieltämättä aika usein kyllä tuulettelee kikkeliään. Ainakin luulisin
että siitä elimestä tässä on kyse. Tuskinpa poitsu siellä pernaansakaan on
vilautellut

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 2.4.08 21:33:23

Onpas tänne tullut paljon vastauksia. Ilmeisesti asia 'järkyttää'
muitakin.

Kyllä me ollaan miehen kanssa nyt illan mittaan naureskeltu tätä asiaa.
Taidan mennä huomenna ihan käymään tuolla naapurissa, kunhan nyt yön yli
mietin mitä sanoisin.

Mahtaa tosiaan uudet naapurit kesällä järkyttyä kun perimmäisen talon
isäntä laskee lehmänsä laitumelle. Siinä sitä on sitten tissejä nähtävänä
koko pellon täydeltä.


Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 3.4.08 14:59:39

No niin, täällä ollaan

Yritin tosiaan tuossa hetki sitten mennä naapuriin. Olin oikein
psyykannut itseni keskustelemaan asiasta ihan vakavissani, jos tosiaan
osoittautuisi ettei kysymys ole mistään pilasta. Edes jonkinlainen
naapurisopu olisi kuitenkin mukava säilyttää.

Tuossa sitten tietä pitkin naapuria kohti kävelessäni aloin ajatella
että: 'tässä sitä aikuinen ja täysjärkinen(?) ihminen on matkalla
naapuriin keskustelemaan hevosensa munasta.' Alkoi taas naurattaa niin
pahuksesti että oli pakko kääntyä takaisin kotiin kun meinasi tulla kuset
housuun. Kävin sitten vaan tarhassa heristämässä sormea riettaalle
ruunalleni, joka lupasi pyhästi olla parantamatta tapojaan. Alkaa
eläinparkakin jo ihmetellä, kun mamma ratkeaa nauruu joka kerta sen
nähdessään.

Taidan omalta osaltani jättää asian tähän ja kuulostella mitä tästä
mahdollisesti seuraa.
Täällä on kyllä ollut niin hulvattomia ideoita, että tekisi mieli ihan
pilanpäiten väsätä ruunan rupsukalle jonkinlainen kalukukkaro tai
siveyssukka

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 4.4.08 21:04:08

No niin, eipä tämä juttu tähän loppunut, vaan ruunan kikkelin seikkailut
jatkuvat edelleen.

Kävin tuossa kuuden maissa koiran kanssa pikaisella iltalenkillä ja kun
palailin takaisin päin, törmäsin tiellä naapurin emäntään joka oli tulossa
meiltä päin kamera kädessään.

Ei edes tervehtinyt, vaan ensimmäiseksi kysyä töksäytti, olinko saanut
hänen laittamansa viestin? Myönsin saaneeni.
Seuraavaksi tokaisi että: 'et sitten tainnut ottaa asiaa vakavasti kun
et ole tehnyt asialle vieläkään mitään?' Vastasin siihen että: 'juu, en
todellakaan ottanut vakavasti' ja hymyilin leveästi.
Naapurin emäntä alkoi selvästi hermostua ja rupesi paasaamaan että, ei
tämä ole mikään naurun asia. Lapset ovat kuulemma esittäneet kiusallisia
kysymyksiä ja hän oli joutunut selittämään niille että kyseessä on
umpisuoli !
Ja ymmärtäisin kyllä miten vakavasta asiasta on kyse jos minulla
itselläni olisi lapsia...
Ja sitä varten he olivat juuri muuttaneet maalle, että lapset saisivat
kasvaa turvallisessa ympäristössä... Ja...ja...mitähän vielä, en edes
muista kaikkea kun tekstiä tuli kuin pyssyn suusta.

Lopuksi rouva vielä sanoi että hän aikoo ilmoittaa asiasta poliisille,
jos en siirrä hevosia muualle ja että hänellä on kuviakin todisteena.
Heristi vielä uhkaavasti sitä kameraansa ennen kuin alkoi kiukkuisin
askelin kipittää tiehensä.

Aika harvoin jään sanattomaksi, mutta nyt en kyllä osannut muuta kuin
haavi ammollaan tuijottaa poistuvan rouvashenkilön perään. Tuo oli
jotenkin niin kertakaikkisen absurdi tilanne, kun asia sinänsä on ihan
naurettava, mutta toinen ilmiselvästi tosissaan siitä vaahtoaa. Koirakin
oli ihmetellen pää kallellaan seurannut rouvan paasausta ihan sen
näköisenä kuin ei olisi koskaan nähnyt mitään noin outoa. Eikä kyllä
varmasti olekaan.

Mahtaa siinä poliiseillakin olla naurussa pitelemistä jos rouva ihan
todella toteuttaa uhkauksensa.

Tässä sitä nyt sitten mielenkiinnolla odottelen milloin pihaan kurvaa
mustamaija ja vie riettaan roikottelijan mennessään. Vai tyytyvätköhän
poliisit vaan lätkäisemään ruunaan sakkolapun.



Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 7.4.08 13:04:12

Aina vaan hullummaksi menee! :O
Nyt on sitten poliisitkin käyneet. Hetki sitten läksivät pihasta ja heti
täytyy tietysti päästä jakamaan tämä kaikkien kanssa .

Tosiaankin pihaan kurvasi mustamaija ja 2 poliisia. Vähän huvittuneena
ehdin ajatella että kohta viedään ruunaparkaa käsiraudoissa
kuulusteltavaksi. Mutta poliisit alkoivatkin kysellä onko talon isäntä
kotosalla. Siinä vaiheessa kyllä jo pelästyin, koska mies oli lähtenyt jo
aikaisin aamulla työmatkalle ja ensimmäiseksi tuli tietysti mieleen että
jotain on sattunut.

Kun siinä hetki puheltiin, niin kävi kuitenkin ilmi että naapurin rouva
oli tosiaankin toteuttanut uhkauksensa ja soittanut poliisille.
Ilmoituksen vastaanottaja ei kuitenkaan ilmeisesti millään kyennyt
ymmärtämään että kyseinen irstailija on eläin, vaan poliisit tulivat
meille siinä käsityksessä että mieheni on se joka siellä tien laidassa
esittelee lapsille kalustoaan!

Onneksi olin säilyttänyt naapurilta saamani kirjelappusen ja näytin sitä
poliiseille. Toinen ratkesi suoraan nauramaan, toinen sentään yritti
parhaansa mukaan pysyä vakavana.

Läksivät sitten naapuriin selvittämään asiaa. Jonkin ajan päästä
palasivat takaisin ja pahoittelivat väärinkäsitystä. Kihisin tietysti
uteliaisuudesta ja yritin kysellä mitä naapurissa oli tapahtunut. Eivät
kuitenkaan suostuneet kommentoimaan muuta kuin että asia on kunnossa
Toivottelivat vielä hyvää jatkoa ja läksivät.
 

lasu kallio

Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

nax nax munat poikki vaan
 
Viestejä
2 147
Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Voi elämän kevät...... xD Täällä ainakin tuli ulvottua naurusta tuota tarinaa lukiessa. Ja taitaa olla vielä ihan tosi juttu.... *naur
 
Viestejä
139
Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

;D :D toi oli loistava :D ;D
 

JNS

Viestejä
330
Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Ei voi... :D:D:D

Ei tähän voi mitään sanoo :D
 
Viestejä
1 159
Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Joopa-joo, noita henkisesti sairaita tyyppejä liikkuu suomessakin irtaallaan. Kyllähän ne naurattaa vaikka ne itse on tosisaan kuin vuori. Mullakin oli joskus naapuri joka avohoidossa. Kävi muutamaan kertaan keskellä yötä soittamassa ovikelloa kun on "sähkölle allerginen" ja minä olin muka sytyttänyt tahallini pihavalot päälle... Poikansa kävi laittamassa tabletti-purkit ojennukseen niin soittelu lakkasi, paitsi syksyisin oli aina aktiinen ja vähintään 2-3 kertaa kävi pimputtamassa.
 

Lautsa

Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa vol2. ::)


Lainaus baarimikon päiväkirjasta:

Ti 18.3
Iltavuoro

Kaikki oli hyvin tullessani töihin, mutta kymmenen jälkeen illalla sisään
saapui neljän hengen seurue. Kaks jätkää ja kaks muijaa.
(Vaaleahiuksinen ja tummahiuksinen)

Ennen kuin jatkan, niin aluksi selvennän erään asian:
Meillä pubissa VISA ELECTRONILLA voi kirjoittaa enemmänkin, kuin mitä ostos
maksaa. Tämä johtuu ihan siitä, että se on yhtä vittua olla kokoajan
höyläämässä yksittäisiä ostoja. Helpompi on, että kirjoittaa vähän enemmän
ja seuraavaa tilausta maksaessa hoitaa sen käteisellä...
Silloin homma luistaa nopeammin, eikä muiden asiakkaiden tartte odottaa.
Sitä paitsi, sillä helevetin kortilla kun ei voi kirjoittaa tiliään
miinukselle, koska pankkikorttikone tarkistaa JOKA IKINEN KERTA asiakkaan
tilin. (Varmasti tulen kirjoittamaan tähän päiväkirjaan lukemattomia kertoja
tästä Electronista... niin perseestä se kortti
on.)

No niin, palataanpa illan tapahtumiin...
Nää jätkät ja brunette tilasivat ja maksoivat ihan asiallisesti, mutta kun
tuli blondin vuoro, niin tilanne olikin toinen.
Ensiksikin tää muija mietti ja mietti, että mitäköhän ottaisi.
Viimein hän päätyi Kelkka-nimiseen drinkkiin.
Tein juoman ja ojensin paukun hälle ja pyysin viittä euroa.

Seuraavassa vuoropuhelu minun (M) ja blondin (B) välillä,
joka käytiin sen jälkeen, blondi oli antanut Visa Electronin mulle.

M -Paljolle kirjoitan?
B -Täh?
M -Niin, siis paljolle kirjoitan?
B -Täh? Mitä paljolle? Paljonko se sitten maksaa?
M -Viis euroa, mut paljolle mä höylään?
B -Mitä sä sitten kyselet, et paljolle?
M -Tää juoma maksaa viis euroa, mutta mä voin kirjoittaa vaikka kympille
jos sä haluat. Silloin sä saat viis euroa käteisenä vielä takaisin.
B -No eihän se paukku nyt kymppiä maksa. Justhan sä sanoit, et se on viis euroa.
M -Joo joo. Paukku maksaa viis euroa, mutta ajattelin, et jos sä haluat, niin
voin kirjoittaa vaikka kympille tai kahdelle, että kun/jos tilaat myöhemmin
lisää, niin ei tarvii taas höylätä tolla electronilla.
B -Mikä kymppi tai kakskymppiä? Eihän se maksa ku viitosen.
M -Okei okei! En viittis ruveta vääntään rautalangasta. Tehdään sitten
silleen, et mä kirjoitan samalle summalle. Pääsen jatkaan hommia.
B -Mille samalle summalle?
M -No vittu tuolle sun paukun hinnalle, viidelle eurolle, eli samalle
summalle!!!
B -Joo... kai se on sit ookoo?

Höyläsin viimein kortilla saman summan, kuin juoma maksoi ja annoin kortin
muijalle takasin ja hän meni tyytyväisenä pöytään. No, kyllähän se juoma
aikanaan loppui, ja blondi tuli takaisin tiskille.

M -Mitäs sitten?
B -Paljonko toi salmari maksaa?
M -Kolme ja puol.
B -Laita yks sellanen, se tulee tolle mun kaverille!
M -Tuleeko muuta?
B -En mä vielä... Mä vien sen ensin ja mietin sitten. Mä lupasin kaverille,
et mä maksan sen.
M -Niinpä. Ja tietenkin tän salmarin maksat electronilla?
B -Joo, ei mulla oo käteistä mukana.
M -Nii-in! Tän takia mä aikasemmin tarjouduin kirjoittamaan vähän isommalle
summalle, et olis nyt sitä käteistä maksaa tää salmari, ettei tarttis alkaa
höylään... taas.
B -???
M -Eikö ookkin niin, et kun sä oot maksanu tän salmarin sillä sun kortilla,
vieny paukun kaverille, niin kohta sä tuut tilaamaan itelleskin jotain, ja
taas sä joudut kaivaan sen korttis esille.
B -No... mutkun, mä en vielä
tiedä mitä mä ottasin.
M -Ääh! Antaa olla. Anna se kortti tänne. Taitaa olla niin, et mä pääsen
helpomalla tälleen. Eli, mä sit kirjoitan samalle summalle!
B -Häh? Paljonko toi salmari muka on?
M -Sen kolme ja puol.
B -Ethän sä sit voi sitä samalle summalle kirjoittaa!
M -Etkö sä perkele sitä oo kokoajan halunnu?
B -Niin mut se aikasempihan makso viis euroa!
M -Ei jumalauta... Nyt menee lujaa ja korkealta yli! Siis mitä sä tarkotat?
B -Ethän sä nyt voi samalle kirjoittaa, ku toi on halvempi, kuin se
edellinen. Et kai sä nyt tosta salmarista viittä euroa ota?
M -Voi vitun pahvi! Kun mä sanon, et mä kirjoitan samalle summalle, niin
tarkoitan sitä summaa, mikä on tän paukun hinta, eikä edellisen paukun... Ei
vittu! Kuuntele: Mä kirjoitan tällä kortilla kolmelle ja puolelle eurolle!
Ootko nyt tyytyväinen?
B -Joo, eikös se nyt menny oikein?

Heti kun pankkikorttikone oli tarkistanut tilin ja sylkenyt kuitin ulos,
annoin kuitin allekirjoitettavaksi ja heti kun blondi oli allekirjoittanut,
hän tilasi itselleen toisen Kelkan. Tämähän tarkoitti sitä, että heti sain
pyytää uudestaan sitä vitun electronia, että muija voisi maksaa oman
juomansakin. Olin jo niin sekaisin, että tilanne oli todella huvittava...

Mutta, kyllä se muija sai vieläkin yllätettyä mut...
Kun olin tehnyt sille sen kelkan, niin hän antoi sen electroninsa mulle ja
kysyi: Jos mä nyt pyydän sua kirjoittamaan samalle summalle, niin onks tää
kelkka nyt sitten saman hintanen, kuin toi salmari?

Ei helvettijumalutasaatanaperkelevittu!!! Mistä... mistä tää on tullut?
Missä sen hoitajat? Missä sen pillerit? Missä sen vitun LEPOSITEET on?
Voin sanoa suoraan, etten koskaan olisi uskonut, että tallaista voi
tapahtua. Muu seuruekin yritti selvittää asiaa hänelle... niin yritti myös
useat muutkin asiakkaat. Onneksi ne lähtivät pois. Eipä siitä illasta sen
enempää.

p.s. Hei blondi! Jos satut lukemaan tän ja tunnistat ittesi, niin älä tule
enää pubiin... Tai, jos olet tulossa, niin JÄTÄ SE VITUN VISAELECTRONIS
SINNE PYÖREESEEN PEHMUSTETTUUN HUONEESEESI!!!!!

p.p.s Se loppuseurue, jotka olitte mukana. Jos tuutte vielä käymään, niin
tarjoan kaljat. Rankkaa se oli teillekin
 
Viestejä
1 080
Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Ei tääl voikko nauraa näitä lukiessa *REPS*
 
Viestejä
15
Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Repesin tolle ekalle jutulle:
"Hyvin usein toinen hevosista esittelee 'elintään' kaikkien nähden."

Kyllä meitä vaan on niit todella moneen junaan...
 

Lautsa

Vs: Kyllä meitä on TODELLA moneen junaan

Vaikka en ole varma onko tositapahtumiin perustuva niin olkoon tämä vol.3 (Sillä en ihmettelisi vaikka olisikin)

- (mies ) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo ) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä
perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia
ja kun
ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoittaa meidän
suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina
mieli. Ja
just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua
seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä
ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies
haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten
kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten
palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä
huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että
tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia...
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat
ryypätä!?!
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös