- Viestejä
- 565
Suomi EM-kisoissa 4.-22.9.2012
Alkulohko D:n otteluohjelma, pelipaikkana Koper:
04.09.2013 Turkki – Suomi
05.09.2013 Suomi – Ruotsi
07.09.2013 Italia – Suomi
08.09.2013 Suomi – Venäjä
09.09.2013 Kreikka – Suomi
EM-karsinnat syksyllä 2012
Lohko E:n lopputilanne
Puola 6 voittoa / 2 tappiota, koriero +136
Suomi 6 / 2, +145
Belgia 5 / 3, +73
Sveitsi 3 / 5, -100
Albania 0 / 8, -254
pe 17.08.2012 Suomi - Albania 112-77
ti 21.08.2012 Puola - Suomi 79-81
pe 24.8.2012 Suomi - Belgia 97-60
ma 27.8.2012 Sveitsi - Suomi 60-89
su 2.9.2012 Albania - Suomi 52-95
ke 5.9.2012 Suomi - Puola 91-96
la 8.9.2012 Belgia - Suomi 71-68
ti 11.09.2012 Suomi - Sveitsi 84-77
Kesällä 2011 tapahtunutta
Korismaajoukkue aloitti leirityksen hieman myöhempänä ajankohtana edellisiin vuosiin verrattuna, koska monta vuotta yhdessä pysyneen rungon nähtiin sisäistävän joukkueen pelitavan nopeasti. 16 pelaajan joukkio oli toiminnassa mukana kun heinäkuun puolen välin paikkeilla Suomen yhteisharjoitukset laitettiin vauhdilla käyntiin.
Valmistavat maaottelut
Ensimmäiset merkit joukkueen iskukyvystä saatiin heinäkuun lopulla Pohjoismaiden mestaruuskisoista Ruotsista, kun Sudet hakivat neljä voittoa neljässä päivässä. Jyrän alle jääneet Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi kaatuivat keskimäärin murskaavalla 30 pisteen erolla, eikä turnauksen parhaasta joukkueesta jäänyt epäselvyyttä. 28 vuoden tauon jälkeen mestaruuden voittaneen Suomen peli oli ajankohtaan nähden jo yllättävän valmista, mutta toisaalta aikaa tosipeleihin oli tässä vaiheessa enää pari viikkoa. PM-turnauksen jälkeen Antti Kanervo ja Petri Heinonen jättivät maajoukkueen liittyäkseen Kiinaan matkanneeseen unirversiadijoukkueeseen.
Suomi pelasi turnauksen jälkeen vieraissa kaksi ottelua kokenutta arvokisakävijää Saksaa vastaan. Ensimmäinen peli pelattiin suljetun yleisön edessä ja enemmän tai vähemmän epävirallisen pistelaskun kera, mutta toisessa ottelussa pelattiinkin sitten jo ihan tosissaan voitosta. Suomi nousi toisella puoliajalla komeaan voittoon ja sai Saksan valmentajan kehumaan suomalaisten edesottamuksia ja povaamaan heille kisapaikkaa.
EM-karsinnat
Suomi aloitti kolmen joukkueen lisäkarsinnat vaikeassa paikassa vierasottelussa Unkarissa. Suomen peli ei häikäissyt, mutta siitä huolimatta joukkue onnistui pelaamaan itsensä selkeään johtoon päätösneljänneksen alussa. Avausottelussaan tappion kärsinyt Unkari äityi kuitenkin hurjan kotiyleisönsä edessä huikeaan kiriin nousten rinnalle ja ohi. Suomen tilanne vaikutti vaikealta, mutta niin vain pelaajat saivat kasattua itsensä ja puristettua äärimmäisen tärkeän kahden pisteen voiton.
Maajoukkue oli vienyt kotiottelunsa Helsingin jäähalliin, mikä osoittautuikin hyväksi valinnaksi: molemmat matsit vetivät suomalaiselle koripallo-ottelulle erittäin kovat yli 6000 katsojaa. Ottelut Portugalia ja Unkaria vastaan olivat Suomella pelillisesti hyvin hallussa, eikä kummassakaan tarvinut kynsiä pureskellen odottaa, milloin vastustaja tulee ohi. Suomi oli osoittanut olevansa joukon paras joukkue.
Suomen 16 vuoden tauon jälkeen irronnut EM-kisapaikka oli varmistunut jo ennen toista kotiottelua Portugalin tiputettua Unkarin yllättäen kisakoneesta, mutta tämä tilanne ei vielä suuria riemunkiljahduksia joukkueessa aiheuttanut. Miehet olivat missiolla. Portugalissa pelattiin lohkovoitosta ja pääsystä ennakolta heikompaan kisalohkoon, mihin Suomelle riitti niukka tappiokin. Viimeisen karsintamatsin ensimmäinen puoliaika oli Suomelta aneeminen esitys. Portugali sai käytettyä ainoaa selkeää vahvuuttaan ja heitti vapaita kolmosia sisään Suomen puolustuksen myöhästellessä. Ties monennetta kertaa Suomi kuitenkin onnistui kampeamaan itsensä voittoon loppua kohti parantuneella pelillä, ja hoiti lopulta ottelun ja lohkovoiton komeasti kotiin. EM-karsinnat olivat osoittaneet Suomen materiaalin olevan laaja – kuka tahansa 12 miehestä pystyi tarvittaessa voittamaan pelin joukkueelleen ja kaikkien ei ollut pakko onnistua. Tässä vaiheessa sudet lähtivät 10 ottelun voittoputkessa Möttölää lukuunottamatta ensimmäisiin arvokisoihinsa ja kansa sai alkaa viimeistään nyt varailla lippuja Liettuaan. Tuomas Iisalon ja Samuel Haanpään kohtaloksi tuli jäädä viimeisinä ulos varsinaisesta kisajoukkueesta.
Eurobasket 2011
Ennakkoasetelmissa moni ei povannut suomalaisille menestystä ensimmäisissä arvokisoissaan pitkään aikaan. Suomi oli kuitenkin heti ensimmäisessä ottelussaan lähellä jättiyllätystä, mutta lopulta Kroatia onnistui kääntämään ottelun edukseen. Joka tapauksessa Suomi oli jo antanut myrskyvaroituksen muille joukkueille ja saanut mm. FIBAtv:n selostajan voitettua puolelleen. Seuraavana päivänä Kreikka kuitenkin näytti mitä kokemus tarkoittaa – Suomen oli tällä kertaa yksinkertaisesti todettava vastustaja paremmakseen.
Välipäivän jälkeen Suomi otti ensimmäisen voittonsa EM-tasolla sitten vuoden 1977 kaatamalla Bosnia ja Hertsegovinan äärimmäisen tasapainoisen ja vahvan esityksen jälkeen. Neljännessä pelissä ilo kuitenkin vaihtui pettymykseksi lopulta EM-kisojen välieriin edenneen Makedonian voitettua Suomen uskomattoman taistelun jälkeen kahdella pisteellä. Tässä vaiheessa mahdollisuudet päästä lohkosta jatkoon näyttivät lähinnä teoreettisiltä.
Ennen alkulohkon viimeistä ottelua Montenegroa vastaan tilanne ei enää näyttänytkään niin mahdottomalta. Oma ottelu piti toki hoitaa ensin, mutta sen jälkeen riitti, että lohkon kaksi muuta ottelua päättyivät Suomen kannalta oikeisiin voittajiin. Montenegro-peli ei ollut parasta Suomea, mutta taistelu ja tahto voittaa toivat maallemme kisojen toisen päänahan. Loppuilta menikin sitten niin faneilta kuin itse joukkueeltakin muita otteluja seuratessa. Kun Kreikka oli hoitanut omansa, oli jäljellä enää yksi ottelu. Suomen miehet seurasivat ottelua striimin välityksellä pienessä hotellihuoneessa ja näkivät kuinka heidän jatkolohkovoittonsa lopulta varmistui. Yksi kisojen mieleenpainuneimpia kuvia on Tuukka Kotti ja kumppanit alushousuissaan juoksemassa pitkin alytuslaisen hotellin käytäviä huutaen Makedonian ja Pero Anticin nimeä.
Parin päivän levon ja pelipaikkakunnan vaihdon jälkeen jatkolohkossa vastaan tullut Venäjä voitti heikosti pelanneen Suomen isoveljen ottein suvereenilla tavalla. Seuraavassa pelissä Suomi palasi jälleen tasolleen, voitti Georgian ja oli vain yhden voiton päässä kisojen puolivälieräpaikasta. Unelma jäi lopulta vain seitsemän pisteen päähän, kun Slovenia päätti loppuun asti taistelleen Suomen kisat.
Kisojen aikana Suomen joukkue herätti kiinnostusta niin kotimaassa kuin medioissa ympäri Eurooppaa. Suomen puolustustahtoa, itseluottamusta ja uskallusta kehuttiin ja valmennuksen luomaa pelityyliä kunnioitettiin. Etenkin suomalaisessa palloilussa lähes ennennäkemätön rajaton itseluottamus paistoi jokaikisestä pelaajasta. Katsojille jäivät takuulla mieleen Sasu Salinin puolustus ja irtopalloista taistelu, Mikko Koiviston jumalainen heittopeli, Antti Nikkilän skyhook ja Kimmo Muurisen lonkerokädet. Suomea pitivät ajoittain pystyssä niin Tuukka Kotin monipuolisuus, Gerald Lee Jr:n hassutukset kymmenkertaista palkkaa vetäviä körmyjä vastaan ja Shawn Huffin fysiikan lakeja uhmanneet fadeawayt. Paikkansa täyttivät myös ottelun loppuhetkillä kylmäpäisenä pysynyt Petri Virtanen, armottomasti hyökkäylevareista taistellut Vesa Mäkäläinen sekä lapsenomaisella innolla peliin suhtautunut Hanno Möttölä. Unohtamatta tietenkään joukkueen johtajia ja parhaita pelaajia Teemu Rannikkoa ja Petteri Koposta.
Seuraavassa asiantuntevaa pohdintaa Suomen pelaajistosta:
[quote author=Cousin Sal]
Sitten Slovenia 2013 -joukkueeseen ja katsaus (sameaan) kristallipalloon:
- Nykyisestä joukkueesta siirtynee sivuun täysin palvellut kolmikko Hanno Möttölä (37 vuotta EM-kesänä), Antti Nikkilä (35) ja Petri Virtanen (33). Jos joku heistä vielä kahden vuoden päästä mukana (Nikkilä on 2013 edelleen iso...), korkeintaan marginaalisessa roolissa. Hannon voisi kuvitella olevan mukana valmennustiimissä.
- Seuraavan vuosikymmenen ajan tullaan maajoukkue rakentamaan kolmikon Petteri Koponen (25), Gerald Lee (26) ja Sasu Salin (22) ympärille. Kaikki ovat 2013 Euroliiga-tasolla joukkueensa avausviisikon pelaajia ja jokaisella parhaat pelit vielä edessä.
- Konkariosaston muodostaa Tuukka Kotti (32), Kimmo Muurinen (32) ja Teemu Rannikko (33). Kolmikko pelannee samalla tasolle kuin tänä kesänäkin, eikä nuoremmat vielä syrjäytä joukkueesta. Rannikko joukkueen isähahmo ja tärkeä pukukoppipelaaja. Shawn Huff (29) ja Mikko Koivisto (26) pelaavat uransa parhaita vuosia ja ottavat paikkansa rotaatiossa.
- Muista maajoukkueringin miehistä Petri Heinonen (25) lienee vakiokalustoa joukkueessa ja Antti Kanervo (24) astuu Pistooli-Peten saappaisiin penkiltä tulevana heittäjänä. Samuel Haanpää (27) ja Vesa Mäkäläinen (27) joutunevat siirtymään sivuun nuorten ja nälkäisten sudenpentujen tieltä.
- Universiadijoukkueesta kokoonpanoon murtautuu ainakin Mattti Nuutinen (23) ja miksei Carl Lindbomkin (22). Rinkiin tarjolla lisäksi Cedric Latimer (26), Michael Pounds (25), Samuli Vanttaja (22) ja Antto Nikkarinen (22). Juniorimaajoukkueista Joonas Cavenin (20) toivoisi taistelevan tosissaan paikasta maajoukkueessa. Muita mielenkiintoisia nimiä on Kilian Cato (21), Alex Vaenerberg (21), Mikael Herbert (20) ja Ilari Seppälä (20). Nuoremmat taitavat olla vielä kesällä 2013 luokassa tulevaisuudenlupaukset, mutta aina sopii toivoa jonkun kehittyvän jättiharppauksin...
-Mikäli kansalaisuuskysymys on ratkaistu, istuisi Bojan Sarcevic (25) hyvin joukkueeseen Koposen huilauttajana. Myös Murphyn veljekset saattavat aktivoitua, kun palkintona on EM-kisapaikka (ja mahdollisuus pelata Euro-passilla ammattilaisena).
- Dettman on tämän kesän teoilllaan ansainnut jatkaa niin kauan kuin haluaa, mutta rahakkaammat kentät saattavat kutsua. Luonnollinen valinta seuraajaksi olisi Gordon Herbert. Jos kuitenkin päädytään kotimaiseen nimeen, lienee Toijala ykkössuosikki ennen Salmista. Nykyisen tiimin ulkopuolelta nostaisin esille nimet Jyri Lehtonen ja Pieti Poikola. Lassi Tuovi ja Hanno Möttölä täydentää valmennusosaston.
Eli tässä versio 1.0 Slovenian EM-kisoissa välieriin ja sitä kautta 2014 MM-kisoihin yltävästä joukkueesta:
Petteri Koponen (194 cm, syntynyt 1988, pelipaikka 1)
Teemu Rannikko (189, 1980, 1)
Bojan Sarcevic (190, 1988, 1) / Antti Kanervo (192, 1989, 2)
Sasu Salin (191, 1991, 2)
Mikko Koivisto (194, 1987, 2-3)
Shawn Huff (198, 1984, 3)
Matti Nuutinen (200, 1990, 3)
Kimmo Muurinen (202, 1981, 3-4)
Carl Lindbom (204, 1991, 3-4)/Joonas Caven (210, 1993, 3-4)
Tuukka Kotti (205, 1981, 4)
Petri Heinonen (207, 1988, 4)
Gerald Lee (208, 1987, 4-5)
Joukkue ei tule seuraavissakaan kisoissa jyräämään koolla, mutta tulee toteuttamaan suomalaista pelitapaa vielä astetta aggressiivisemmin.[/quote]
Tähän ansiokkaaseen kirjoitukseen haluaisin kommentoida vielä sen verran, että koska karsinnat alkavat jo alle vuoden kuluttua, on joukkueen runko vielä ainakin siinä hyvin nykyisen kaltainen. Samuel Haanpään uskoisin olevan joukkueessa jos vain saa alle perushyvän kauden, Mäkäläisen tilanne taas riippuu siitä onnistuuko mies kehittämään hyökkäyspeliään tarpeeksi kauden aikana. Möttölän puheista taas on saanut sellaisen kuvan miehen motivaatiosta, ettei itselleni ole vaikeaa nähdä Hannoa 15-20 minuutin miehenä vielä parinkaan vuoden kuluttua.
To be continued...
Alkulohko D:n otteluohjelma, pelipaikkana Koper:
04.09.2013 Turkki – Suomi
05.09.2013 Suomi – Ruotsi
07.09.2013 Italia – Suomi
08.09.2013 Suomi – Venäjä
09.09.2013 Kreikka – Suomi
EM-karsinnat syksyllä 2012
Lohko E:n lopputilanne
Puola 6 voittoa / 2 tappiota, koriero +136
Suomi 6 / 2, +145
Belgia 5 / 3, +73
Sveitsi 3 / 5, -100
Albania 0 / 8, -254
pe 17.08.2012 Suomi - Albania 112-77
ti 21.08.2012 Puola - Suomi 79-81
pe 24.8.2012 Suomi - Belgia 97-60
ma 27.8.2012 Sveitsi - Suomi 60-89
su 2.9.2012 Albania - Suomi 52-95
ke 5.9.2012 Suomi - Puola 91-96
la 8.9.2012 Belgia - Suomi 71-68
ti 11.09.2012 Suomi - Sveitsi 84-77
Kesällä 2011 tapahtunutta
Korismaajoukkue aloitti leirityksen hieman myöhempänä ajankohtana edellisiin vuosiin verrattuna, koska monta vuotta yhdessä pysyneen rungon nähtiin sisäistävän joukkueen pelitavan nopeasti. 16 pelaajan joukkio oli toiminnassa mukana kun heinäkuun puolen välin paikkeilla Suomen yhteisharjoitukset laitettiin vauhdilla käyntiin.
Valmistavat maaottelut
Ensimmäiset merkit joukkueen iskukyvystä saatiin heinäkuun lopulla Pohjoismaiden mestaruuskisoista Ruotsista, kun Sudet hakivat neljä voittoa neljässä päivässä. Jyrän alle jääneet Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi kaatuivat keskimäärin murskaavalla 30 pisteen erolla, eikä turnauksen parhaasta joukkueesta jäänyt epäselvyyttä. 28 vuoden tauon jälkeen mestaruuden voittaneen Suomen peli oli ajankohtaan nähden jo yllättävän valmista, mutta toisaalta aikaa tosipeleihin oli tässä vaiheessa enää pari viikkoa. PM-turnauksen jälkeen Antti Kanervo ja Petri Heinonen jättivät maajoukkueen liittyäkseen Kiinaan matkanneeseen unirversiadijoukkueeseen.
Suomi pelasi turnauksen jälkeen vieraissa kaksi ottelua kokenutta arvokisakävijää Saksaa vastaan. Ensimmäinen peli pelattiin suljetun yleisön edessä ja enemmän tai vähemmän epävirallisen pistelaskun kera, mutta toisessa ottelussa pelattiinkin sitten jo ihan tosissaan voitosta. Suomi nousi toisella puoliajalla komeaan voittoon ja sai Saksan valmentajan kehumaan suomalaisten edesottamuksia ja povaamaan heille kisapaikkaa.
EM-karsinnat
Suomi aloitti kolmen joukkueen lisäkarsinnat vaikeassa paikassa vierasottelussa Unkarissa. Suomen peli ei häikäissyt, mutta siitä huolimatta joukkue onnistui pelaamaan itsensä selkeään johtoon päätösneljänneksen alussa. Avausottelussaan tappion kärsinyt Unkari äityi kuitenkin hurjan kotiyleisönsä edessä huikeaan kiriin nousten rinnalle ja ohi. Suomen tilanne vaikutti vaikealta, mutta niin vain pelaajat saivat kasattua itsensä ja puristettua äärimmäisen tärkeän kahden pisteen voiton.
Maajoukkue oli vienyt kotiottelunsa Helsingin jäähalliin, mikä osoittautuikin hyväksi valinnaksi: molemmat matsit vetivät suomalaiselle koripallo-ottelulle erittäin kovat yli 6000 katsojaa. Ottelut Portugalia ja Unkaria vastaan olivat Suomella pelillisesti hyvin hallussa, eikä kummassakaan tarvinut kynsiä pureskellen odottaa, milloin vastustaja tulee ohi. Suomi oli osoittanut olevansa joukon paras joukkue.
Suomen 16 vuoden tauon jälkeen irronnut EM-kisapaikka oli varmistunut jo ennen toista kotiottelua Portugalin tiputettua Unkarin yllättäen kisakoneesta, mutta tämä tilanne ei vielä suuria riemunkiljahduksia joukkueessa aiheuttanut. Miehet olivat missiolla. Portugalissa pelattiin lohkovoitosta ja pääsystä ennakolta heikompaan kisalohkoon, mihin Suomelle riitti niukka tappiokin. Viimeisen karsintamatsin ensimmäinen puoliaika oli Suomelta aneeminen esitys. Portugali sai käytettyä ainoaa selkeää vahvuuttaan ja heitti vapaita kolmosia sisään Suomen puolustuksen myöhästellessä. Ties monennetta kertaa Suomi kuitenkin onnistui kampeamaan itsensä voittoon loppua kohti parantuneella pelillä, ja hoiti lopulta ottelun ja lohkovoiton komeasti kotiin. EM-karsinnat olivat osoittaneet Suomen materiaalin olevan laaja – kuka tahansa 12 miehestä pystyi tarvittaessa voittamaan pelin joukkueelleen ja kaikkien ei ollut pakko onnistua. Tässä vaiheessa sudet lähtivät 10 ottelun voittoputkessa Möttölää lukuunottamatta ensimmäisiin arvokisoihinsa ja kansa sai alkaa viimeistään nyt varailla lippuja Liettuaan. Tuomas Iisalon ja Samuel Haanpään kohtaloksi tuli jäädä viimeisinä ulos varsinaisesta kisajoukkueesta.
Eurobasket 2011
Ennakkoasetelmissa moni ei povannut suomalaisille menestystä ensimmäisissä arvokisoissaan pitkään aikaan. Suomi oli kuitenkin heti ensimmäisessä ottelussaan lähellä jättiyllätystä, mutta lopulta Kroatia onnistui kääntämään ottelun edukseen. Joka tapauksessa Suomi oli jo antanut myrskyvaroituksen muille joukkueille ja saanut mm. FIBAtv:n selostajan voitettua puolelleen. Seuraavana päivänä Kreikka kuitenkin näytti mitä kokemus tarkoittaa – Suomen oli tällä kertaa yksinkertaisesti todettava vastustaja paremmakseen.
Välipäivän jälkeen Suomi otti ensimmäisen voittonsa EM-tasolla sitten vuoden 1977 kaatamalla Bosnia ja Hertsegovinan äärimmäisen tasapainoisen ja vahvan esityksen jälkeen. Neljännessä pelissä ilo kuitenkin vaihtui pettymykseksi lopulta EM-kisojen välieriin edenneen Makedonian voitettua Suomen uskomattoman taistelun jälkeen kahdella pisteellä. Tässä vaiheessa mahdollisuudet päästä lohkosta jatkoon näyttivät lähinnä teoreettisiltä.
Ennen alkulohkon viimeistä ottelua Montenegroa vastaan tilanne ei enää näyttänytkään niin mahdottomalta. Oma ottelu piti toki hoitaa ensin, mutta sen jälkeen riitti, että lohkon kaksi muuta ottelua päättyivät Suomen kannalta oikeisiin voittajiin. Montenegro-peli ei ollut parasta Suomea, mutta taistelu ja tahto voittaa toivat maallemme kisojen toisen päänahan. Loppuilta menikin sitten niin faneilta kuin itse joukkueeltakin muita otteluja seuratessa. Kun Kreikka oli hoitanut omansa, oli jäljellä enää yksi ottelu. Suomen miehet seurasivat ottelua striimin välityksellä pienessä hotellihuoneessa ja näkivät kuinka heidän jatkolohkovoittonsa lopulta varmistui. Yksi kisojen mieleenpainuneimpia kuvia on Tuukka Kotti ja kumppanit alushousuissaan juoksemassa pitkin alytuslaisen hotellin käytäviä huutaen Makedonian ja Pero Anticin nimeä.
Parin päivän levon ja pelipaikkakunnan vaihdon jälkeen jatkolohkossa vastaan tullut Venäjä voitti heikosti pelanneen Suomen isoveljen ottein suvereenilla tavalla. Seuraavassa pelissä Suomi palasi jälleen tasolleen, voitti Georgian ja oli vain yhden voiton päässä kisojen puolivälieräpaikasta. Unelma jäi lopulta vain seitsemän pisteen päähän, kun Slovenia päätti loppuun asti taistelleen Suomen kisat.
Kisojen aikana Suomen joukkue herätti kiinnostusta niin kotimaassa kuin medioissa ympäri Eurooppaa. Suomen puolustustahtoa, itseluottamusta ja uskallusta kehuttiin ja valmennuksen luomaa pelityyliä kunnioitettiin. Etenkin suomalaisessa palloilussa lähes ennennäkemätön rajaton itseluottamus paistoi jokaikisestä pelaajasta. Katsojille jäivät takuulla mieleen Sasu Salinin puolustus ja irtopalloista taistelu, Mikko Koiviston jumalainen heittopeli, Antti Nikkilän skyhook ja Kimmo Muurisen lonkerokädet. Suomea pitivät ajoittain pystyssä niin Tuukka Kotin monipuolisuus, Gerald Lee Jr:n hassutukset kymmenkertaista palkkaa vetäviä körmyjä vastaan ja Shawn Huffin fysiikan lakeja uhmanneet fadeawayt. Paikkansa täyttivät myös ottelun loppuhetkillä kylmäpäisenä pysynyt Petri Virtanen, armottomasti hyökkäylevareista taistellut Vesa Mäkäläinen sekä lapsenomaisella innolla peliin suhtautunut Hanno Möttölä. Unohtamatta tietenkään joukkueen johtajia ja parhaita pelaajia Teemu Rannikkoa ja Petteri Koposta.
Seuraavassa asiantuntevaa pohdintaa Suomen pelaajistosta:
[quote author=Cousin Sal]
Sitten Slovenia 2013 -joukkueeseen ja katsaus (sameaan) kristallipalloon:
- Nykyisestä joukkueesta siirtynee sivuun täysin palvellut kolmikko Hanno Möttölä (37 vuotta EM-kesänä), Antti Nikkilä (35) ja Petri Virtanen (33). Jos joku heistä vielä kahden vuoden päästä mukana (Nikkilä on 2013 edelleen iso...), korkeintaan marginaalisessa roolissa. Hannon voisi kuvitella olevan mukana valmennustiimissä.
- Seuraavan vuosikymmenen ajan tullaan maajoukkue rakentamaan kolmikon Petteri Koponen (25), Gerald Lee (26) ja Sasu Salin (22) ympärille. Kaikki ovat 2013 Euroliiga-tasolla joukkueensa avausviisikon pelaajia ja jokaisella parhaat pelit vielä edessä.
- Konkariosaston muodostaa Tuukka Kotti (32), Kimmo Muurinen (32) ja Teemu Rannikko (33). Kolmikko pelannee samalla tasolle kuin tänä kesänäkin, eikä nuoremmat vielä syrjäytä joukkueesta. Rannikko joukkueen isähahmo ja tärkeä pukukoppipelaaja. Shawn Huff (29) ja Mikko Koivisto (26) pelaavat uransa parhaita vuosia ja ottavat paikkansa rotaatiossa.
- Muista maajoukkueringin miehistä Petri Heinonen (25) lienee vakiokalustoa joukkueessa ja Antti Kanervo (24) astuu Pistooli-Peten saappaisiin penkiltä tulevana heittäjänä. Samuel Haanpää (27) ja Vesa Mäkäläinen (27) joutunevat siirtymään sivuun nuorten ja nälkäisten sudenpentujen tieltä.
- Universiadijoukkueesta kokoonpanoon murtautuu ainakin Mattti Nuutinen (23) ja miksei Carl Lindbomkin (22). Rinkiin tarjolla lisäksi Cedric Latimer (26), Michael Pounds (25), Samuli Vanttaja (22) ja Antto Nikkarinen (22). Juniorimaajoukkueista Joonas Cavenin (20) toivoisi taistelevan tosissaan paikasta maajoukkueessa. Muita mielenkiintoisia nimiä on Kilian Cato (21), Alex Vaenerberg (21), Mikael Herbert (20) ja Ilari Seppälä (20). Nuoremmat taitavat olla vielä kesällä 2013 luokassa tulevaisuudenlupaukset, mutta aina sopii toivoa jonkun kehittyvän jättiharppauksin...
-Mikäli kansalaisuuskysymys on ratkaistu, istuisi Bojan Sarcevic (25) hyvin joukkueeseen Koposen huilauttajana. Myös Murphyn veljekset saattavat aktivoitua, kun palkintona on EM-kisapaikka (ja mahdollisuus pelata Euro-passilla ammattilaisena).
- Dettman on tämän kesän teoilllaan ansainnut jatkaa niin kauan kuin haluaa, mutta rahakkaammat kentät saattavat kutsua. Luonnollinen valinta seuraajaksi olisi Gordon Herbert. Jos kuitenkin päädytään kotimaiseen nimeen, lienee Toijala ykkössuosikki ennen Salmista. Nykyisen tiimin ulkopuolelta nostaisin esille nimet Jyri Lehtonen ja Pieti Poikola. Lassi Tuovi ja Hanno Möttölä täydentää valmennusosaston.
Eli tässä versio 1.0 Slovenian EM-kisoissa välieriin ja sitä kautta 2014 MM-kisoihin yltävästä joukkueesta:
Petteri Koponen (194 cm, syntynyt 1988, pelipaikka 1)
Teemu Rannikko (189, 1980, 1)
Bojan Sarcevic (190, 1988, 1) / Antti Kanervo (192, 1989, 2)
Sasu Salin (191, 1991, 2)
Mikko Koivisto (194, 1987, 2-3)
Shawn Huff (198, 1984, 3)
Matti Nuutinen (200, 1990, 3)
Kimmo Muurinen (202, 1981, 3-4)
Carl Lindbom (204, 1991, 3-4)/Joonas Caven (210, 1993, 3-4)
Tuukka Kotti (205, 1981, 4)
Petri Heinonen (207, 1988, 4)
Gerald Lee (208, 1987, 4-5)
Joukkue ei tule seuraavissakaan kisoissa jyräämään koolla, mutta tulee toteuttamaan suomalaista pelitapaa vielä astetta aggressiivisemmin.[/quote]
Tähän ansiokkaaseen kirjoitukseen haluaisin kommentoida vielä sen verran, että koska karsinnat alkavat jo alle vuoden kuluttua, on joukkueen runko vielä ainakin siinä hyvin nykyisen kaltainen. Samuel Haanpään uskoisin olevan joukkueessa jos vain saa alle perushyvän kauden, Mäkäläisen tilanne taas riippuu siitä onnistuuko mies kehittämään hyökkäyspeliään tarpeeksi kauden aikana. Möttölän puheista taas on saanut sellaisen kuvan miehen motivaatiosta, ettei itselleni ole vaikeaa nähdä Hannoa 15-20 minuutin miehenä vielä parinkaan vuoden kuluttua.
To be continued...
