- Viestejä
- 1 855
Kun on seurannut eritasoisten ja erisukupuolten välisiä koripallo-otteluita tänä kautena on tullut mieleen, että lopetamme hyökkäyspelin liian aikaisin. Valmentaja on piirtänyt ja suunnitellut hyökkäyskuvionsa, joka vapauttaa pelaajan vapaaseen kahden tai kolmenpisteen heittoon. Mitä sitten? Onko seuraavat sekunnit suunniteltu=harjoiteltu myös? Mitä unohtui? Hyökkäys päätyy vasta kun levypallotaistelut on taisteltu. Voiko sitä harjoitella vai kuuluuko se vain tsemppiin?
Liian useasti sankariksi löytyy pelaaja, joka käyttää omaa lahjakkuuttaan hyväksi ja upottaa 1-2 kolmosta sisälle. Saattaa olla että tämä lahjakkuus on käyttänyt muitten aikaa hyväksi kymmenen kolmosen verran. TS. ohi heittoja on tullut 8-9. Jokaisesta niistä on vastustaja poiminut levypallon ja käynnistänyt oman vastahyökkäyksen ehkä nopean sellaisen.
Niin paljon tapaan saleilla nuoria tai vanhempia pelaajia ja kaikki haluavat olla sankareita. Nykyisellä kielellä se tarkoittaa, että donkkaa tai heittää kolosen. No donkistahan saa vain kaksi pistettä ja kolmosen väkisin pukkaaminen on pilannut monen koripalloilijan normaaliheiton. Sen lisäksi kolmosten viskelystä on tullut ”karkkipapereita”, joita kukaan ei halua siivota, saatikka olisi ylpeä tästä ”roskisdyykkarin” roolistaan.
Tämä hyökkäyslevyrien poimivien ammattikunta on valitettavasti aliarvostettu ja tuntuu ettei kukaan halua tulla tunnetuksi hyvänä hyökkäyslevypallojen poimijana tai tippaajana.
Korisliigassa saadaan vajaa 12 hyökkäyslevyriä per ottelu. Useimmat niistä tulevat omista kahdenpisteen ohiheitoista. Varsinkin kolmosten viskomisessa on lähes sääntö, että kukaan ns. vapaapelaaja ei liikahda auttamaan kaveria, joka nyt sattui haluamaan kolmosen, vaikkei hän ole kuin 30 % viskoja harjoituksissa. Katsomo örisee huonosta heitosta, joka olisi saattanut olla hyvä laudan kautta ”syöttö”, ovelalle hyökkäyslevypallo pelaajalle.
Pyrinnön ja Karhun TV ottelussa heitti Karhu takaa-ajovaiheessa uskomattoman määrän kolmosia, joista ei yksikään ohiheitto tarttunut Karhun pelaajan näppeihin. Pelin alussa pari saatiin, mutta kun ”ohisyöttöjä” oli 17, kosti Pyrintö useimmasta nopealla.
Mieleeni tuleekin, harjoitellaanko levypallo pelaamista seuroissa? Onko joukkueen sankari aina vain se eniten pisteitä vai kolmosia heittävä lahjakkuus, joka seuraavassa tilanteessa jättää oman puolustuskenttänsä tyhjäksi. Teki 24 pistettä, mutta antoi toisessa päässä 25 pisteen edestä vastustajalle? Tai joukkueen ainoa pitkä pelaaja joutuu viidestä ulos kun joutuu paikkamaan läpiajoja korin alla. Koripallo on kuitenkin kahdensuunnanpeli, joka alkaa hyökkäyslevypallotaistelusta ja päättyy hyökkäyslevypallotaisteluun.
Onko kolmenpisteen hyökkäyslevypallo merkityksellisempi kuin kahden pisteen?
• onko levypallon otto helpompaa kolmosen jälkeen
• löytyykö enemmän aukkoja
• onko levypallon ottamiseen helpompaa sijoittua oikein – tilaa enemmän
• heittotilanne jatkuu
Heiton onnistuessa saamme 3 pistettä plus
• vastustaja ei yleensä lähde nopeaan
• vastustajalle hetkellinen henkinen lama- meille ilo
• omalla joukkueelle mahdollisuus puolusyllätykseen
o omalla joukkueella defense transition helpompi
Heittämällä kolmosen ohi menetämme 3 pistettä ja jos:
• menetämme myös levypallon
o defense transition vaikeutuu
o vastustajalla liian suuri mahdollisuus nopeaan hyökkäykseen
o häviämme kyseisen tilanteen 2 tai 3 nolla
• haemme levypallon
o jatkamme hyökkäystä, pallo on meillä
o mahdollisuus saavuttaa 2 pistettä tai 2 vaparia
o mahdollisuus saada 2 pistettä sekä 1 vapari = 3 pistettä
o vastustaja ei pääse nopeaan hyökkäykseen
o oma joukkue innostuu
o voihan pallon pelata kireässä tilanteessa uudestaan parhaalle kolmosen heittäjälle ja aloittaa tilanteen uudestaan.
Liian useasti sankariksi löytyy pelaaja, joka käyttää omaa lahjakkuuttaan hyväksi ja upottaa 1-2 kolmosta sisälle. Saattaa olla että tämä lahjakkuus on käyttänyt muitten aikaa hyväksi kymmenen kolmosen verran. TS. ohi heittoja on tullut 8-9. Jokaisesta niistä on vastustaja poiminut levypallon ja käynnistänyt oman vastahyökkäyksen ehkä nopean sellaisen.
Niin paljon tapaan saleilla nuoria tai vanhempia pelaajia ja kaikki haluavat olla sankareita. Nykyisellä kielellä se tarkoittaa, että donkkaa tai heittää kolosen. No donkistahan saa vain kaksi pistettä ja kolmosen väkisin pukkaaminen on pilannut monen koripalloilijan normaaliheiton. Sen lisäksi kolmosten viskelystä on tullut ”karkkipapereita”, joita kukaan ei halua siivota, saatikka olisi ylpeä tästä ”roskisdyykkarin” roolistaan.
Tämä hyökkäyslevyrien poimivien ammattikunta on valitettavasti aliarvostettu ja tuntuu ettei kukaan halua tulla tunnetuksi hyvänä hyökkäyslevypallojen poimijana tai tippaajana.
Korisliigassa saadaan vajaa 12 hyökkäyslevyriä per ottelu. Useimmat niistä tulevat omista kahdenpisteen ohiheitoista. Varsinkin kolmosten viskomisessa on lähes sääntö, että kukaan ns. vapaapelaaja ei liikahda auttamaan kaveria, joka nyt sattui haluamaan kolmosen, vaikkei hän ole kuin 30 % viskoja harjoituksissa. Katsomo örisee huonosta heitosta, joka olisi saattanut olla hyvä laudan kautta ”syöttö”, ovelalle hyökkäyslevypallo pelaajalle.
Pyrinnön ja Karhun TV ottelussa heitti Karhu takaa-ajovaiheessa uskomattoman määrän kolmosia, joista ei yksikään ohiheitto tarttunut Karhun pelaajan näppeihin. Pelin alussa pari saatiin, mutta kun ”ohisyöttöjä” oli 17, kosti Pyrintö useimmasta nopealla.
Mieleeni tuleekin, harjoitellaanko levypallo pelaamista seuroissa? Onko joukkueen sankari aina vain se eniten pisteitä vai kolmosia heittävä lahjakkuus, joka seuraavassa tilanteessa jättää oman puolustuskenttänsä tyhjäksi. Teki 24 pistettä, mutta antoi toisessa päässä 25 pisteen edestä vastustajalle? Tai joukkueen ainoa pitkä pelaaja joutuu viidestä ulos kun joutuu paikkamaan läpiajoja korin alla. Koripallo on kuitenkin kahdensuunnanpeli, joka alkaa hyökkäyslevypallotaistelusta ja päättyy hyökkäyslevypallotaisteluun.
Onko kolmenpisteen hyökkäyslevypallo merkityksellisempi kuin kahden pisteen?
• onko levypallon otto helpompaa kolmosen jälkeen
• löytyykö enemmän aukkoja
• onko levypallon ottamiseen helpompaa sijoittua oikein – tilaa enemmän
• heittotilanne jatkuu
Heiton onnistuessa saamme 3 pistettä plus
• vastustaja ei yleensä lähde nopeaan
• vastustajalle hetkellinen henkinen lama- meille ilo
• omalla joukkueelle mahdollisuus puolusyllätykseen
o omalla joukkueella defense transition helpompi
Heittämällä kolmosen ohi menetämme 3 pistettä ja jos:
• menetämme myös levypallon
o defense transition vaikeutuu
o vastustajalla liian suuri mahdollisuus nopeaan hyökkäykseen
o häviämme kyseisen tilanteen 2 tai 3 nolla
• haemme levypallon
o jatkamme hyökkäystä, pallo on meillä
o mahdollisuus saavuttaa 2 pistettä tai 2 vaparia
o mahdollisuus saada 2 pistettä sekä 1 vapari = 3 pistettä
o vastustaja ei pääse nopeaan hyökkäykseen
o oma joukkue innostuu
o voihan pallon pelata kireässä tilanteessa uudestaan parhaalle kolmosen heittäjälle ja aloittaa tilanteen uudestaan.