Vs: mitä tehdä?!
Kukoc sanoi:
3 divari ja iältään b-tyttöjä ja jokunen vanhempi pelaaja.
Ah, siis varsin muokkauskelpoista materiaalia.
B-tyttöikäiset ovat kyllä toisaalta hankalia siinä, ettei heillä ole välttämättä koordinaatio vielä aivan hallussa. Sen takia on tärkeää ottaa heittoja erilaisten pysähdysten kanssa, mieluiten suoraan syötöstä. Kuljetuksesta otettua heittoa ei tarvitse hinkata ollenkaan niin paljon, jos opettaa likat hakemaan palloa tehokkaasti ja lataamaan heti, kun saa pallon hyviin asemiin sopivalle etäisyydelle. Miten hyvin pelaajilla on jo hallussaan perusliikkuminen ja koripallossa vaadittava koordinaatio?
Muutamia hyviä juttuja täällä on jo mainittukin, mutta lisäisin itse listaan seuraavat:
1) Älä pistä tyttöjä harjoittelemaan heittoa vain heittokisojen muodossa, koska "kiireessä" tekniikka menee aina huonompaan suuntaan. Teetä siis paljon heittoharjoituksia, joissa ei ole kilpailuaspektia mukana. Kun harjoitus sujuu, voit vetää sitä yhden tai kaksi kierrosta lopuksi kilpailuna.
2) Heitot eivät ole palauttavaa harjoittelua. Tosi monella tuntuu olevan sellainen metodi, että heittoa "opetellaan" heittelemällä palauttavasti muutamia kierroksia jotain diipadaapatreeniä. Olipa kyse mistä tahansa heitosta (syötöstä, kuljetuksesta, vaparit, kakkoset, kolmoset), niin pyri usein suunnittelemaan harjoitukset siten, että heittoja on pakko ottaa sairaan väsyneenä tai jonkin rasittavan harjoituksen jälkeen, kun jalat on jo mukavasti hapoilla. Pelitilanteessa suurin osa heitoista tehdään jossain määrin väsyneenä tai rasituksen (esim. jalkatyön ja spurtin) jälkeen.
3) Jos on tarpeen vetää heittoharjoituksia palauttavana treeninä (joskus on, esim. rankan peliviikonlopun jälkeen), niin pakota pelaajia keskittymään silloin entistä enemmän tekniikkaan. Hylkää heitot, jotka tehdään väärällä tekniikalla.
4) Hinkatkaa vapaaheittoja niin paljon, että se tulee korvista ulos. Vapaaheittotilanteessa tulevat usein pelaajan isoimmat heittoon liittyvät ongelmat esiin. Ohjaa pelaajia siihen, että heitto on joka kerta samanlainen. Olen kokenut hyväksi sen, kun pari neuvoo heittäjää. Tytöt oppivat toisiaan neuvoessa myös arvioimaan omaa heittoaan.
5) Älä arkaile ottaa pelaajaa sivummalle kesken treenien ja keskittyä erityisesti hänen heittotekniikkaansa.
6) Kiinnitä huomiota tyttöjen fyysisiin edellytyksiin. Joillakin on kerta kaikkiaan niin huono keskivartalon hallinta, ettei oikein heittäminen ole edes mahdollista. Vatsoja, kylkiä ja selkiä ihan pirun paljon! Mitä vahvempi korsetti, niin sitä tasapainoisempi heitto on. Samalla kehittyvät toki myös muut koripallon osa-alueet... Itse olen määrännyt muutaman likan joskus "vatsalihaskuurille." Heitot paranivat samaa tahtia kuin vatsalihaksetkin. Toisilla tosin vika saattaa olla sitten liian heikoissa/jäykissä jaloissa tai jumittavissa hartioissa. Pelaajien erilaisiin ominaisuuksiin pitää kiinnittää tarpeeksi huomiota ja antaa heille yksilöllisiä tehtäviä.
7) Kuten jo tuossa aiemmassa viestissä tulikin, niin pelaajien on hyvä ottaa paljon heittoja vastapalloon. Sen kun hallitsee kunnolla, niin pystyy naiskoripallossa tekemään jo todella paljon. Siispä pistä likat tekemään heittoja erilaisista syötöistä, erilaisilla pysähdyksillä. Painota sitä, että syöttöjen tulee olla kovia ja että heiton pitää lähteä heti.
Tässähän näitä ideoita taas tuli... En nyt jaksa kaivella mielestäni mitään yksittäisiä harjoituksia. Eikä niitä oikein voikaan "jakaa", kun en yhtään tiedä, millaisia heittäjiä teillä on. Heittoharjoittelun tulee olla jokaiselle joukkueelle erikseen räätälöityä.