Vs: Nilan Bisons Loimaa – Karhubasket Kauhajoki la 18.1.2014 klo:17
Tulipa käytyä taas oikein paikan päällä katsomassa tätä. En voi kyllä osaltani yhtyä tuohon Tasarahan analyysiin. Minusta numerot ovat juuri niin rumat (Karhulle) kuin mitä joukkue ansaitsi. Ero selittyy ja oikeutuu jo pelkästään joukkueiden heittopelien laatuerolla. Koiviston nostaminen erikseen Biisoneista yli muiden tässä suhteessa ei myöskään tullut itselle mieleen, mutta teki kyllä tärkeitä ja hienoja koreja hänkin. Hitaan alun jälkeen pelin kuskista ei ollut epäselvyyttä.
Molempien joukkueiden puolustuspeli on parhaimmillaan, kuten ajoittain tänään, rautaista, ja siten myös nautittavaa katsella. Vastustajille toki sitäkin tuskaisempaa. Huuskonen ei pysy millään liigamestareiden kyydissä puolustuspäässä, se on fakta.
Surkean heittopelin lisäksi näytti taas kerran siltä, että päiden painuminen ja turhanaikainen naputus (oli oikeutettua tai ei) tuomareille ja pelikavereille alkoi kovin aikaisin. Tällä peli-intensiteetin ja fokuksen hukkaamisella Karhu helpotti entisestään Loimaan urakkaa tänään. Mattilan ja Sarcevicin puuttuminen (flunssassa penkin päässä) ehkä vei viimeisenkin uskon mahdollisuuksiin, mutta lopputulos ei heidän panoksellaan olisi mitenkään muuttunut.
Biisoneitten voittaminen nykyisellä Karhun joukkueella vaatii huippupäivää ainakin 3-4 Karhun pelaajalta, ja samanaikaisesti melkein tänään nähtyä kottimaista pelitasoa koko Loimaan avausviisikolta. Ja ehkä lisäksi vielä kotietua.
Ei siis mitään uutta tai yllättävää tänään. Jos ei sellaisiksi lueta mr. Robinsonin ihmeellistä provosointi-elehdintää kalastamansa hyökkääjävirheen jälkeen, ja muutamaa muuta kahdenvälistä suukopua pelin aikana. Sen kautta saatiin saliin jopa hieman play-offsien ennakkotunnelmaa.
Tuomarit tunaroivat tasapuollisesti, mutta pitivät pelin kyllä hallussaan. Pelaajien peli, my ass.
