Selvittelyä
Lapsi aloitti koriskoulun 5-6 -vuotiaiden ryhmässä, ja jokainen sai harjoituksista oman pallon kokoa 5. Muutamien harjoitusten jälkeen lapsi sanoi, että ei halua heittää palloa koriin koska pallo on liian painava. Seurasin harjoituksia salin reunalla, ja näytti siltä että vaikka suurin osa lapsista halusi palloa heittää, se näytti erittäin hankalalta. Korit olivat luultavasti 2,6 metrissä, tarkkaa korkeutta en tiedä, mutta selvästi liian korkealla suhteessa lasten pituuteen. Kun lapset yrittivät heittää liian painavia palloja liian korkeisiin koreihin, oli lopputuloksena jostain polvien välistä kaksin käsin lingottu tempaisu koria kohti. Minulla ei ole ennestään minkäänlaista kokemusta koripallosta, mutta kuvittelin harjoitusten ja välineiden olevan suhteutettuina ikäluokkaan sopiviksi.
Tämän minulta ennestään puuttuvan tiedon takia aloin perehtymään aiheeseen tarkemmin. Kaikkialla suomalaisten seurojen ja välinekauppiaiden sivuilla mainittiin rutiininomaisesti pallojen kokojen olevan alle 12-vuotiailla 5, 12-13 -vuotiailla ja naisilla 6 ja niin edespäin. Kansainvälisillä koripallosivustoilla oli kuitenkin erittäin usein todettu, että pallon koko 5 on tarkoitettu 9-11 -vuotiaille, koko 4 on 5-8 -vuotiaille ja koko 3 on 4-8 -vuotiaille (+- 1vuosi suuntaansa). Ja aina suositeltiin, että alle 9-vuotiailla lapsen käsi tulisi mitata ja valita sen perusteella kokojen 3 ja 4 väliltä. Näitä pienempiä ja painoltaan sopivampia palloja suositeltiin nimenomaan heitto- ja syöttöharjoitteluun, kun taas monesti todettiin että muuhun pallon käsittelyn harjoitteluun käy usein suurempi pallo paremmin laajemman pinta-alansa ja sen takia helpomman hallittavuutensa takia. Perusteluna pallon pienemmälle koolle oli lapsen mahdollisuus tehdä heittoliike teknisesti oikein, minkä pitäisi olla minkä tahansa lajin harjoittelun lähtökohta oli ikäluokka mikä tahansa. Korin korkeudeksi esitettiin pienille lapsille usein nyrkkisääntö ikä = jalka, eli esimerkiksi 6-vuotiailla 6 jalkaa (n. 183 cm). Tällöin heittoasento pysyy suhteessa samana lapsen kasvaessa.
Kihu:n ylläpitämältä valmennustaito.info -sivulta löysin oikeastaan ainoan suomenkielisen asiaa käsittelevän artikkelin: "Lasten urheilua lasten välineillä" (Taitotohtori, 31.3.2017). Artikkelin koripalloa käsittelevässä osuudessa oli kiinnostavaa tutkimustietoa välineiden pienentämisen vaikutuksista lasten kehittymiseen ja onnistumisen kokemuksiin.
Minun kokemukseni aiheesta rajoittuu tähän, mutta koska missään suomalaisessa keskustelussa asiasta ei ainakaan nettisivuilla tunnuta puhuvan, niin haluaisin kysyä onko tätä suomalaisessa juniorikoripalloilussa mietitty?
Tämän minulta ennestään puuttuvan tiedon takia aloin perehtymään aiheeseen tarkemmin. Kaikkialla suomalaisten seurojen ja välinekauppiaiden sivuilla mainittiin rutiininomaisesti pallojen kokojen olevan alle 12-vuotiailla 5, 12-13 -vuotiailla ja naisilla 6 ja niin edespäin. Kansainvälisillä koripallosivustoilla oli kuitenkin erittäin usein todettu, että pallon koko 5 on tarkoitettu 9-11 -vuotiaille, koko 4 on 5-8 -vuotiaille ja koko 3 on 4-8 -vuotiaille (+- 1vuosi suuntaansa). Ja aina suositeltiin, että alle 9-vuotiailla lapsen käsi tulisi mitata ja valita sen perusteella kokojen 3 ja 4 väliltä. Näitä pienempiä ja painoltaan sopivampia palloja suositeltiin nimenomaan heitto- ja syöttöharjoitteluun, kun taas monesti todettiin että muuhun pallon käsittelyn harjoitteluun käy usein suurempi pallo paremmin laajemman pinta-alansa ja sen takia helpomman hallittavuutensa takia. Perusteluna pallon pienemmälle koolle oli lapsen mahdollisuus tehdä heittoliike teknisesti oikein, minkä pitäisi olla minkä tahansa lajin harjoittelun lähtökohta oli ikäluokka mikä tahansa. Korin korkeudeksi esitettiin pienille lapsille usein nyrkkisääntö ikä = jalka, eli esimerkiksi 6-vuotiailla 6 jalkaa (n. 183 cm). Tällöin heittoasento pysyy suhteessa samana lapsen kasvaessa.
Kihu:n ylläpitämältä valmennustaito.info -sivulta löysin oikeastaan ainoan suomenkielisen asiaa käsittelevän artikkelin: "Lasten urheilua lasten välineillä" (Taitotohtori, 31.3.2017). Artikkelin koripalloa käsittelevässä osuudessa oli kiinnostavaa tutkimustietoa välineiden pienentämisen vaikutuksista lasten kehittymiseen ja onnistumisen kokemuksiin.
Minun kokemukseni aiheesta rajoittuu tähän, mutta koska missään suomalaisessa keskustelussa asiasta ei ainakaan nettisivuilla tunnuta puhuvan, niin haluaisin kysyä onko tätä suomalaisessa juniorikoripalloilussa mietitty?