Vs: PYRINTÖ-TOPO, Pyynikillä 10.3. 18:30
Ei kaunis, mutta nautittava matsi. Pudotuspelifiilis avaushypystä alkaen, vaikka katsomoissa joitain tyhjiä paikkoja olikin. Pyrintö (Damon) paloi halusta osoittaa olevansa yhä liigan kuntopuntarissa ToPon edellä, vaikka monet tahtovat pitää tamperelaisten hurmosta viime kevään erikoisuutena.
Sanotaan se taas: Damon Williams on fantastinen urheilija. Vaikka joukkue saisikin käkeen FoKoPolta tai Korihailta Damonin lakaistessa katseellaan lattiaa syttyy kaveri kerta toisensa jälkeen tuleen isoissa peleissä. Ainoa pelaaja, joka sai edes jollain tavoin otteen Damonista tänään, oli Hanno, mutta Hannollakaan eivät pääsääntöisesti jalat riittäneet. Uskomaton voitontahto yhdellä miehellä.
Propsit myös Lowelle ja Harjulalle. Lowe niittasi ToPon seitsemällä perättäisellä pinnalla kolmannella jaksolla. Harjula taas kypsytti Obie Trotterin aivan täydellisesti. En muista nähneeni Obien kuumenevan yhtä ainutta kertaa koko kauden aikana, mutta tänään kaverilla keitti.
Pyrinnön paikka vei täysin mehut ToPolta. Pearson sai pari kuppia vaikeista paikoista, mutta ajautui suurimmaksi osaksi kolmen jätkän puristukseen painttiin, tuloksena kolmen sekunnin rike. Pyrinnön puolustuksessa oli liikettä ja kommunikaatiota ja Trotterin tavallisesti tuhoisat korilleajot pysähtyivät kuin seinään jo ennen taukoa. Kun joukkue puolustaa niin hyvin kuin Pyrintö, sillä on valtava psykologinen vaikutus vastustajaan. Esimerkiksi Corey Smith ei edes yrittänyt omaa ratkaisua tauon jälkeen. Kaveri ajoi kymmenkunta kertaa kolmoskaarelta tuloksellisesti kohti koria... vain syöttääkseen pallon pois kaarelle. Ja lopulta ToPon pelaajille eivät kelvanneet edes vapaat heittopaikat.
Kaikkiaan Pyrintö saneli täysin matsin tahdin. Enkä muista nähneeni piiitkään aikaan joukkuetta, joka puolustaa alivoimaa noin hyvin. ToPon toisen puoliajan kolme tai neljä 3-2- tai 4-3-nopeaa kuihtuivat kaikki.
Hanno aloitti koritehtailunsa kolmannen jakson lopussa ja pisti niin Affenaa kuin Damoniakin aika pahasti solmuun hyökkäyksessä. Ihmetytti vähän, miksi Hanno alkoi etsiä omaa heittoaan vasta silloin, kun eroa oli 17 pinnaa, ja koko joukkue ympärillä oli kipsissä. Toisaalta on hyvä, että tuon tason jätkä jaksaa luottaa joukkuekavereihinsa loppuun asti. Ja on ihan totta, että mestaruuteen vaaditaan koko joukkue; se ei riitä, että Hanno vääntää 1-1 ja muut seisovat, kuten tänään kävi.
Tästä matsista maksoi mielellään lipun hinnan jo ihan Damon-Hanno-taisteluparinkin vuoksi. Molemmat olivat tasoltaan pari astetta muiden yläpuolella ja ilmeisesti talentti huomaa toisen, sillä kaverit antoivat toisilleen veljellistä tunnustusta matsin tauottua. Ja saivatpahan molemmat vähän erityiskohtelua dumareilta...
Punakaartille vielä erikseen kiitokset. Meteli ei ole yhtä kova kuin Namika Lahti Fan Clubilla, mutta läpät huomattavasti parempia. Oli näköjään Tompallakin pari kertaa hauskaa.
Eli regular season 4-0 Pyrinnölle. Pleijareissa nähdään.
