Vs: supertuomareita - onko heitä?
Hyvä kirjoitus. Muutama kommentti kuitenkin.
Virheen voi myöntää ja niin pitääkin jos on varma, että tuli tuomittua väärin. Sen tekemisen kynnys voi olla kuitenkin korkealla kun ensin haukutaan, sitten myönnetään virhe ja sitten haukutaan vähintään tuuliviiriksi. Kaipaisin paljon enemmän Salervon tyylistä käytöstä (se keskusteluosuus, toivottavasti tuo oli rehellisesti kuvattu) valmentajilta.
Tuomaritarkkailijalta ihan fiksua tulla kysymään ottelun jälkeen miten valmentaja näki viimeisen tilanteen. Toivottavasti kysyi molemmilta. Kuitenkaan vielä siinä tilanteessa ei saa tehdä muuta kuin kysyä. Sen jälkeen keskustellaan tuomarien kanssa ja vasta sitten, jos tarpeen, voidaan keskustella asiasta valmentajan (ja tässäkin taas mieluummin monikossa) kanssa. Tarkkailijalla pitää minusta olla tiedossaan myös tuomarien käsitys tilanteista ennen kuin niistä keskustellaan muiden kanssa.
Valitettavan usein tuo keskustelu valmentajien kanssa heti ottelun jälkeen on hankala kun tunteet ovat vielä pinnassa. Muutama tunti matsin jälkeen tai mieluummin seuraavana päivänä keskustelu on paljon hedelmällisempää. Tätä keskustelua käydään mielestäni liian vähän, en tiedä miksi.
Itse tuosta tilanteesta, sitä näkemättä. Kolmen tuomarin mekaniiikassa periaatteessa vain yhden olisi pitänyt katsoa sinne missä palautus tapahtui. Tällöin on vaikeampaa (kuin kahden mekaniikalla) keskustella tuomarien välillä tilanteesta. Lisäksi pitäisi tietää kuka tuomareista vihelsi tuon tekun, Jos nyt siis tuomari, jonka piti katsoa palautusta, oli sitä mieltä, ettei palautusta tapahtunut ja valmentaja protestoi noinkin voimakkaasti, pitää tuomita teku. Jos tekun tuomitsi se tuomari, joka oli palautuksen kannalla, hän toimi (minusta ehkä, kts. seuraava virke) väärin, kuten tarkkailijakin oli sanonut. Riittävän voimakas ja asiaankuulumattomaan tyyliin osuva reaktio, oli se jonkun mielestä aiheellinen tai ei, tulee tuomita. Tähän vaikuttaa myös pelin aiemmat tapahtumat, valmentajan käytös, mahdolliset huomautukset ym. Tuossa taisi vaan olla niin vähän peliaikaa jäljellä ja aikaa reagoida valmentajaan, ettei korjaaminen ollut mahdollista. Mutta, kuten sanoin, tämä tilannetta ja pelin aiempia tapahtumia näkemättä.
Siinä olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että klinikoilla vihelletään usein aivan liian innokkaasti. Halutaan tuoda itseään esille ja silloin game flow kärsii. Klinikat ovat kuitenkin erinomainen paikka tuomareille kehittyä. Soisin Suomessa olevan noita paljon enemmän. Resurseja niiden pitämiseen on vain kovin vähän, sekä henkilö- että rahallisia. Ulkopuolisen (eli ulkomaisen) kouluttajan (tai parin) tuominen tänne kun maksaa. Tuollaiseen tapahtumaan voisi liittää myöskin valmentajien ja tuomarien keskustelua ja esimerkiksi otteluiden seurantaa yhdessä. Easter? JBT? Delfin? EHBT? Turnausorganisaationkin etu voisi olla aktiivinen asiassa, tällähän saataisiin paljon hyviä tuomareita turnaukseen, niitä ei liene missään tällä hetkellä liikaa?