- Viestejä
- 2 819
Kuluva vuosi on nopeasti laskettuna kuudes koripallo.comissa viettämäni. Nuorisokoriskeskusteluun kommentoin melko harvoin, mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö lukisi, mitä täällä kirjoitetaan.
Niin kauan kuin olen kp.comia seurannut, olen huomannut, että joka ikinen vuosi PM-kisojen aikaan alkaa sama rumba: "Ei me kymmenen vuotta sitten hävitty Tanskaa vastaan, kyllä nyt on jotain pielessä, kyllä nyt jonkun pitäisi erota, se on tulos tai ulos, ennen vanhaan - ennen vanhaan - ennen vanhaan..."
Koska palstan lukeminen alkaa olla samaa kuin rikkinäisen äänilevyn kuuntelu, keräsin hyllystäni Salmen Penan Koripallokirjat viimeisen 12 vuoden ajalta (ja kauden 1994/95 Koriskirjan kaupan päälle) tarkistaakseni, pitääkö möykkä paikkansa. Listasin siis tuohon alle Pohjoismaita vastaan juniori-ikäluokissa pelatut maaottelut vuosilta 1998-2009 lukuun ottamatta vuotta 2002, sekä ekstrana vuoden 1994 junnumaaottelut.
Pohjoismaita vastaan pelatut juniorimaaottelut
1994: 1 voitto - 5 tappiota (voittoprosentti 16,7%)
- 20-v. miesten maajoukkue, jonka tähtinä häärivät Roope Mäkelä, Pasi Riihelä, Jussi Kumpulainen, Sami Laaksonen ja Maurizio Pratesi, hävisi 5.1.1994 Tanskalle. Muut junnumaaottelut päättyivät tappioihin Ruotsia vastaan.
1998: 5v - 1t (83,3%)
- Kaikki ottelut Suomi-Ruotsi U16-ikäluokissa.
1999: 16v - 4t (80,0%)
- Suomi suvereeni joka ikäluokassa, kaikki neljä tappiota Ruotsille.
2000: 4v - 7t (36,4%)
- Tappioita niin Islannille (U18) kuin Norjallekin (WU18).
2001: 7v - 4t (63,6%)
- WU18-tytöille ja U20-miehille voitot ja tappiot fifty/fifty, mutta U18 pojat (Shawn Huff, Nanski Addae) hoitivat PM-kisansa tappioitta.
2002: Ei tilastoja
2003: 16v - 4t (80,0%)
- U20 miehille (Huff, Nanski ym.) PM-kultaa. U18 pojat (Talentiltaan Suomen kaikkien aikojen parhaisiin kuuluva 86/87-syntyneiden ikäluokka) PM-kultaa, WU20 ja WU18 PM-hopeaa, pääasiassa tappiot Ruotsille.
2004: 12v - 14t (46,2%)
- U18-pojille PM-pronssia Tanska-tappion jälkeen. Petteri Koponen ja muut U16-pojat saivat nokkaansa Norjalta, Islannilta ja Ruotsilta. WU18-tytöille Norja- ja Tanska-tappiot. WU16-tytöille PM-pronssia, mutta EM-kisatappio Islannille.
2005: 19v - 20t (48,7%)
- U20 miehillä (85/86) kolme matsia, kolme tappiota. U18 poikien (87/88) kesän ainoa tappio Islannille. U16-pojat (89/90) hävisivät niin Tanskalle kuin Islannillekin sekä viidestä matsista kolme Ruotsia vastaan. WU18 tytöt voittivat Tanskan kahdesti, mutta hävisivät 1x Islannille ja 3x Ruotsille. WU16 tytöt pieksivät Norjaa ja Islantia, mutta hävisivät Tanskalle sekä seitsemästä Ruotsia vastaan pelatusta ottelusta viisi.
2006: 19v - 12t (61,3%)
- Ylivoimaisesti kesän paras suomalasikäluokka PM-tasolla WU16 tytöt, jonka 9-2-saldoon mahtui vain kaksi tappiota Ruotsille. U18 pojat voittivat kuudesta matsistaan neljä, mutta mukaan mahtui Norja-tappio. U16 pojat voittivat muut Pohjoismaat paitsi Ruotsin ja Wu18 tytöt hävisivät Tanskalle, Islannille ja Ruotsile.
2007: 11v - 15t (42,3%)
- Ainoa voitokas ikäluokka U16 pojat (91/92), ja joukkoon mahtuu rökäletappio Tanskalle ja toinen iso tappio Islannille. U18 pojille (89/90) tappiot kaikille muille Pohjoismaille. WU18 tytöille Norja-tappio ja pari Ruotsi-tappiota ja WU16-tytöille tappiot Tanskaa ja Ruotsia vastaan.
2008: 15v - 13t (53,6%)
- Voitot ja tappiot lähes tasan jokaisessa ikäluokassa. U18 pojat (90/91) kukistivat PM-kisoissa kaikki muut vastustajansa paitsi Norjan, joka voitti lopulta PM-kultaa. WU18 tytöt sekä U16 pojat hävisivät kahdesti Tanskalle.
2009: 17v - 17t (50,0%)
- Paras PM-voittoprosentti (75,0%) U20-miehillä, joka puolestaan sijoittui kaikista junnuikäluokista huonoimmin EM-kisoissaan. WU16 tytöt voittivat PM-kultaa, mutta hävisivät kolmasti kesän aikana Ruotsille. U18 pojat saivat kahdesti köniin PM-kultajoukkue Islannilta, WU18-tytöt hävisivät 2x Ruotsille ja saivat kerran selkäsaunan Tanskalta ja U16 pojat voittivat kahdeksasta matsistaan vain kaksi, ja hävisivät siinä samassa Islannille, Tanskalle ja Ruotsille.
Johtopäätöksiä?
1.: Pohjoismaiden keskinäisiä junioriotteluita pelataan huomattavasti enemmän kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Yksin PM-kisat tuovat vähintään 20 Pohjoismaiden välistä maaottelua per vuosi. Jos vuonna 1988 on esimerkiksi pelattu kahdessa ikäluokassa yhteensä viisi Pohjoismaiden välistä maaottelua ja niistä neljä on päättynyt Suomen voittoon, vertailu on edelleen vaikeaa.
2.: Norjaa, Tanskaa ja Islantia vastaan on hävitty ennenkin, vaikka kultaiset muistot kertoisivat muuta. Ihan noin kuriositeettinä mainittakoon vaikkapa se, että ensimmäinen pohjoismainen NBA-pelaaja oli norjalainen Torgeir Bryn.
3.: Suomi on - ulkomuistista lukien - noin 20 tuhannen lisenssipelaajan maa. Kun pelaajia on vähän, on ilmiselvää, että menestys tapahtuu "ikäluokittain", jolloin erityisesti ne joukkueet, jotka ovat saaneet juniorivalmentajikseen entisiä pelaajia tai entisiä aikuisten SM-tason valmentajia, tuottavat kansainvälisesti kypsempiä pelaajanalkuja.
4.: Muista Pohjoismaista koripallo on aidosti suosittu laji vain Islannissa, missä suhteellinen harrastajien määrä on muita Pohjoismaita huomattavasti korkeampi. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muissa Pohjoismaissa menestys tulee aalloittain - parin huonon ikäluokan jälkeen tulee yksi hyvä. Katsokaapa vaikka Suomen poikaikäluokkia: 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1991..?
5.: Pohjoismaissa OSATAAN pelata korista. On turha itkeä, että "me hävitään Tanskalle", jos ei tiedä lainkaan, minkä tasoista korista Tanskan junnut pelaavat. Tanskassa on paraikaa käynnissä korisbuumi, mistä kertoo vaikkapa Rasmus Larsenin herättämä kiinnostus Euroopassa. Islannin 92-syntynyt Haukur Palsson on ikäluokkansa parhaita 2-3-paikan pelaajia koko Euroopassa. Ruotsi on noussut tytöissä jo Euroopan huipulle, eivätkä Jonas Jerebkot, Jeff Taylorit ja Jonathan Personit ole vahinkoja. Norja taasen tuottaa yleisesti roskaa, mutta sieltäkin on löytynyt yksittäisiä hyviä ikäluokkia - esimerkiksi Norjan 89/90-syntyneiden ikäluokka oli huomattavasti Suomen vastaavaa parempi, eikä Norjan U18-poikien PM-kullasta ole kuin pari vuotta aikaa.
5.: Erityisesti 16-vuotiaissa pelaajien fyysiset erot ovat valtavia. Kaikissa näkemissäni poikien U16-matseissa Suomen korinaluspeli on mitä on, koska senttereiden fysiikka ei riitä, ja useimmiten se näkyy menestyksen puutteena. Meikäläisen kirjoissa 1993 syntyneiden ikäluokka on Suomen potentiaalisimpia sitten 1986/87-syntyneiden, mutta en uskallakaan odottaa heiltä menestystä ennen U20-kisoja em. syistä.
6.: Jotkin ikäluokat, kuten 1973-74 ja 1980-81 syntyneet pojat, ovat vetäneet kovia tuloksia EM-näyttämöillä asti. Tämä ei tosin välttämättä aina tarkoita sitä, että ikäluokka olisi kokonaisuudessaan hyvä. Kun Teemu Rannikko ja Tuukka Kotti lähtivät '80/81-syntyneistä miesten maajoukkueeseen, joukkue alkoi hävitä järjestelmällisesti kaikki maaottelunsa, kun taas '73/74-syntyneiden menestys kulminoitui Jyri Lehtoseen ja Roope Mäkelään. Viime kesänä Sasu Salin oli koko kesän sivussa, mutta silti joukkueen pelin taso ei romahtanut - mielestäni se kertoi hyvää.
7.: Jos joukkue tahtoo mieliä noususta A-divisioonaan, kokonaissuorituksesta reilu kolmannes on silkkaa onnea - tämän myönsi kesällä 2008 myös WU16-joukkueen A-divisioonaan nostanut päävalmentaja. Jos B-kisojen viidestä parhaasta joukkueesta kolme on sinun alkulohkossasi, kuten U18-pojilla viime kesänä, kyse ei ole vain voitoista ja tappioista.
8.: Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen jälkeen Euroopan koriskartalle on pamahtanut sellaisia maita kuin Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Ukraina, Georgia, Serbia, Montenegro, Kroatia, Slovenia, Bosnia & Hertsegovina ja Makedonia. Kuka tahansa voi huvikseen lähteä laskemaan, moniko ko. maista pelaa juniorisarjoissa tahi aikuisissa, A-divisioonaa. Kaikella kunnioituksella "vanhoja fabuja" kohtaan, mutta on helpompi sijoittua Euroopan 12 parhaan joukkoon, jos em. maat on sullottu kahteen isompaan valtioon.
9.: Olen seurannut koripalloa 17 vuotta ja ymmärtänyt lajista jotain ehkä kymmenen vuotta. Sinä aikana ylivoimaisesti vaikuttavin juniorijoukkue, jota olen päässyt seuraamaan, on ollut 1993/94-tyttöjen maajoukkue - siis YLIVOIMAISESTI. Ja tämän päivän poikien junnuikäluokissa - 1991-1994-syntyneet, on jokaisessa kourallinen pelaajia, joista voi tulla oikeasti aikuisina eurokenttätason ammattilaisia.
10.: Jos Norja, Tanska tai Islanti Suomen nykyisin voittavat joissain ikäluokissa, se ei kerro siitä, että Suomen koriksen taso on laskenut. Se kertoo siitä, että maailmanlaajuisesti koris on muuttunut valtavasti taktisemmaksi ja nopeammaksi lajiksi, ja että me emme ole kehittyneet samassa tahdissa kuin esimerkiksi Turkki, jonka koris oli Suomen tasolla vielä Ateenan EM-kisojen 1995 aikaan. Samalla Tanska ja Ruotsi ovat ottaneet Suomen pienehköä etumatkaa kiinni ja tyttöjen kohdalla Ruotsi on mennyt meistä ohi.
11.: Näen vuosi vuodelta kotimaan junnusarjoja ja maaotteluita seuratessani taktisesti entistä kypsempiä valmentajia ja aikaisempaa paremmin harjoittelevia joukkueita. Siltikin etenkin junnujen SM-sarjoissa parhaiden ja huonoimpien joukkueiden ero on valtavan suuri, ja otteluita voittaa yhä aivan liikaa kävelykoriksella ja makaavalla paikalla. Jo muita Pohjoismaitakin vastaan pelatessa lönkyttelykoriksella tulee turpaan tauotta.
12.: Nuorisomaajoukkueissa kyse on pitkän tähtäimen projekteista. Hanno Möttölä ei vetänyt U16-joukkueen aikana yhtään leukaa ja oli joukkueensa hitain kaveri, mutta ylsi silti saavutuksiin, joihin yksikään suomalainen ennen häntä ei ollut yltänyt. Jos U16-joukkue häviää Tanskalle 20 silmää, johtopäätöksiä on vedettävä vasta vähintään viiden vuoden päästä ja silloinkin vasta tietyin ehdoin: Kuinka hyvä ikäluokka Tanskalla oli vertailussa muihin tanskalaisikäluokkiin? Moniko Tanskan pelaaja on jo ehtinyt aloittaa ammattilaisuransa? Ovatko Suomen tulokset Tanskaa vastaan parantuneet myöhempien U18- ja U20-ikäluokkien aikana?
Olen tottunut siihen, että koripallo.comin teksteistä 80% tihkuu negatiivisuutta, vittuilua, tahallista väärinymmärrystä ja vahingoniloa. Aikuisten sarjoista ja aikuispelaajista puhuttaessa se on jotenkin ymmärrettävää, mutta jotenkin toivoisin, että edes junnupalstat olisivat kaikelta tältä rauhoitettua aluetta.
Junnumaajoukkueissa tehdään ihan taatusti virheitä niin strategioiden, pelaajavalintojen kuin valmennuksenkin suhteen. Toistaiseksi täällä esitetyissä keskustelunavauksissa ei ole kuitenkaan ollut pienintäkään konkreettista esimerkkiä siitä, miten asioita voisi parantaa. Enkä todellakaan toivo, että joku ottaa tämän vuodatuksen jälleen allekirjoittaneen henkilökohtaiseksi sylkykupikseen. Sen sijaan toivon, että ne henkilöt, jotka täällä peräänkuuluttavat keskustelua, myös aloittaisivat keskustelun.
Vuoden 2009 saldo Pohjoismaita vastaan pelatuissa otteluissa oli muuten selkeästi parempi kuin vuoden 2000 vastaava, MOT.
Niin kauan kuin olen kp.comia seurannut, olen huomannut, että joka ikinen vuosi PM-kisojen aikaan alkaa sama rumba: "Ei me kymmenen vuotta sitten hävitty Tanskaa vastaan, kyllä nyt on jotain pielessä, kyllä nyt jonkun pitäisi erota, se on tulos tai ulos, ennen vanhaan - ennen vanhaan - ennen vanhaan..."
Koska palstan lukeminen alkaa olla samaa kuin rikkinäisen äänilevyn kuuntelu, keräsin hyllystäni Salmen Penan Koripallokirjat viimeisen 12 vuoden ajalta (ja kauden 1994/95 Koriskirjan kaupan päälle) tarkistaakseni, pitääkö möykkä paikkansa. Listasin siis tuohon alle Pohjoismaita vastaan juniori-ikäluokissa pelatut maaottelut vuosilta 1998-2009 lukuun ottamatta vuotta 2002, sekä ekstrana vuoden 1994 junnumaaottelut.
Pohjoismaita vastaan pelatut juniorimaaottelut
1994: 1 voitto - 5 tappiota (voittoprosentti 16,7%)
- 20-v. miesten maajoukkue, jonka tähtinä häärivät Roope Mäkelä, Pasi Riihelä, Jussi Kumpulainen, Sami Laaksonen ja Maurizio Pratesi, hävisi 5.1.1994 Tanskalle. Muut junnumaaottelut päättyivät tappioihin Ruotsia vastaan.
1998: 5v - 1t (83,3%)
- Kaikki ottelut Suomi-Ruotsi U16-ikäluokissa.
1999: 16v - 4t (80,0%)
- Suomi suvereeni joka ikäluokassa, kaikki neljä tappiota Ruotsille.
2000: 4v - 7t (36,4%)
- Tappioita niin Islannille (U18) kuin Norjallekin (WU18).
2001: 7v - 4t (63,6%)
- WU18-tytöille ja U20-miehille voitot ja tappiot fifty/fifty, mutta U18 pojat (Shawn Huff, Nanski Addae) hoitivat PM-kisansa tappioitta.
2002: Ei tilastoja
2003: 16v - 4t (80,0%)
- U20 miehille (Huff, Nanski ym.) PM-kultaa. U18 pojat (Talentiltaan Suomen kaikkien aikojen parhaisiin kuuluva 86/87-syntyneiden ikäluokka) PM-kultaa, WU20 ja WU18 PM-hopeaa, pääasiassa tappiot Ruotsille.
2004: 12v - 14t (46,2%)
- U18-pojille PM-pronssia Tanska-tappion jälkeen. Petteri Koponen ja muut U16-pojat saivat nokkaansa Norjalta, Islannilta ja Ruotsilta. WU18-tytöille Norja- ja Tanska-tappiot. WU16-tytöille PM-pronssia, mutta EM-kisatappio Islannille.
2005: 19v - 20t (48,7%)
- U20 miehillä (85/86) kolme matsia, kolme tappiota. U18 poikien (87/88) kesän ainoa tappio Islannille. U16-pojat (89/90) hävisivät niin Tanskalle kuin Islannillekin sekä viidestä matsista kolme Ruotsia vastaan. WU18 tytöt voittivat Tanskan kahdesti, mutta hävisivät 1x Islannille ja 3x Ruotsille. WU16 tytöt pieksivät Norjaa ja Islantia, mutta hävisivät Tanskalle sekä seitsemästä Ruotsia vastaan pelatusta ottelusta viisi.
2006: 19v - 12t (61,3%)
- Ylivoimaisesti kesän paras suomalasikäluokka PM-tasolla WU16 tytöt, jonka 9-2-saldoon mahtui vain kaksi tappiota Ruotsille. U18 pojat voittivat kuudesta matsistaan neljä, mutta mukaan mahtui Norja-tappio. U16 pojat voittivat muut Pohjoismaat paitsi Ruotsin ja Wu18 tytöt hävisivät Tanskalle, Islannille ja Ruotsile.
2007: 11v - 15t (42,3%)
- Ainoa voitokas ikäluokka U16 pojat (91/92), ja joukkoon mahtuu rökäletappio Tanskalle ja toinen iso tappio Islannille. U18 pojille (89/90) tappiot kaikille muille Pohjoismaille. WU18 tytöille Norja-tappio ja pari Ruotsi-tappiota ja WU16-tytöille tappiot Tanskaa ja Ruotsia vastaan.
2008: 15v - 13t (53,6%)
- Voitot ja tappiot lähes tasan jokaisessa ikäluokassa. U18 pojat (90/91) kukistivat PM-kisoissa kaikki muut vastustajansa paitsi Norjan, joka voitti lopulta PM-kultaa. WU18 tytöt sekä U16 pojat hävisivät kahdesti Tanskalle.
2009: 17v - 17t (50,0%)
- Paras PM-voittoprosentti (75,0%) U20-miehillä, joka puolestaan sijoittui kaikista junnuikäluokista huonoimmin EM-kisoissaan. WU16 tytöt voittivat PM-kultaa, mutta hävisivät kolmasti kesän aikana Ruotsille. U18 pojat saivat kahdesti köniin PM-kultajoukkue Islannilta, WU18-tytöt hävisivät 2x Ruotsille ja saivat kerran selkäsaunan Tanskalta ja U16 pojat voittivat kahdeksasta matsistaan vain kaksi, ja hävisivät siinä samassa Islannille, Tanskalle ja Ruotsille.
Johtopäätöksiä?
1.: Pohjoismaiden keskinäisiä junioriotteluita pelataan huomattavasti enemmän kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Yksin PM-kisat tuovat vähintään 20 Pohjoismaiden välistä maaottelua per vuosi. Jos vuonna 1988 on esimerkiksi pelattu kahdessa ikäluokassa yhteensä viisi Pohjoismaiden välistä maaottelua ja niistä neljä on päättynyt Suomen voittoon, vertailu on edelleen vaikeaa.
2.: Norjaa, Tanskaa ja Islantia vastaan on hävitty ennenkin, vaikka kultaiset muistot kertoisivat muuta. Ihan noin kuriositeettinä mainittakoon vaikkapa se, että ensimmäinen pohjoismainen NBA-pelaaja oli norjalainen Torgeir Bryn.
3.: Suomi on - ulkomuistista lukien - noin 20 tuhannen lisenssipelaajan maa. Kun pelaajia on vähän, on ilmiselvää, että menestys tapahtuu "ikäluokittain", jolloin erityisesti ne joukkueet, jotka ovat saaneet juniorivalmentajikseen entisiä pelaajia tai entisiä aikuisten SM-tason valmentajia, tuottavat kansainvälisesti kypsempiä pelaajanalkuja.
4.: Muista Pohjoismaista koripallo on aidosti suosittu laji vain Islannissa, missä suhteellinen harrastajien määrä on muita Pohjoismaita huomattavasti korkeampi. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muissa Pohjoismaissa menestys tulee aalloittain - parin huonon ikäluokan jälkeen tulee yksi hyvä. Katsokaapa vaikka Suomen poikaikäluokkia: 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1991..?
5.: Pohjoismaissa OSATAAN pelata korista. On turha itkeä, että "me hävitään Tanskalle", jos ei tiedä lainkaan, minkä tasoista korista Tanskan junnut pelaavat. Tanskassa on paraikaa käynnissä korisbuumi, mistä kertoo vaikkapa Rasmus Larsenin herättämä kiinnostus Euroopassa. Islannin 92-syntynyt Haukur Palsson on ikäluokkansa parhaita 2-3-paikan pelaajia koko Euroopassa. Ruotsi on noussut tytöissä jo Euroopan huipulle, eivätkä Jonas Jerebkot, Jeff Taylorit ja Jonathan Personit ole vahinkoja. Norja taasen tuottaa yleisesti roskaa, mutta sieltäkin on löytynyt yksittäisiä hyviä ikäluokkia - esimerkiksi Norjan 89/90-syntyneiden ikäluokka oli huomattavasti Suomen vastaavaa parempi, eikä Norjan U18-poikien PM-kullasta ole kuin pari vuotta aikaa.
5.: Erityisesti 16-vuotiaissa pelaajien fyysiset erot ovat valtavia. Kaikissa näkemissäni poikien U16-matseissa Suomen korinaluspeli on mitä on, koska senttereiden fysiikka ei riitä, ja useimmiten se näkyy menestyksen puutteena. Meikäläisen kirjoissa 1993 syntyneiden ikäluokka on Suomen potentiaalisimpia sitten 1986/87-syntyneiden, mutta en uskallakaan odottaa heiltä menestystä ennen U20-kisoja em. syistä.
6.: Jotkin ikäluokat, kuten 1973-74 ja 1980-81 syntyneet pojat, ovat vetäneet kovia tuloksia EM-näyttämöillä asti. Tämä ei tosin välttämättä aina tarkoita sitä, että ikäluokka olisi kokonaisuudessaan hyvä. Kun Teemu Rannikko ja Tuukka Kotti lähtivät '80/81-syntyneistä miesten maajoukkueeseen, joukkue alkoi hävitä järjestelmällisesti kaikki maaottelunsa, kun taas '73/74-syntyneiden menestys kulminoitui Jyri Lehtoseen ja Roope Mäkelään. Viime kesänä Sasu Salin oli koko kesän sivussa, mutta silti joukkueen pelin taso ei romahtanut - mielestäni se kertoi hyvää.
7.: Jos joukkue tahtoo mieliä noususta A-divisioonaan, kokonaissuorituksesta reilu kolmannes on silkkaa onnea - tämän myönsi kesällä 2008 myös WU16-joukkueen A-divisioonaan nostanut päävalmentaja. Jos B-kisojen viidestä parhaasta joukkueesta kolme on sinun alkulohkossasi, kuten U18-pojilla viime kesänä, kyse ei ole vain voitoista ja tappioista.
8.: Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen jälkeen Euroopan koriskartalle on pamahtanut sellaisia maita kuin Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Ukraina, Georgia, Serbia, Montenegro, Kroatia, Slovenia, Bosnia & Hertsegovina ja Makedonia. Kuka tahansa voi huvikseen lähteä laskemaan, moniko ko. maista pelaa juniorisarjoissa tahi aikuisissa, A-divisioonaa. Kaikella kunnioituksella "vanhoja fabuja" kohtaan, mutta on helpompi sijoittua Euroopan 12 parhaan joukkoon, jos em. maat on sullottu kahteen isompaan valtioon.
9.: Olen seurannut koripalloa 17 vuotta ja ymmärtänyt lajista jotain ehkä kymmenen vuotta. Sinä aikana ylivoimaisesti vaikuttavin juniorijoukkue, jota olen päässyt seuraamaan, on ollut 1993/94-tyttöjen maajoukkue - siis YLIVOIMAISESTI. Ja tämän päivän poikien junnuikäluokissa - 1991-1994-syntyneet, on jokaisessa kourallinen pelaajia, joista voi tulla oikeasti aikuisina eurokenttätason ammattilaisia.
10.: Jos Norja, Tanska tai Islanti Suomen nykyisin voittavat joissain ikäluokissa, se ei kerro siitä, että Suomen koriksen taso on laskenut. Se kertoo siitä, että maailmanlaajuisesti koris on muuttunut valtavasti taktisemmaksi ja nopeammaksi lajiksi, ja että me emme ole kehittyneet samassa tahdissa kuin esimerkiksi Turkki, jonka koris oli Suomen tasolla vielä Ateenan EM-kisojen 1995 aikaan. Samalla Tanska ja Ruotsi ovat ottaneet Suomen pienehköä etumatkaa kiinni ja tyttöjen kohdalla Ruotsi on mennyt meistä ohi.
11.: Näen vuosi vuodelta kotimaan junnusarjoja ja maaotteluita seuratessani taktisesti entistä kypsempiä valmentajia ja aikaisempaa paremmin harjoittelevia joukkueita. Siltikin etenkin junnujen SM-sarjoissa parhaiden ja huonoimpien joukkueiden ero on valtavan suuri, ja otteluita voittaa yhä aivan liikaa kävelykoriksella ja makaavalla paikalla. Jo muita Pohjoismaitakin vastaan pelatessa lönkyttelykoriksella tulee turpaan tauotta.
12.: Nuorisomaajoukkueissa kyse on pitkän tähtäimen projekteista. Hanno Möttölä ei vetänyt U16-joukkueen aikana yhtään leukaa ja oli joukkueensa hitain kaveri, mutta ylsi silti saavutuksiin, joihin yksikään suomalainen ennen häntä ei ollut yltänyt. Jos U16-joukkue häviää Tanskalle 20 silmää, johtopäätöksiä on vedettävä vasta vähintään viiden vuoden päästä ja silloinkin vasta tietyin ehdoin: Kuinka hyvä ikäluokka Tanskalla oli vertailussa muihin tanskalaisikäluokkiin? Moniko Tanskan pelaaja on jo ehtinyt aloittaa ammattilaisuransa? Ovatko Suomen tulokset Tanskaa vastaan parantuneet myöhempien U18- ja U20-ikäluokkien aikana?
Olen tottunut siihen, että koripallo.comin teksteistä 80% tihkuu negatiivisuutta, vittuilua, tahallista väärinymmärrystä ja vahingoniloa. Aikuisten sarjoista ja aikuispelaajista puhuttaessa se on jotenkin ymmärrettävää, mutta jotenkin toivoisin, että edes junnupalstat olisivat kaikelta tältä rauhoitettua aluetta.
Junnumaajoukkueissa tehdään ihan taatusti virheitä niin strategioiden, pelaajavalintojen kuin valmennuksenkin suhteen. Toistaiseksi täällä esitetyissä keskustelunavauksissa ei ole kuitenkaan ollut pienintäkään konkreettista esimerkkiä siitä, miten asioita voisi parantaa. Enkä todellakaan toivo, että joku ottaa tämän vuodatuksen jälleen allekirjoittaneen henkilökohtaiseksi sylkykupikseen. Sen sijaan toivon, että ne henkilöt, jotka täällä peräänkuuluttavat keskustelua, myös aloittaisivat keskustelun.
Vuoden 2009 saldo Pohjoismaita vastaan pelatuissa otteluissa oli muuten selkeästi parempi kuin vuoden 2000 vastaava, MOT.