- Viestejä
- 3 280
Suomen ainoa koripalloon keskittynyt selostaja eli Tomi Tiilikainen. Pieni vertailu, jolla vertaan Tomia Virkkuseen.
1. Lajin asiantuntemus ja sanasto
Virkkunen: Lajin ehdoton asiantuntija, joka tietää jalkapallosanaston todella hyvin. Tietää mitä sanat tarkoittavat, eikä käytä vääriä käsitteitä.
Tiilikainen: Tuntee lajisanaston, mutta ei käytä sitä yhtä paljon kuin esim. Virkkunen. Asiantuntemus on kuitenkin pelillisesti todella korkea.
Pisteet: 1-1
2. Pelaajien tunnistaminen, nimien muistaminen ja oikein ääntäminen
V: Tuntee pienessäkin roolissa olevat pelaajat ja saattaa tietää farmiseuraan tulleen pelaajan nimenkin. Lisäksi tietää mm. seurojen huoltajien nimet ja muut nippelitiedot. Melkein aina nimet menevät oikein, eikä hän sekoita nimiä keskenään. Jos kuitenkin moka sattuu, huomaa hän sen melkein heti. Ääntää pelaajien nimet oikein.
T: Tuntee lajin suurimmat tähdet, mutta muuten tieto on puutteellista. Nimet menevät välillä väärin ja nimiä ei tahdo tulle mieleen. Suomen osalta nimien tuntemus on parempaa, mutta Euroliigassa melkeinpä marginaalinen. Pelaajien ääntäminen on välillä todella perseellään. Vokaalit menevät välillä järjestään väärin, eikä oikeinlausumiseen ole juuri käytetty aikaa.
Pisteet: 2-1
3. Verbaalinen ulosanti
V: Tuomas saa lajia melko vähänkin seuraavan mukaan television ääreen, koska ääni ei ole monotoninen. Hassutteluja, vitsejä ja forumläppää tulee todella paljon, joka on ainoastaan hyvä asia. Jotkut eivät tykkää perseen nuoleskelusta, mutta valtaosa pitää. Tarina-setänä tunnettu Virkkunen on myös paneutunut jokapäiväisiin lentäviin lauseisiin, jotka menevät normaaliin katsojaan.
T: Turhaa kimitystä ja välillä puhuu desi sylkeä suussa. Selostus on yleensä todella tylsää, eikä Tiilikainen ole mikään tarinoija, jota jaksaisi pitkään kuunnella. Käyttää liian usein sanoja: tietysti, -han, -hän. Lisäksi toistaa samat jutut joka kertaa uudelleen ja uudelleen.
Pisteet: 3-1
4. Kiiman luominen
V: Huutaa joka maalissa, vaikka kyseessä olisi Mooseksen Palloveikkojen ja Iisalmen Ponnistuksen välinen ystävyysottelu. Ääni nousee melkein poikkeuksetta kun pallo on parinkymmenen metrin päässä vastustajan maalista. Huutaa lisäksi oikea-aikaisesti, eikä silloin kun maali on jo tullut.
T: Välillä kun kuumaa kahvia menee Pasilan studiossa Tomin kurkkuun, niin ääni saattaa pari desibeliä nousta. Muuten ääni pidetään todella alhaalla, koska YLE ei pidä huutavista urheilutoimittajista. Vaikka kyseessä oli Euroliigan finaali, niin Tomi ei ääntänsä nostanut silloin, kun ruotsalaiskollegoiden sohvanpäälliset menivät uusiksi ja tuolit oli rikottu.
Pisteet: 4-1
5. Sisäpiirien tunteminen, siirtohuhut ja muut koripallo-/jalkapallokulttuuriin liittyvät sälät
V: Seuraa paikallisia lehtiä ja seurojen nettisivuja. Muistaa aina sanoa mitä paikallislehti on kirjoittanut siitä ja siitä pelaajasta. Seuralegendat ja muut kliseet ovat todella hyvin hallussa. Seuraa myös siirtomarkkinoita ja huhuja, joita hän viljelee lähetyksissään.
T: Tieto on todella vähäistä. Ei viime kaudella tainnut yhtään kertaan edes vilauttaa siirtohuhu-korttia. Tuntee Suomen koripallon sisäpiirit melko hyvin.
Pisteet: 5-1
Tämän perusteella Tiilikaisella on vielä paljon kirittävää, jos haluaa olla edes samalla vuosituhannella Virkkusen kanssa. Tulen pistämään tänne pistävää analyysiä jokaisen esityksen jälkeen Tiilikaisesta.
Suomen koripallo ansaitsee enemmän. Me vaadimme enemmän!
1. Lajin asiantuntemus ja sanasto
Virkkunen: Lajin ehdoton asiantuntija, joka tietää jalkapallosanaston todella hyvin. Tietää mitä sanat tarkoittavat, eikä käytä vääriä käsitteitä.
Tiilikainen: Tuntee lajisanaston, mutta ei käytä sitä yhtä paljon kuin esim. Virkkunen. Asiantuntemus on kuitenkin pelillisesti todella korkea.
Pisteet: 1-1
2. Pelaajien tunnistaminen, nimien muistaminen ja oikein ääntäminen
V: Tuntee pienessäkin roolissa olevat pelaajat ja saattaa tietää farmiseuraan tulleen pelaajan nimenkin. Lisäksi tietää mm. seurojen huoltajien nimet ja muut nippelitiedot. Melkein aina nimet menevät oikein, eikä hän sekoita nimiä keskenään. Jos kuitenkin moka sattuu, huomaa hän sen melkein heti. Ääntää pelaajien nimet oikein.
T: Tuntee lajin suurimmat tähdet, mutta muuten tieto on puutteellista. Nimet menevät välillä väärin ja nimiä ei tahdo tulle mieleen. Suomen osalta nimien tuntemus on parempaa, mutta Euroliigassa melkeinpä marginaalinen. Pelaajien ääntäminen on välillä todella perseellään. Vokaalit menevät välillä järjestään väärin, eikä oikeinlausumiseen ole juuri käytetty aikaa.
Pisteet: 2-1
3. Verbaalinen ulosanti
V: Tuomas saa lajia melko vähänkin seuraavan mukaan television ääreen, koska ääni ei ole monotoninen. Hassutteluja, vitsejä ja forumläppää tulee todella paljon, joka on ainoastaan hyvä asia. Jotkut eivät tykkää perseen nuoleskelusta, mutta valtaosa pitää. Tarina-setänä tunnettu Virkkunen on myös paneutunut jokapäiväisiin lentäviin lauseisiin, jotka menevät normaaliin katsojaan.
T: Turhaa kimitystä ja välillä puhuu desi sylkeä suussa. Selostus on yleensä todella tylsää, eikä Tiilikainen ole mikään tarinoija, jota jaksaisi pitkään kuunnella. Käyttää liian usein sanoja: tietysti, -han, -hän. Lisäksi toistaa samat jutut joka kertaa uudelleen ja uudelleen.
Pisteet: 3-1
4. Kiiman luominen
V: Huutaa joka maalissa, vaikka kyseessä olisi Mooseksen Palloveikkojen ja Iisalmen Ponnistuksen välinen ystävyysottelu. Ääni nousee melkein poikkeuksetta kun pallo on parinkymmenen metrin päässä vastustajan maalista. Huutaa lisäksi oikea-aikaisesti, eikä silloin kun maali on jo tullut.
T: Välillä kun kuumaa kahvia menee Pasilan studiossa Tomin kurkkuun, niin ääni saattaa pari desibeliä nousta. Muuten ääni pidetään todella alhaalla, koska YLE ei pidä huutavista urheilutoimittajista. Vaikka kyseessä oli Euroliigan finaali, niin Tomi ei ääntänsä nostanut silloin, kun ruotsalaiskollegoiden sohvanpäälliset menivät uusiksi ja tuolit oli rikottu.
Pisteet: 4-1
5. Sisäpiirien tunteminen, siirtohuhut ja muut koripallo-/jalkapallokulttuuriin liittyvät sälät
V: Seuraa paikallisia lehtiä ja seurojen nettisivuja. Muistaa aina sanoa mitä paikallislehti on kirjoittanut siitä ja siitä pelaajasta. Seuralegendat ja muut kliseet ovat todella hyvin hallussa. Seuraa myös siirtomarkkinoita ja huhuja, joita hän viljelee lähetyksissään.
T: Tieto on todella vähäistä. Ei viime kaudella tainnut yhtään kertaan edes vilauttaa siirtohuhu-korttia. Tuntee Suomen koripallon sisäpiirit melko hyvin.
Pisteet: 5-1
Tämän perusteella Tiilikaisella on vielä paljon kirittävää, jos haluaa olla edes samalla vuosituhannella Virkkusen kanssa. Tulen pistämään tänne pistävää analyysiä jokaisen esityksen jälkeen Tiilikaisesta.
Suomen koripallo ansaitsee enemmän. Me vaadimme enemmän!
