- Viestejä
- 5 556
Aloha!
Tässä vaiheessa kautta lienee paikallaan katsahtaa menneeseen ja niputtaa alkukauden tapahtumat yhteen. Tässä minun näkemykseni Korisliiga-kauden 09-10 syysepisodista.
Suurimmat onnistujat:
1) Torpan Pojat. Enpä olisi uskonut, että ilman Möttölää ja Smithiä Topo napsii voittoja tällaiseen tahtiin. Yhdellä jenkillä pelaaminen oli Kamiselta riskiveto, joka tuotti jättipotin. Nyt Kamisella on käytössään vaihtopelaajiakin, jotka uskovat itseensä ja kykenevät tiukan paikan tullen kantamaan vastuuta. Smithin tulon myötä Topo alkaa muistuttaa kurkleejamesgatewood-Topoa, jota vastaan ei ollut mukava pelata.
2) Kouvot. Kouvot on polkenut paikallaan Toijalan päävalmennusajan, mutta nyt joukkue on ottanut jättiloikkia eteenpäin. Kouvot ei enää elä tai kuole kaukoheittoihinsa, vaan repii vastustajansa riekaleiksi joka suunnasta. Materiaalin kapeus kyllä hieman mietityttää, sillä Jukka Kataja ei kerta kaikkiaan saa loukkaantua.
3) LrNMKY. Lappeenrannan huikea alkukausi selittyy osittain erittäin suosiollisella otteluohjelmalla, mutta yli odotusten joukkue on silti pelannut. Sarjasijoitus tulee varmaankin tippumaan, mutta syyskausi ainakin sujui erinomaisesti.
4) Obie Trotter. Ei kaipaa perusteluja.
5) Jukka Toijala. Toikka yritti pari vuotta pelata väkisin sillä systeemillä, johon hän oli pelaajaurallaan tottunut. Epäonnistumisten jälkeen Toikka on sopeutunut erinomaisesti ja tehnyt Kouvoista kenties monipuolisemman joukkueen kuin Kouvolassa on koskaan aikaisemmin nähty.
6) Liigajoukkueiden tiedotus. Korisliigajoukkueiden kotisivut näyttävät nykyään uskottavilta, jopa tyylikkäiltä. Kiitosta ei tarvitse jakaa ainoastaan ulkoasusta, vaan myös sisällöstä. Moni joukkue julkaisee kotisivuillaan otteluennakkoja, jotka kestävät vertailun urheilulehtien sepityksiin.
7) Tuomarityöskentely. Joensuulaisia lukuunottamatta tuomareille purnataan näillä palstoilla huomattavasti aiempaa vähemmän. Sen on oltava merkki siitä, että tuomarit ovat onnistuneet tehtävässään vähintään kohtuullisen hyvin.
8) Liigamanagerin starttaaminen oli Miesmannilta sellainen kulttuuriteko, että keväisessä Koripalloliiton gaalassa voisi kaverille jakaa jonkinlaista kunniamainintaa. Paljon enemmän hän on suomikoriksen eteen tänä vuonna tehnyt kuin se Pertsa, joka on vetänyt onnistuneita setappiharjoitteita Kiimingin jumppasalissa jo vuodesta 1956 saakka. (Toim. huom. Urheiluliittojen jakamat palkinnot menevät välillä hieman kummallisiin osoitteisiin.)
9) Yankee crop of 2009. Tällä kertaa liigakentillä nähdään todella hyviä jenkkejä. Parhaimpia sitten kultaisen ysäriaikakauden.
Suurimmat epäonnistujat:
1) Kataja & Lahti. Viime vuoden finalistit ovat puolustaneet menestystään todella kehnosti. Namika voi surkeaa alkukauttaan selitellä loukkaantumisilla ja sairasteluilla, mutta Katajan on vaikea piiloutua selitysten taakse. Pelillisen surkeuden lisäksi Kataja saa risuja myös lisenssisotkusta sekä surkuhupaista jenkkiruletista.
2) Basket.fi. Viime vuosina paljon kiitosta saanut tulospalvelu yhdistettiin vanhaan koris.nettiin ja tuloksena oli karmeanmakuinen pannukakku. Sivuston toimivuus on ollut viime aikoina parempaanpäin, mutta paljon on vielä matkaa siihen, että uusi palvelu olisi kiitosten arvoinen.
3) Hanno Möttölä. Tiedän saavani nyt paljon vihaista palautetta, mutta en tykkää tavasta, jolla Möttölä on tekemässä(?) paluuta pääsarjatasolle. Ilmeisesti jo karsintojen jälkeen oli selvää, että Möttölän kantapää vaatii leikkaushoitoa. Asiasta tiedotettiin vasta kauan sen jälkeen, kun Möttölän paluusta oltiin jo tehty mediaspektaakkeli. Monen mielestä Möttölän mainostaminen toi lajille lisää suosiota ja oli erinomainen asia. Tämä näkökanta on perusteltu, mutta olen silti sen kanssa eri mieltä.
4) Kauhajoki. Kauhajoen liigakausi on ulkopuolisen silmin näyttänyt amatöörimaiselta puuhastelulta. Karhulla on penkillä liuta lupaavia kotimaisia pelaajia, mutta siitä huolimatta joukkue on ottanut itselleen heittopussin roolin. Hetken aikaa näytti hyvältä, kun joukkue pelasi jenkkikolmikolla Smith-Jones-Davis. Sillä kokoonpanolla joukkue olisi voinut napsia montakin voittoa ja hilata itsensä kuiville putoajan paikalta. Mutta jostain syystä jenkit pistettiin vaihtoon. Viisi kertaa - and counting. Sitten pistettiin päävalmentaja pihalle ja otettiin tilalle melko ristiriitainen persoona. Kurssi tuskin on kääntymässä mihinkään.
Kaiken kaikkiaan syyskaudesta on siis paljon enemmän positiivista kuin negatiivista sanottavaa, mikä on tietysti todella hieno asia. :-*
Tässä vaiheessa kautta lienee paikallaan katsahtaa menneeseen ja niputtaa alkukauden tapahtumat yhteen. Tässä minun näkemykseni Korisliiga-kauden 09-10 syysepisodista.
Suurimmat onnistujat:
1) Torpan Pojat. Enpä olisi uskonut, että ilman Möttölää ja Smithiä Topo napsii voittoja tällaiseen tahtiin. Yhdellä jenkillä pelaaminen oli Kamiselta riskiveto, joka tuotti jättipotin. Nyt Kamisella on käytössään vaihtopelaajiakin, jotka uskovat itseensä ja kykenevät tiukan paikan tullen kantamaan vastuuta. Smithin tulon myötä Topo alkaa muistuttaa kurkleejamesgatewood-Topoa, jota vastaan ei ollut mukava pelata.
2) Kouvot. Kouvot on polkenut paikallaan Toijalan päävalmennusajan, mutta nyt joukkue on ottanut jättiloikkia eteenpäin. Kouvot ei enää elä tai kuole kaukoheittoihinsa, vaan repii vastustajansa riekaleiksi joka suunnasta. Materiaalin kapeus kyllä hieman mietityttää, sillä Jukka Kataja ei kerta kaikkiaan saa loukkaantua.
3) LrNMKY. Lappeenrannan huikea alkukausi selittyy osittain erittäin suosiollisella otteluohjelmalla, mutta yli odotusten joukkue on silti pelannut. Sarjasijoitus tulee varmaankin tippumaan, mutta syyskausi ainakin sujui erinomaisesti.
4) Obie Trotter. Ei kaipaa perusteluja.
5) Jukka Toijala. Toikka yritti pari vuotta pelata väkisin sillä systeemillä, johon hän oli pelaajaurallaan tottunut. Epäonnistumisten jälkeen Toikka on sopeutunut erinomaisesti ja tehnyt Kouvoista kenties monipuolisemman joukkueen kuin Kouvolassa on koskaan aikaisemmin nähty.
6) Liigajoukkueiden tiedotus. Korisliigajoukkueiden kotisivut näyttävät nykyään uskottavilta, jopa tyylikkäiltä. Kiitosta ei tarvitse jakaa ainoastaan ulkoasusta, vaan myös sisällöstä. Moni joukkue julkaisee kotisivuillaan otteluennakkoja, jotka kestävät vertailun urheilulehtien sepityksiin.
7) Tuomarityöskentely. Joensuulaisia lukuunottamatta tuomareille purnataan näillä palstoilla huomattavasti aiempaa vähemmän. Sen on oltava merkki siitä, että tuomarit ovat onnistuneet tehtävässään vähintään kohtuullisen hyvin.
8) Liigamanagerin starttaaminen oli Miesmannilta sellainen kulttuuriteko, että keväisessä Koripalloliiton gaalassa voisi kaverille jakaa jonkinlaista kunniamainintaa. Paljon enemmän hän on suomikoriksen eteen tänä vuonna tehnyt kuin se Pertsa, joka on vetänyt onnistuneita setappiharjoitteita Kiimingin jumppasalissa jo vuodesta 1956 saakka. (Toim. huom. Urheiluliittojen jakamat palkinnot menevät välillä hieman kummallisiin osoitteisiin.)
9) Yankee crop of 2009. Tällä kertaa liigakentillä nähdään todella hyviä jenkkejä. Parhaimpia sitten kultaisen ysäriaikakauden.
Suurimmat epäonnistujat:
1) Kataja & Lahti. Viime vuoden finalistit ovat puolustaneet menestystään todella kehnosti. Namika voi surkeaa alkukauttaan selitellä loukkaantumisilla ja sairasteluilla, mutta Katajan on vaikea piiloutua selitysten taakse. Pelillisen surkeuden lisäksi Kataja saa risuja myös lisenssisotkusta sekä surkuhupaista jenkkiruletista.
2) Basket.fi. Viime vuosina paljon kiitosta saanut tulospalvelu yhdistettiin vanhaan koris.nettiin ja tuloksena oli karmeanmakuinen pannukakku. Sivuston toimivuus on ollut viime aikoina parempaanpäin, mutta paljon on vielä matkaa siihen, että uusi palvelu olisi kiitosten arvoinen.
3) Hanno Möttölä. Tiedän saavani nyt paljon vihaista palautetta, mutta en tykkää tavasta, jolla Möttölä on tekemässä(?) paluuta pääsarjatasolle. Ilmeisesti jo karsintojen jälkeen oli selvää, että Möttölän kantapää vaatii leikkaushoitoa. Asiasta tiedotettiin vasta kauan sen jälkeen, kun Möttölän paluusta oltiin jo tehty mediaspektaakkeli. Monen mielestä Möttölän mainostaminen toi lajille lisää suosiota ja oli erinomainen asia. Tämä näkökanta on perusteltu, mutta olen silti sen kanssa eri mieltä.
4) Kauhajoki. Kauhajoen liigakausi on ulkopuolisen silmin näyttänyt amatöörimaiselta puuhastelulta. Karhulla on penkillä liuta lupaavia kotimaisia pelaajia, mutta siitä huolimatta joukkue on ottanut itselleen heittopussin roolin. Hetken aikaa näytti hyvältä, kun joukkue pelasi jenkkikolmikolla Smith-Jones-Davis. Sillä kokoonpanolla joukkue olisi voinut napsia montakin voittoa ja hilata itsensä kuiville putoajan paikalta. Mutta jostain syystä jenkit pistettiin vaihtoon. Viisi kertaa - and counting. Sitten pistettiin päävalmentaja pihalle ja otettiin tilalle melko ristiriitainen persoona. Kurssi tuskin on kääntymässä mihinkään.
Kaiken kaikkiaan syyskaudesta on siis paljon enemmän positiivista kuin negatiivista sanottavaa, mikä on tietysti todella hieno asia. :-*
