- Viestejä
- 163
Taisin jossain aiemmassa kommentissa mainita, että päätös rajoittaa vahvistusten määrä kolmeen on hyvä.
Olen edelleen samaa mieltä.
* Tuo antaa seurojen taloudelle edes hieman paremman mahdollisuuden kuin nykysysteemi
* Myös suomalaiset pelaajat pääsevät pelaamaan ratkaisuminuutteja - vain pelaamalla kehittyy. Toki harjoituksetkin auttavat, mutta jos joukkueet pelaavat kaksi kertaa viikossa ja lisäksi on kaksi edeltävää harjoitusta ja palauttavia harjoituksia, niin kyllä on vaikea nähdä että yhdellä-kahdella kovalla harjoituksella viikossa kukaan huipulle asti kehittyy
* Katsojat haluavat nähdä omien poikien pelaavan. Toki myös jenkkivahvistuksen, mutta nyt uusi systeemi mahdollistaa molemmat. Koripallokulttuuriin kuuluu, että peliruan jälkeen vanhat tähdet ovat edelleen kuvioissa mukana jollain tavalla. Fanien pitää myös jotenkin samaistua näihin tähtiin. Tuo on vaikeaa, jos koko joukkue rahdataan rapakon takaa vain kuudeksi kuukaideksi ja sitten ensi vuonna sama juttu, mutta täysin uudet naamat.
Ainoa argumentti, jonka olen hieman voinut ymmärtää, on sarjan tason nosto (lyhyellä tähtäimellä). Mutta tältäkin argumentilta putoaa pois, jos seurat eivät ole halukkaita pelaamaan kovia kansainvälisiä otteluita. Viimevuosina Lappeenranta on ainoa positiivinen poikkeus. Ymmärrän sen, että jos muilla on rajoittamaton määrä vahvistuksia, niin suomalaisillakin joukkueilla pitää olla sama oikeus, jotta pärjäävät euro-kehissä. Nyt tätä tarvetta ei siis ole (ja onko peräti niin, että euro-sarjoissakin on rajoituksia?).
Eniten suomalaiset pelaajat kehittyisivät, kun 5:n vahvistuksen sijaan otetaan heitä kolme ja säästyneillä rahoilla matkataan joukkueen kanssa pelaamaan kovia kansainvälisiä pelejä. Näin myös tehdään Suomi-korista tunnetuksi rajojen ulkopuolella.
Olen edelleen samaa mieltä.
* Tuo antaa seurojen taloudelle edes hieman paremman mahdollisuuden kuin nykysysteemi
* Myös suomalaiset pelaajat pääsevät pelaamaan ratkaisuminuutteja - vain pelaamalla kehittyy. Toki harjoituksetkin auttavat, mutta jos joukkueet pelaavat kaksi kertaa viikossa ja lisäksi on kaksi edeltävää harjoitusta ja palauttavia harjoituksia, niin kyllä on vaikea nähdä että yhdellä-kahdella kovalla harjoituksella viikossa kukaan huipulle asti kehittyy
* Katsojat haluavat nähdä omien poikien pelaavan. Toki myös jenkkivahvistuksen, mutta nyt uusi systeemi mahdollistaa molemmat. Koripallokulttuuriin kuuluu, että peliruan jälkeen vanhat tähdet ovat edelleen kuvioissa mukana jollain tavalla. Fanien pitää myös jotenkin samaistua näihin tähtiin. Tuo on vaikeaa, jos koko joukkue rahdataan rapakon takaa vain kuudeksi kuukaideksi ja sitten ensi vuonna sama juttu, mutta täysin uudet naamat.
Ainoa argumentti, jonka olen hieman voinut ymmärtää, on sarjan tason nosto (lyhyellä tähtäimellä). Mutta tältäkin argumentilta putoaa pois, jos seurat eivät ole halukkaita pelaamaan kovia kansainvälisiä otteluita. Viimevuosina Lappeenranta on ainoa positiivinen poikkeus. Ymmärrän sen, että jos muilla on rajoittamaton määrä vahvistuksia, niin suomalaisillakin joukkueilla pitää olla sama oikeus, jotta pärjäävät euro-kehissä. Nyt tätä tarvetta ei siis ole (ja onko peräti niin, että euro-sarjoissakin on rajoituksia?).
Eniten suomalaiset pelaajat kehittyisivät, kun 5:n vahvistuksen sijaan otetaan heitä kolme ja säästyneillä rahoilla matkataan joukkueen kanssa pelaamaan kovia kansainvälisiä pelejä. Näin myös tehdään Suomi-korista tunnetuksi rajojen ulkopuolella.