Vs: Vinkkiä kaivattaisiin.
Olisi ehdottoman hyvä jos välillä myös joukkueen harjoituksia pystyttäisiin räätälöimään siten, että olisi mahdollista keskittyä jokaisen henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen, koska pelaajat saattavat olla kehityksessään pelaajana aivan eri tilanteissa. Valitettavasti tämä tuntuu olevan usein vaikeaa tai mahdotonta. Kuten edellä jo ennätettiin mainitakin, niin kannattaa ehdottomasti kysyä vinkkejä omatoimiseen harjoittelemiseen omalta valmentajalta, sillä hänellä on mahdollisuus seurata pelaajiensa peliä kaikista tiiviimmin läpi kauden.
Tärkeätä on kuitenkin todeta myös itse omat heikkoutensa ja vahvuutensa, sekä suodattaa itselleen merkittävimmät neuvot kaikkien lukuisten vinkien joukosta. Jos pelaaja on hyvä heittämään niin tästä kannattaa pitää kiinni, mutta samalla tulisi tunnistaa heikkoutensa esim. jos on heikompi ajaja tai puolustaja, niin tämän "heikon" ominaisuuden kehittäminen on kuitenkin loppupeleissä merkittävää, koska ennemmin tai myöhemmin vastustaja oppii ottamaan vahvuudet pois ja rankaisemaan sieltä mistä se on helpointa.
Joskus on sanottu, että pelaaja pystyy yhdessä kesässä oppimaan yhden uuden asian. Tämä saattaa kuulostaa vähältä, mutta jos pelaaja 15 vuotiaana joka kesä opettelee yhden uuden asian ja samalla ylläpitää ja hioo vanhoja jo oppimiaan vahvuuksia, niin parikymppisenä hänellä on repertuaarissaan hook-heitot oikealla ja vasemmalla kädellä sekä mahdollisesti kolmosuhka sekä suhtellisen hyvä jalkatyö ja fysiikka - not bad. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja toistoja toistojen perään, mutta eihän miesten maajoukkueeseenkaan ole tainnut päästä vasta nuorimmillaan kuin 16 vuotiaana ja yleensäkin mj:n ovia aletaan kolkuttelemaan n. 18 - 20 vuotiaana
Tehokasta onkin ottaa pallo ja mennä treenaamaan se mitä on aikonut mennä tekemään - eikä vain "hengailla" paria tuntia pallon kanssa kentällä. Esim. "kilpailuhenkisen" jengikaverin raahaaminen kentälle ei välttämättä ole huono idea. Toinen palauttaa ja toinen heittää ja lopuksi tiukat 1 vs. 1 pelit. Kehittävää ja mielekästä kunhan kaverikin pistää täysillä vastaan. Lisäksi hyvällä tsägällä paikalle ilmaantuu saman seuran vuotta vanhempi poppoo jolta puuttuu pari pelaajaa ja pääsee pelaamaan itseään parempia vastaan ja näiden kanssa, joka on pelillisesti parasta mahdollista treeniä.
Mitä fysiikkaan tulee, niin neuvoahan voi kysyä esim. fyssarilta. Hintaa saattaa olla n. +50 e, mutta tämä saattaa olla pieni hinta siitä, että osaa treenata fysiikkaansa siten, että esim. selkä pysyy kondiksessa aina peliuran lopuun saakka. Fysiikka on kuitenkin erittäin oleellinen osa koripalloa ja sen treenaamiseen kannattaa käyttää aikaa ja siihen kannattaa panostaa, mutta varsinaista neuvoa kannattaa kysyä sellaiselta joka tietää mitä tekee sekä kuulostella itse omaa tasoaan, ettei tule tehtyä virhearviointeja. Kannattaa myös huomioida treenimäärää - ja varsinkin sitä, ettei se paisu liian suureksi. Ja kannattaa myös muistaa, että hyvä lihashuolto ja ansaitut lepopäivät ovat treeniä siinä missä heittoharjoitukset, satasen vedot tai punnerruksetkin. Tuossa lihashuollossakin fyssari pystyy varmasti neuvomaan ja antamaan vinkkejä.
Ja miksikäs ei vaikka kokonaan muiden lajien kokeilu toisi lisäpotkua koripalloonkin. Varsinkin yleisurheilusta löytyy sellaisia lajeja jotka kehittävät sekä voimaa, että nopeutta.
Kesällä kannattaa myös kokeilla pallon laittamista hetkesi syrjään ja huilailla vaikka viikon tai kahden verran. Suomessa talven pimeys on kuitenkin välillä aikas synkkä ja kesä on kuitenkin aina kesä