Vielä täksi kevääksi pelikuntoon tähyävä Pöllä muistelee NCAA-kokemuksiaan lämmöllä, mutta kehuu myös Joensuuta estoitta.

Hieman toista vuotta sivussa tositoimista ollut Hannes Pöllä on päivä päivältä lähempänä paluuta parketeille. Viime talvena osumaa saanut ja keväällä leikattu polvi on jo siinä kunnossa, että uuden seuran kanssa saattoi jo tehdä ja julkistaa sopimuksen. Diili Katajan kanssa on enteilevästi 1+1-vuotinen, jossa seuran on lunastettava optionsa toukokuun puoliväliin mennessä.

– Olen kuullut tosi paljon hyvää Joensuusta erinäköisiltä, ihan nimekkäiltäkin pelaajilta. Viestiä on tullut, että Joensuu on ammattimainen organisaatio, jossa asiat hoidetaan hyvin, ja talous on mallillaan ja pelaajista välitetään. Kyllähän se jokaisen pelaajan mielessä on, että sellaiseen organisaatioon haluaa, Pöllä kehuu lähes yhdysvaltalaiseen tapaan.

Katajan miehistössä on Pöllälle aiemmalta uralta tuttuja ja mieluisia pelikavereita, mikä osaltaan helpotti päätöstä. Isoksi tekijäksi muodostuivat kuitenkin ehkä hieman yllättäen seuran aiemmat näytöt toipilaiden suhteen.

– En tiedä, onko se kohtalo vai mikä se on, mutta tulihan tuo Henkka [Henri Permanto] Kouvolasta myös Joensuuhun polvivamman siivittämänä. Kyllähän se jotain kertoo, että Henkka kuitenkin ihan hyvin kuntoutui pelikuntoon täällä, Pöllä pohtii ja jatkaa:

– Olen ajatellut, että ehkä tämä voisi siitä syystä olla hyvä paikka tulla, että heillä on kokemusta vakavien polvivammojen hoidosta ja sellaisten pelaajien ajamisesta sisään, joilla on vakava polvivamma.

Alkujaan kuopiolaiselle Pöllälle Joensuu ei ylipäänsä pääse tuottamaan suurta kulttuurishokkia. Tuntumaa uuteen kotikaupunkiin on ehditty ottaa nyt kolmen viikon verran.

– Hyvin olen omasta mielestäni päässyt asettumaan tähän kaupungin menoon, pääsen näkemään vähän paikkoja. Käydään rafloissa katselemassa, mitä Joensuulla on tarjota, Pöllä tokaisee.

Ei jää epäselväksi, millainen ensivaikutelma Pöllälle on seurasta ja kaupungista jäänyt.

– Fiilikset ovat hyvin positiiviset ihan kaiken osalta. Valmentajat, pelaajat, staffi; myös fanit. Ihmiset tervehtivät kadulla ja käyttävät etunimeä – ja muuten puhuvat samaa murretta, Pöllä suitsuttaa.

Polvea kuunnellaan tiiviisti

Pitkän poissaolon vaatinut polvivamma oli perua jo aiemmasta osumasta viime kaudelta Kouvoissa. Nivel sanoi sopimuksen irti helmikuussa juuri Joensuussa ottelussa Katajaa vastaan. Työ siis jatkuu siellä, missä se aikanaan kesken jäi – ja hyvin se on jatkunutkin, selviää Pöllän puheista.

– Muutamaa takapakkia lukuun ottamatta on koko ajan menty eteenpäin. Polven kunto ja oma kunto ovat parantuneet, ja leikkauksen jäljiltä on saatu voimaa takaisin oikeaan jalkaan. Se toimii paremmin ja paremmin joka ikinen päivä. Voisi sanoa, että on hyvin smoothisti edennyt tämä homma, Pöllä kertoo.

Vaikka prosessi kysyykin pitkäjänteisyyttä, ei yksikään seura kuntouta pelaajaa silkasta hyväntekeväisyydestä. Tavoite pelikuntoon pääsemisestä ja peleihin palaamisesta siintää jo näköpiirissä, mutta paluun ajankohtaa on vielä mahdotonta arvioida.

– Mennään ihan täysin polven ehdoilla ja kuunnellaan sitä joka ikinen päivä: miltä siitä tuntuu milloinkin, tarvitseeko ottaa useampi päivä kokonaan irti, jos se vaikka vähän ärtyy jostakin, niin annetaanko sen olla rauhassa vai ei. On hirveän vaikea sanoa, Pöllä selvittää.

Kontaktiharjoitteluun Pöllä on jo päässyt palaamaan. Pelitilanteissa tosin ilmenee vielä luontaista hitautta.

– Kontaktissa asiat toimivat hyvin siihen nähden, että vuoden ja kuukauden on ollut sivussa pelaamisesta jo kokonaan. Vielä ei ole menty siirtymiin, mutta siihenkin varmaan viikkojen sisällä siirrytään. Sekin pitää tietysti katsoa yksilöllisesti.

Pöllä kuitenkin antaa itse arvion, jonka mukaan hänet voitaisiin nähdä parketilla vielä tänä keväänä.

– Pikkuhiljaa sitä kohti mennään. Olen ainakin itse hyvin luottavainen, että ainakin tällä kaudella varmasti pystyisi… Ellei sitten jotain odottamatonta tule, Pöllä muotoilee.

Rahan ja vauhdin maailma

Pöllä on 25 vuoden ikään mennessä ehtinyt pelata hieman Lahtea lännempänäkin. Mastokaupungista Namikan kasvatin tie vei HBA:n kautta NCAA:han, jossa Pöllä edusti Oklahomaa ja Tennesseetä. NCAA:ssakin koulujen välillä on Pöllän mukaan eroavaisuuksia etenkin siinä, miten hyvin arki on organisoitu, mutta rahan suhteen kaikki on eri skaalassa Korisliigaan nähden.

– On ihan jäätävää, kuinka paljon yliopistojoukkueillakin on käyttää rahaa siihen urheiluun. Niillä on isommat budjetit kuin paremmilla eurooppalaisillakin jengeillä. Joillakin isoimmilla yliopistoilla budjetti ylittää jopa joidenkin euroliigajengien rahkeet.

Pöllä tosin huomauttaa samaan hengenvetoon, että Katajassa olot ovat Korisliigan mittapuulla mainiot.

– Meillä on hyvin jäsennelty ja rakennettu viikko-ohjelma; tiedostan hyvin, että se on Korisliigassakin varsin harvinaista ilmeisesti, Pöllä toteaa.

Katajan tiedotteessa Pöllä kuvaa Yhdysvaltain-keikkaa ”hienoksi oppimiskokemukseksi”. Oppia tarttui matkaan parkettien lisäksi myös luentosalin puolelta, ja taskussa on nyt kriminologian kandidaatin tutkinto.

– Sekin [tutkinnon suorittaminen] on itse asiassa ilmeisen harvinaista eurooppalaisille pelaajille: yleensä ollaan vain pari vuotta, ja sen jälkeen lähdetään Eurooppaan ajatuksena tehdä rahaa. Siinä vaiheessa, kun tuo ensimmäisen kerran tuli mieleen, olin itse kuitenkin ehtinyt siellä sen verran tehdä, että ajattelin, että tehdään tämä loppuun ja katsotaan sen jälkeen, mitä tapahtuu.

Ulkomaille paluu on Pöllällä mielessään, mutta kiire sinne ei ole.

– Lyhyen tähtäimen tavoite on päästä samaan kuosiin kuin aiemmin. Siitä pyrin pääsemään pelaamaan ulkomaille. Tavoitteeni on vielä vähän isommissa liigoissa kuin Korisliiga.

Tavoite ei kuitenkaan ole konkretisoitunut tai kiteytynyt tiettyihin maihin tai liigoihin.

– Onhan tuolla tietyt liigat, jotka ovat rahakkaampia tai urheilullisesti tasokkaampia kuin toiset. En ole sinänsä itse lähtenyt yksilöimään, että on pakko päästä tuonne tai tuonne. Tämä on kuitenkin enemmän maraton kuin sadan metrin sprintti.

– Pikkuhiljaa pyritään menemään taso tasolta ylemmäs ja kovempaan sarjaan ja kokeillaan, mihin ne rahkeet vielä riittävät, Pöllä sanoo.

Apuja sairastuvalta

Ylemmässä jatkosarjassa Katajan osa on hakea asetelmia terävimmän kärjen muiden haastajien kesken. Todennäköisintä onkin, että puolivälierissä Seagullsin ja Nokian takana majaileva nelikko kohtaa toisensa.

– Ollaanhan tässä pystytty voittamaan ihan koviakin jengejä, esimerkiksi BC Nokia pari viikkoa sitten. Kyllä tässä on saumat vielä vaikka mihin. Joukkue on iskukykyinen ja kotiläksyt on tehty huolella, arvioi Pöllä omiensa mahdollisuuksia.

– Tässä on tietysti ollut vähän huonompi stretchi, mutta porukkaa on ollut loukkaantuneena ja alkaa tulla takaisin. Sieltä tulee joukkueen parasta scoraajaa, [Richaud] Packia ja vastaavaa takaisin. Se tuo kuitenkin uuden ulottuvuuden taas, koska viime aikoina ei ole ollut käytössä pelaajaa, joka pystyisi luomaan itselle ja muille heittopaikkoja. Pack tuo sen tuohon, ja avaa taas muille scorausmahdollisuuksia. Saumat on vaikka mihin, Pöllä päättää.