Kuva: Tapiolan Honka

Tapiolan Honka onnistui Korisliigan kauden tavoitteissaan. Pudotuspelipaikka jäi haaveeksi, mutta senkin aika koittaa vielä. Päävalmentaja Aapo Heinonen kertoo nappikauden avainhetkistä.

Tapiolan Hongan kausi oli lähes nappionnistuminen. Viime kaudet I-divisioonan ja Korisliigan väliä seilannut porukka sai hissiliikkeen pysähtymään ja varmistettua sarjapaikan.

Honka oli jopa pitkään mukana taistelussa pudotuspelipaikasta, mutta lopulta yllätysnippu jäi runkosarjassa sijalle kymmenen. Ero viimeisen pudotuspelipaikan napanneeseen Kouvoihin venyi kahdeksaan pisteeseen.

Pudotuspelipaikka olisi kuitenkin ollut joukkueelle vain jättimäinen plussa. Ennen kautta asetetun tavoitteen joukkue saavutti.

Espoolaisten valmentaja Aapo Heinonen oli tyytyväinen ja helpottunut, kun kausi päättyi ja sarjapaikka varmistui.

– Lähtökohdat ja asetetut tavoitteet huomioon ottaen ei voi olla kuin tyytyväinen, Heinonen aloitti.

– Meillä oli kaksi isoa tavoitetta: sarjapaikan säilyttäminen ja talouden hallinta. Ja molemmissa olemme onnistuneet erinomaisesti, hän jatkoi.

Tuulisista viime vuosista huolimatta seurassa katsotaan jatkuvasti eteenpäin.

Perinteikäs seura kasvattaa paljon nuoria koripalloilijoita, joiden tulevaisuuden näkymiä Hongassa pyritään edistämään.

– Toinen tärkeä asia oli, että meidän joukkueemme tarjoaa polun junioreille kohti miesten koripalloa. Täällä on jo pelaajia, kuten Riku Korhonen ja Olli Peltonen, jotka ovat lunastaneet paikkansa Korisliigassa, mikä on meille suuri ilon aihe.

Erinomainen kausi jätti Heinosen mukaan kuitenkin myös jossiteltavaa. Aineksia olisi ollut kenties nähtyäkin parempaan.

– Harmittavasti Lauri Kallion loukkaantuminen pakotti meidät muuttamaan pelitapaamme, mutta siitä huolimatta kausi on ollut kokonaisuutena onnistunut. Tietenkin aina jää vähän hampaankoloon, sillä jos olisimme saaneet kauden ehjänä pelattua, olisimme voineet kilpailla pudotuspelipaikasta kovemmin.

Nuoret nousivat esiin

Honka on rakentanut omaa tietään kohti stabiilimpaa asemaa Korisliigassa jo vuosia. Tällä kaudella prosessi eteni siihen pisteeseen, jossa sarjapaikka säilytettiin.

Seurassa uskotaan, että Hongan nousu alkaa tästä. Vaikkakin Heinonen ymmärtää, että töitä on paljon edessä.

– Olemme rakentaneet tätä polkua usean vuoden ajan. Ensimmäinen nousu Korisliigaan tuli ehkä hieman liian aikaisin. Meillä oli silloin nuoria pelaajia, jotka eivät olleet vielä valmiita kantamaan niin isoja rooleja kuin heiltä odotettiin. Mutta tällä kaudella tilanne oli jo toinen.

Tällä kaudella kokemus oli valttia.

– Meillä oli enemmän kokeneita pelaajia, ja myös jenkit olivat erinomaisia tyyppejä. Joukkuehenki oli kohdallaan, mikä on tärkeää, jos haluaa olla kilpailukykyinen.

Joukkueessa pelasi paljon oman kylän poikia, mikä oli ja on jatkossakin espoolaisten elinehto, Heinonen näkee.

– Seurojen olemassaolon syy on näyttää junioreille, että he voivat unelmoida matkastaan omassa seurassa aina Korisliigaan saakka, tai jopa korkeammalle.

Kun seuran omat juniorit näkevät saman palloseuran kasvatit edustuksen väreissä Korisliigassa, kipinä roihuaa.

– On tärkeää, että nuoret näkevät omia pelaajiaan kentällä, oli kyseessä omat kasvatit tai lähialueilta tulleet pelaajat. Se luo yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Jos menisimme vain keräämään ulkopuolelta pelaajia, emme palvelisi sitä tavoitetta, jonka eteen olemme työskennelleet. Meidän missiona on edistää junioreiden polkua ja antaa heille mahdollisuus unelmoida, hän sanoo.

Heinonen onkin ollut todella tyytyväinen nähdessään Hongan nuorten pelaajien kehityksen Korisliigan edellyttämälle tasolla. Muutaman viime vuoden aikana omat pojat eivät ole olleet täysin valmiita pääsarjakoripalloiluun, mutta tämä kausi oli poikkeus.

Nuoret eivät vain selviytyneet kentällä, vaan vaikuttivat peliin.

– Olen todella tyytyväinen siihen, mitä nuoret ovat esittäneet. Tietenkin nuorten pelaajien kanssa on usein ylä- ja alamäkiä. Toisinaan he ovat loistavia, toisinaan taas tulee haasteita. Mutta esimerkiksi Iiro Tuomio, Alvar Peltoniemi ja Korhonen ovat kaikki osoittaneet, että he pystyvät pelaamaan Korisliigassa ja vieläpä hyvin.

Honka lähti kauteen sillä mentaliteetilla, että heidän on oltava joka ilta vastustajaa aktiivisempi. Tämä toimi erityisesti alkukaudesta, mutta ongelmiakin tuli matkan varrella.

– Meidän pelaajamme pystyivät hyödyntämään nopeuttaan ja saimme enemmän heittoja kuin vastustaja. Kun pystyimme voittamaan pallohallinnan, pelimme sujui hyvin. Mutta loukkaantumiset, erityisesti Lauri Kallion vamma, sekä joidenkin jenkkien pienet vaivat vaikeuttivat peliämme. Se lisäsi kuormaa pelaajille, ja tämä näkyi ajoittaisessa aktiivisuuden laskussa.

Vaikka joukkueesta puuttuivat Korisliigan kärkipään korintekijät, Honka kompensoi tätä laadukkaalla yhteispelillä.

Nälkä kasvaa syödessä, sanotaan. Niin myös Espoossa.

Onnistunut kausi ja sarjapaikan säilyttäminen ei ainakaan laskenut seuran odotuksia jatkossa.

– Budjetin ei voi odottaa kasvavan kovin nopeasti ensi kaudella, mutta haluamme kilpailla yhä kovemmin. Jos pystymme säilyttämään sarjapaikan, ensi kauden tavoite on kilpailla pudotuspelipaikasta vielä voimakkaammin. Meidän on kuitenkin oltava realistisia taloudellisesti ja pyrittävä kasvamaan järkevästi.

Kirkas ja määrätietoinen tulevaisuus

Honka katsoo kauas tulevaisuuteen. Heillä on suunnitelma, jonka peruskallio on jatkuva kehitys.

Mitä oppeja saitte seurana sekä valmentajana tästä kaudesta, Aapo Heinonen?

– Tärkein oppi on, että meidän on jatkossakin kiinnitettävä huomiota siihen, että joukkueessa on hyviä ihmisiä, ei vain hyviä pelaajia. Kun pelaajat viihtyvät yhdessä, se heijastuu kentälle. Meidän on jatkuvasti rakennettava tätä yhteishenkeä ja pidettävä huolta siitä, että joukkue on valmis kamppailemaan vaikeissakin hetkissä.

– Toinen tärkeä oppi on, että meillä on oltava syvyyttä. Meillä oli parhaimmillaan 19 pelaajaa ringissä, mikä antoi meille mahdollisuuden ylläpitää tasoa loukkaantumisista huolimatta.

– Tämä syvyys on asia, jonka haluamme säilyttää ja kehittää myös jatkossa. Lisäksi on tärkeää, että pelaajat saavat pelitunteen ja itseluottamusta myös silloin, kun peliaika on vähäistä. Meidän on panostettava siihen, että jokaisella pelaajalla on mahdollisuus kehittyä ja päästä pelaamaan liigassa.