Artikkelin ensimmäisessä osassa käsittelimme Pyrinnön ensi kauden joukkuetta ja mahdollisia pelaajahankintoja. Toisessa osassa pureudumme koripallon peliolosuhteisiin Tampereella ja Pyrinnön ottelutapahtumien kehittämiseen.

Pyrinnön strategiassa ja toimintatavoissa on tuskin tulossa parina lähivuonna järisyttäviä muutoksia: yhdistyspohjainen toiminta on tarjonnut kieltämättä hitaan, mutta jatkuvuudessaan varman organisaation kehittymisen.

Kaudella 2017 ̶ 2018 ilahduttavinta Pyrintö-antia oli todennäköisesti (terrieri Lassi Kilpisen ohella) markkinoinnin terävöityminen: parin vuoden hiljaiselon jälkeen ottelutapahtumat kehittyivät harppauksella.

Pyrintö sai aikaiseksi näkyvyyttä saaneet Food Cornerin ja VIP-katsomon Lakersin Showtime-tyylin vieraineen, sponsorien Pyrintö-perheen sekä led-taulun hallin seinällä käyttöön.

Vähästä aikaa vaikutti siltä, että Pyrinnöllä on halua kehittyä nykyaikaiseksi urheiluorganisaatioksi. Tästä on hyvä jatkaa, mutta olosuhteiden rajat ovat vastassa.

Pyynikin palloiluhalli on rakennettu vuonna 1977. Se on tamperelaisen koripallon tulevaisuuden kehittymisen kannalta aivan liian pieni ja huonosti varusteltu, vaikka menneellä kaudella hallissa tehtiinkin pyrintömäisyydessä lähes ihmeitä edelliskausiin verrattuna.

Suuntana Särkänniemi?

Pyynikin hallin sijainti harjun kupeessa on myös heikko, ja Pyrinnön johdon toiveet muun muassa parkkihallin rakentamisesta kyseiselle tontille kuulostivat varsin putkinäköisiltä, eikä tämän tyyppiseen ratkaisuun lopulta taidettukaan kaupungin toimesta suostua. Lisäksi Pyynikin pyhättö lienee joka tapauksessa remontissa vuodet 2019 ̶ 2021.

Joidenkin intresseissä Hakametsästä tehtäisiin sisäpalloiluhalli, mutta olisiko koripallolle varattu esimerkiksi puolikas eli varsin seksitön areena, on jäänyt epäselväksi. Varmaa on, etteivät Tampereen jääkiekkopiirit halua luopua muinaisista temppeleistään.

Kauan odotettu mahdollisuus uuteen oikeaan sisäpalloiluhalliin alkoi saada tuulta alleen, kun suunnitelmat Santalahden mahdollisesta areenasta saapuivat julkisuuteen. Kuitenkin Santalahden todettiin, aivan oikein, olevan mahdoton paikka palloiluareenalle.

Uusimpien tietojen mukaan yleinen tahtotila olisi saada uusi palloiluhalli Särkänniemeen, mikä onkin liikenneyhteyksiä myöten varsin mainio, tamperelaiskoripallon kehittymisen kannaltakin varsin lupaava sijainti.

Uhkakuvaksi onkin muodostunut jälleen areenan jättäminen ”puolitiehen”: keskusteluissa on mainittu 1500 katsomopaikkaa, joka on esimerkiksi vain puolet Turun uuden palloiluhallin kapasiteetista. Hämeenlinnassa ja Salossa palloiluhallien kapasiteetti on yli 2000 henkilöä.

Väkisin herääkin kysymys, miksei koripalloon haluta antaa kasvun vuosikymmeniksi mahdollistavaa kapasiteettia, joka yltäisi edes edellä mainittujen, selkeästi pienempien paikkakuntien tasolle.

Ylimääräiset penkkirivit tuskin olisivat hallin rakentamisessa suurin kuluerä, ja vähintään 2500 ̶ 3000 hengen kapasiteetti mahdollistaisi myös suurempien otteluiden pelaamisen samalla areenalla muualle viemisen sijasta.

Kun samalla voitaisiin käyttää esimerkiksi uusiutuvaa energiantuotantoa Mäntän jäähallin tapaan, voisi uusi halli olla verrokkeihinsa nähden hyvin matalakuluinen investointi.

Tamperelaispäättäjillä on uuden areenan kohdalla mahdollisuus korjata vuosikymmenten mittaiseksi venynyt vaje maailman suosituimman sisäpalloilulajin olosuhteissa.

Antti Lehonoksa
antti@koripallo.com