Kolmekymppisenä uransa parasta kautta pelaava Mikael Aalto unelmoi yhä Susijengistä: "Jos kutsu tulee uudestaan, olen ehdottomasti mukana"
Kuva: Salon Vilpas Koripallo ry / Mikael Aalto kurottaa vielä ”vanhoilla päivillään” korkeammalle kuin koskaan urallaan – kohti Susijengiä.
Korihaiden Mikael Aalto, 30, pelaa uransa parasta kautta. Vielä muutama vuosi sitten hän keskittyi siviilitöihin ja pelasi 1. divisioonassa.
Sensaatiomainen – adjektiivi, jolla voi kuvailla yhden tämän kauden Korisliigan suurimman onnistujan sesonkia. Uudenkaupungin Korihaiden tähti Mikael Aalto, 30, pelaa fantastista kautta ja johtaa Korihaiden joukkuetta edestä komealla tavalla.
Joukkuepelin nimeen vannova herrasmies loistaa myös henkilökohtaisissa tilastoissa. 30-vuotiaana uransa parasta kautta pelaava jässikkä on tehnyt keskimäärin 16,4 pistettä per peli, kahminut 6,6 levypalloa ja antanut 1,9 koriin johtanutta syöttöä ottelua kohti.
Kolmatta kauttaan Uudessakaupungissa pelaava sentteri on Korisliigaan paluunsa jälkeen petrannut otteitaan joka kausi, kun jo edelliskauden 13,1 pisteen ja 4,8 levypallon tilastosaldot olivat miehen uran selvästi parhaat.
Muun muassa Aallon fantastisen kauden ansiosta Korihait on kiinni ylemmässä jatkosarjassa. Joukkue on sarjassa kuudentena, kun alkusarja kääntyy Korisliigassa lopuilleen tällä viikolla.
Vaikka oma sekä joukkueen peli kulkee, Aalto ei lähde laukalle. Korihait kaipaa voittoja alkusarjan kahdelta viimeiseltä kierrokselta, kun tiedossa ovat haastavat vieraspelit Kauhajoella ja Joensuussa keskiviikkona ja lauantaina.
Tiukka loppukausi
Viime viikon Vilpas-tappio oli karvas Korihaille. Vilpas, Bisons ja Korihait ovat sarjataulukon sijoilla 5-7, eikä neljäntenä oleva Tampereen Pyrintökään ole vielä varmistanut ylemmän jatkosarjan paikkaansa.
– Valmennus sanoi, ei auta jäädä liikaa miettimään. Nyt pitää vain keskittyä tuleviin peleihin. Kaksi vierasmatsia seuraavaksi. Itse en ole ikinä ollut sellainen, joka tuijottaa sarjataulukkoa liikaa. Me lähdemme jokaiseen peliin voittamaan.
– Itse asiassa en ole katsonut sarjataulukkoa lainkaan. Sen tiedän, että voitot olisi hyvä ottaa seuraavista peleistä, Aalto paaluttaa.
Oman henkilökohtaisen huippuvireen taustalla Aalto ei näe erityisiä vippaskonsteja. Sinnikäs työnteko on kaiken a ja o.
– Ehkä tämä on juuri oikea ikä, kun voi tehdä kentällä vaikka mitä. En koe, että olisin äitynyt mihinkään huippuiskuun. En ole oikeastaan muuttunut pelaajana tai ihmisenä mitenkään.
– Olen saanut paremmin kiinni pelitemposta ja -kovuudesta viime kausina. Se on tuonut itseluottamusta, ja tunnen oloni kotoisaksi kentällä.
Aalto sanoo, ettei katso henkilökohtaisiakaan tilastoja. Hän uskoo tiukan kollektiivin suorittamiseen.
– Jos minuutit kasvavat, kyllähän silloin myös tilastot yleensä kohenevat. Jos pelaa paljon, niin tilastojenkin pitäisi näyttää paremmalta. On tärkeää tehdä kentällä omat hommat. Kun olen saanut lisää vastuuta viime vuosina, pelinikin on parantunut.
Maajoukkueunelma jäi saavuttamatta
Aallon otteet ovat olleet niin jyrkässä nousussa, että viime vuoden puolella hän sai myös maajoukkuekutsun. Maajoukkuepäävalmentaja Lassi Tuovi kutsui Aallon EM-karsintaryhmään marraskuussa.
Korihait-tähden Susijengi-unelma kuitenkin odottaa yhä itseään. Aalto joutui jäämään otteluista sivuun loukkaantumisen vuoksi. Hän sai puujalan, joka olikin odotettua pahempi: miehen reidestä löytyi repeämä. Kuntoutusprosessin aikana hän oli sivussa joukkueen peleistä ja harjoituksista.
– Olin todella innoissani kutsusta ja olisin halunnut lähteä, mutta pari päivää ennen leirin alkua sain iskun jalkaan, enkä ollut silloin pelikunnossa. Vamma esti kaiken koripallon pelaamisen, Aalto harmittelee.
Nyt mies on kuitenkin täydessä tikissä.
– Vamma piti hetken poissa kentiltä, mutta sen kanssa pystyi elää. Nyt jalka on ihan kuten ennen. Ei tarvitse siitä murehtia.
Hän korostaa, että kutsu oli kunnia. Aalto linjaakin tavoitteensa maajoukkueen suhteen yksiselitteisesti:
– Maajoukkueeseen osallistuminen olisi ollut hieno kokemus, ja toivon, että vielä joskus saisin mahdollisuuden. Jos kutsu tulee uudestaan, olen ehdottomasti mukana.
Maajoukkuepelien lisäksi Aalto missasi kourallisen joukkueensa otteluita. Tämä oli Aallolle yksi kauden toistaiseksi vaikeimmista paikoista.
– Se on yksi vaikeimmista paikoista urheilijalle. Kentällä ei jännitä niin paljon, mutta kun on vaihtopenkillä, on se todella vaikeaa, koska tietää, että voisi antaa joukkueelle jotain hyvänä päivänä. On karmeaa, kun ei voi olla auttamassa joukkuetta.
Nousu tähtikaartiin
Aallon nousu kausi kaudelta aina Korisliigan tähtikaartiin on ollut upea tarina. Hän pelasi vielä muutama kausi sitten 1. divisioonassa, koska hän halusi keskittyä aktiivisemmin siviilitöihinsä. Aalto työskentelee finanssialalla.
Nyt hän on kuitenkin täysipäiväinen koripalloilija.
– Se oli aikaisemmin ehkä yleisempää, että pelaajat tekivät päivätöitä ja pelasivat sitten silloista SM-sarjaa. Itsekin yhdistin aikanaan työn ja koripallon, mutta tajusin, ettei sitä yhdistelmää voi kauaa tehdä.
– Kun yrität hallita kahta isoa juttua samanaikaisesti, energia kuluu nopeasti loppuun. Koripallo on minulle tärkeää, mutta elämässä pitää olla muutakin, hän aloittaa ja jatkaa:
– Kun sen ymmärtää, voi löytää tasapainon. Jos sinulla on useita asioita käynnissä elämässä, pitää osata hallita tätä kokonaisuutta.
Paluu Korisliigaan sujui ongelmitta. Aalto ei ollut pulassa kentällä, ja pelituntuma löytyi nopeasti.
– Pelissä pelataan puoli metriä korkeammalla – tai ainakin niin tuntuu – ja ollaan puoli sekuntia tai sekunti nopeampia. Siihen kesti hetki tottua.
Aalto kuitenkin ylistää Suomen toiseksi korkeimman sarjatason tasoa. Kristika Turun joukkueessa neljä ”välikautta” pelannut mies pitää 1. divisioonaa hyvin kilpailullisena sarjana.
– Pelasin ja toimin ammattimaisesti myös 1. divisioonassa. Treenasin sielläkin kahdesti päivässä. Se on kova sarja, jossa on nuoria lupauksia ja taitavia konkareita – ei siellä pärjää, ellei ole tosissaan.
– Ei voi mitenkään ajatella, että siellä voi vain kävellä mestaruuteen, jos hankkii pari kovaa pelaajaa.
Divarivuodet koulivat miestä koripallon ulkopuolista elämää varten. Nyt päälle kaksimetrinen kolossi kuitenkin panostaa kaiken korikseen.
Hän pohti aina kalkkiviivoilla saakka lähtöä ulkomaille hienon viime kauden jälkeen. Tämä kortti jäi kuitenkin lopulta katsomatta. Hän päätti pysyä Suomessa.
– Agentti teki hyvää työtä ja sain tarjouksia ulkomailta. Mietin sitä pitkään ja lämmitin itseäni ajatukselle, mutta sitten kun ajatus konkretisoitui, tajusin, että se ei ole minua varten. Ulkomaille lähteminen olisi ollut varmasti hieno kokemus, mutta en elä pelkästään koripallon takia.
Johtava pelaaja
Suomeen jäämiselläkin on ollut valoisia puolia. Aalto nauttii suurta roolia Korihaissa, minkä lisäksi hän saa pelata huippupelaajien, kuten Bojan Sarcevicin kanssa. 36-vuotias konkari on tärkeä pelaaja joukkueelle niin kentällä kuin pukukopissakin. Aalto ei voi liikaa korostaa Sarcevicin merkitystä uusikaupunkilaisseuralle.
– Hänen merkityksensä joukkueelle on valtava, oli hän kentällä minuutin tai 20 minuuttia. Se, miten hän ottaa joukkueen haltuunsa, on upeaa seurata. Hän osaa puhutella joukkuetta ennen peliä, puoliajalla tai aikaisemmin, ja hän ottaa kantaa.
– Hän juttelee varmasti aktiivisesti valmennuksen kanssa. Muutama vuosi sitten joku kysyi, miksi Uudessakaupungissa on hyvä pelata. Sanoin, että koska siellä on kaveri nimeltä Bojan, joka ohjaa peliä.
– Hänen merkityksensä joukkueelle on niin suuri, ettei sitä voi edes täysin kuvata. Hän osaa pomputtaa palloa ja näkee kentän aikaisemmin kuin monet muut. Hän on todella tärkeä palanen joukkueessa, koska osaa neuvoa ihan minkä pelipaikan pelimiehenä oletkin ja missä vaiheessa urasi on.
Aalto tietää myös Sarcevicin ”heikon kohdan”.
– Bojan on sellainen henkilö, jonka saa suuttumaan, jos sanon, että ananas kuuluu pizzaan. Vaikka ei mulla ole väliä, onko ananasta pizzassa vai ei, mutta hän on todella tarkka joistakin asioista.
Aallolla on luotto joukkueeseen, jota hän Sarcevic johtavat. Joukkue on monipuolinen, ja sillä on mahdollisuudet mihin vain.
– Meillä on joukkue, joka koostuu fiksuista ja komeista koripalloilijoista. Emme pelkästään luota yksilösuorituksiin, vaan meillä on kokeneita pelaajia, jotka ymmärtävät peliä. Peli ei ratkea yhden tai kahden käännöksen jälkeen. Me voidaan vielä kääntää peliä, koska meillä on kavereita, jotka ovat kokeneet paljon.