Korisliigan kilpailujohtaja Tom Westerholm kokee liigan nykyisen sarjamallin onnistuneen tavoitteissaan.

Teksti: Juho Silventoinen

Korisliigan nykyinen kiitelty ja kritisoitu sarjamalli täyttää tarkoituksensa, mutta huolia ja kehitysehdotuksia otetaan liitossa avosylin vastaan. Näin vakuuttaa Korisliigan kilpailujohtaja Tom Westerholm.

Kysyimme myös Korisliiga-valmentajista Karhubasketin Janne Koskimiehen, Salon Vilppaan Jussi Savolaisen ja Kouvojen Jyri Lehtosen näkemyksiä asiasta. Valmentajien kommentit aiheesta pääsette lukemaan lauantaina.

Westerholm kertoo, että tämänhetkinen sarjamalli syntyi vuonna 2019 tarpeesta saada ottelukalenterista aiempaa väljempi: tiettyjen joukkueiden kansainväliset pelit eivät tahtoneet mahtua sarjaohjelmaan. Samalla uusittu Suomen cup haluttiin mahduttaa paremmin sarjaohjelmaan. Lisäksi tavoitteena oli nostaa merkityksellisten pelien määrää jo runkosarjassa.

– Kyllä näissä ollaan onnistuttu, ennen kaikkea ne merkitykselliset pelit: keskellä kautta on aika ison panoksen pelejä. Heti ensimmäisistä peleistä alkaen näillä on merkitystä; tietysti tässä kohtaa nyt, kun runkosarja tulee päätökseen, lasketaan korisuhteita ja muuta. Ei ole niinsanotusti löysiä lainkaan tässä sarjassa, Westerholm sanoo.

Yksi seuroista kuuluneista palautteista on koskenut ottelujen kumppanimyynnin vaikeutta, kun kevään pelien päiviä ei ole aiemmasta poiketen tiedossa etukäteen.

– Olen yrittänyt sanoa, että nämä ovat nyt vähän pidemmät playoffit. Samalla tavalla pudotuspeleissä otteluita ei pysty myymään etukäteen, kun ei tiedä, milloin pelejä oikeasti on. Jos ottelusarja onkin menossa poikki, muttei se menekään poikki, niin otteluthan vain lisääntyvät ja lisääntyvät siitä. Ymmärrän tuon puolen tuosta seurojen palautteesta, mutta nyt niitä ”pudotuspelejä” on sitten ollut vähän enemmän, kommentoi Westerholm.

Järjestelmän ominaisuuksiin tunnetusti kuuluu, että alemmasta jatkosarjasta pudotuspeleihin etenevillä on vastassaan toinen runkosarjan kärkikaksikosta. Se osaltaan hiekoittaa tietä alemmasta sarjasta kohti yllätyksen tekemistä, kertoo Westerholm.

– Alkukauden ensimmäiset pelit – 10 tai 20, miten haluaa laskea tai katsoa – niiden panos on aika iso. Meillä on sarjan kärkijoukkueet, ykkönen ja kakkonen, olleet monena vuonna aika hyviä kieltämättä. Koetaan, että kun saa vastaansa ykköstä tai kakkosta, yllätyksen tekeminen on vaikeaa. Se tie vaikeutuu niin paljon jo kymmenen kierrosta ennen kauden päättymistä; se on ollut keskeisin [huoli] mikä palautteessa on ollut, kilpailujohtaja avaa.

Tulevaisuudesta linjataan keväällä

Westerholm alleviivaa ja painottaa useaan otteeseen, että dialogia aiheesta käydään paitsi seurojen kanssa, myös yleisöä ja omistajatahoja kuunnellen. Hän kertoo tapaavansa valmentajia viikoittain ja keskustelevansa seurajohtajien kanssa tiiviisti.

Tammikuun viimeisellä viikolla liitto toteutti seuroille verkkokyselyn liittyen kokemuksiin sarjajärjestelmästä. Kysely oli nimetön, mutta vastaukset oli yhdistetty vastaajan työtehtävään. Näin päävalmentajien, toimitusjohtajien ja seurojen puheenjohtajien näkemykset saatiin eriteltyä toisistaan.

– Meillä oli viimeksi tänään [torstaina] Korisliigan johtoryhmän kokous asiasta. Johtoryhmällä on näkemys, miten asian kanssa edetään, ja sitten tullaan seurakokoukselle kevään aikana esittelemään ajatukset, miten tästä edetään. En halua sen enempää avata sitä asiaa.

Westerholm ei kommentoi, tarkoittaako hänen mainitsemansa eteneminen jonkinlaisten muutosten suunnittelua jo seuraavaksi kaudeksi.

– Sanotaanko niin, että herkällä korvalla kuunnellaan ja analysoidaan palautetta, ja tehdään tarvittaessa reivauksia asiaan. Tämä on vasta meidän kolmas kausi tällä nykyisellä mallilla, edellisellä mallilla mentiin 15 vuotta.

Westerholm kertoo, että liigan johtoa on aiemmin kritisoitu tiuhasta muutostahdista. Hänen mukaansa vuosituhannen vaihteen kohdilla käytössä oli ”villejä viritelmiä”, joita lisäksi muuteltiin joka vuosi.

– Kuinka radikaaleja muutoksia sitten lähdetään tekemään kolmen kauden kokemuksen jälkeen, en halua sitä spekuloida, Westerholm toteaa.

Valmentajakolmikon näkemyksiä aiheesta julkaisemme lauantaina.

Juho Silventoinen