Fiifi Aidoolla kulkee – pitkästä aikaa. Sekä pelaaja itse että koko BC Nokia pelaavat mainiota sesonkia, mikä ei voi olla näkymättä pelihuumorissa.

– Veikkaan, että jokaiselle pelaajalle koris maistuu ja on kivaa silloin, kun pelaa joukkueessa, joka suurimmaksi osaksi voittaa. Tällä hetkellä koris on hauskaa, pakko myöntää, Aidoo myhäilee.

Sarjakakkosena viilettävät ”Näädät” ovat juuri tällä hetkellä matkalla kohti seurahistorian parasta sesonkia. Palkintokaapissa vuodelta 2016 on toki pronssia, mutta tämän vuoden Korisliigassa Nokia on noussut toiseksi kärkiryhmistä, aivan Seagullsin kantaan.

Viime vuodet Nokia on tahkonnut sarjan keskikastissa. On paikallaan kysyä, mitä on taustalla tämänvuotisessa nousussa huipulle – niin joukkueen kuin sen yksilöiden mittakaavassa.

– Sanoisin, että vähän kaikkea. En usko, että on vain yksi henkilö tai setti, joka auttaisi meidän vahvistuksiamme loistamaan. Tosin he ovat myös todella kovia vahvistuksia. Meillä on hyvää juuri se, että olemme monipuolisia pelaajia ykkösestä kahdeksaan asti rosterissa: kaikki osaavat tuoda pallon ylös ja myös jakaa sitä palloa. Sitten kun on aika ottaa ratkaisuja, pystytään myös ottamaan niitä, analysoi Aidoo.

– Toinen asia, mikä saa tämän jutun toimimaan, on se, etteivät pelaajat ole itsekkäitä vaan jakavat palloa ja ovat todella kamppailuhenkisiä. Meillä on tosi hyviä valmentajia, molemmat tuo vähän omaansa. ”Allu” [Aleksi Koskinen] on vähän new school ja [Greg] Gibson taas old school, ne toimivat tosi hyvin yhdessä. Kaikki nämä asiat mahdollistavat sen, että tulee hyviä suorituksia ja voittoja.

Jalka on menossa parempaan suuntaan

Aidoo vaikutti vain katoavan koripallokartalta, kun mies lähti Korisliigasta ensin Espanjan kolmannelle sarjatasolle ja sai lähtöpassit Benicarlon seurasta ennen kauden päätöstä valmentajan vaihduttua.

Vuoden pelaamattomuuden jälkeen takamies teki paluun pelikentille ja nyt tuo kuvasta katoaminen on enää muisto vain. Mystinen jalkapohjan vamma piti Aidoon pois kehistä hyvän tovin.

– Röntgenissä kävin, muttei sieltä löydetty mitään ihmeellistä. Jalka oli paketissa ja kuljin kepeillä vähän yli kaksi kuukautta, Aidoo sanoo.

Pelikuntoa ja -tuntumaa haettiin Norjasta ennen paluuta täksi kaudeksi Korisliigaan. Kysymykseen, onko kaikki jalan suhteen nyt kunnossa, Aidoo vastaa yllättäen:

– Kyllä se on parempaan suuntaan, sanotaan näin. Jos oikein sanoisi, niin vielä on sellainen, että luottaako siihen vai ei, mutta fyysisesti pystyy hyppäämään. [Epävarmuus on] ehkä enemmän pään sisällä, mitä sitten pystyy tekemään ja näin. Mutta on se aika valmis.

Kun peli-ilo ja -tuntuma ovat nyt tutussa Korisliigassa viimein löytyneet, voisi ajatella, että tutussa ympäristössä olisi halu jatkaa. Korisliigassa Aidoon seurat ovat aiemmin vaihtuneet tiuhaan, mutta ensi kaudesta pelaajalla ja seuralla on sopimukseen kirjattuna molemminpuolinen optio.

– Paperillahan se tarkoittaa, että molemmilla on sananvalta, pelaanko ensi vuonna vai en. Näen tilanteen niin, että haluan keskittyä ensiksi tähän kauteen. Katsotaan, miten tämä kausi menee, ja miten hommat menevät eteenpäin. En vielä haluaisi miettiä, mitä seuraavalla kaudella [teen].

Pidemmälle katsovia uratavoitteita 27-vuotias Aidoo ei omien sanojensa mukaan ole konkreettisesti asettanut.

– En itse ehkä mieti sillä tavalla tavoitteita, koripalloilijana en aseta itselleni niin paljon tavoitteita.

Aidoo ottaa aikansa, kunnes sanoo:

– Ehkä sekin on tavoite, että haluan yksilönä ja koripalloilijana pelata mahdollisimman korkealla. Haluan tietää, pystynkö olemaan näiden suurten kamppailijoiden kanssa samalla platformilla, pystynkö kamppailemaan ja tällä tavalla. Kun laittaa duunia korikseen tai mitä tekeekään, niin yleensä siitä ihan hyvää seuraa. Tykkään siitä, mitä teen: ei sinällään mitään suuria saavutuksia, mutta olisi kiva päästä joskus pelaamaan koviin peleihin.

”Sellaista ei tapahdu yleensä”

Nokian laadukas tekeminen on ollut ennakkoasetelmiin nähden yllättävää. Aidoon mukaan paineita menestymisestä ei suostuta ottamaan, vaan joukkueessa on korostettu käsillä olevia valtavia mahdollisuuksia.

– Se, millainen ryhmä ja porukka meillä on, on tosi ainutlaatuista. Meidän vahvistuksemmekin pelaavat ensimmäistä kautta ammattilaisena kaikki, ja pystymme pelaamaan näin hyvin yhdessä: sellaista ei tapahdu yleensä. Joukkue, joka meillä on, on tosi ainutlaatuinen; ei hukata sitä. Ei haluta miettiä myöhemmin, kun on 50 tai 40 ja jalat ei toimi, että vitsi, kun olisi pelannut paremmin näiden äijien kanssa. Ei tällaista tapahdu joka päivä, että on hyvä porukka koossa.

Aidoon ja Näätien seuraava haaste koittaa keskiviikkoiltana, kun Karhubasket vierailee Nokialla. Aidoon mukaan pääasiallisena tavoitteena on vastata hyvässä tuloskunnossa olevien pohjalaisten intensiteettiin.

– Hyvä puolustusjoukkue. Meidän pitää matchata siihen tosi hyvin, jottei anneta heidän heittää vapaasti. Joukkueena he ovat heittäneet 40-prosenttisesti kaaren takaa: se on aika vaarallista, jos heille antaa vapaita heittoja. Myös Palmikin [Topias] pitää jotenkin saada kuriin kentällä, sillekään ei voi hirveän monta vapaata heittoa antaa. Yritetään häiritä mahdollisimman hyvin heittoja ja pysyä miehen ja korin välissä.

– Loppujen lopuksi se tulee siihen, kumpi puolustaa paremmin ja kumpi tekee vaihtoehtoja paremmin, molemmat ovat tosi hyviä joukkueita, Aidoo kuittaa.