Kun Karhubasket kavensi Seagullsin finaalisarjan etumatkan 1-2-tilanteeseen otteluvoitoissa, olivat joukkueiden näkemykset hyvin erilaiset sen suhteen, mikä Karhubasketin kotivoiton takana oli.

Erityisesti keväisin pudotuspelien aikaan esille nousee haluaminen. Kumpi haluaa voittaa enemmän? Niin kuin korkeimman tason ammattilaiskoripallossa voittaja olisi tiivistettävissä siihen kumpi vain tsemppaa, yrittää ja taistelee enemmän.

– Kaikki puheet siitä, että he halusivat sitä enemmän tai meillä oli huono lataus, ne ovat täyttä puppua. Ei Karhullakaan ollut yhtään sen huonompi lataus kahdessa ensimmäisessä pelissä ja he halusivat ihan varmasti voittaa myös.

– Nämä puheet voidaan lopettaa. Olkoot ne sitten fanien puheita. Me valmentajat ja urheilijat sitten puhutaan oikeilla faktoilla, Seagullsin valmentaja Jussi Laakso kertoi.

Sen sijaan oranssipaitaisten näkemys oli lähes päinvastainen ja ilmeisesti Karhubasketin riveistä näitä faneja löytyy.

– Janne [Koskimies] tiivisti sen hyvin tuolla kopissa äsken: tänään me haluttiin se enemmän. Siltä se tuntui ja näytti, Karhubasketin sentteri Daniel Dolenc sanoi.

Päävalmentaja Koskimiehen kommentit eivät olleet yhtä suoraviivaisia, mutta kiteytyivät silti rivien välissä ihan samaan linjaan kuin pelaajansa kertoi: Karhubasket halusi voittoa enemmän.

– Olimme intensiivisempiä, Seagulls ei ollut niin fokusoitunut. Meidän pelaajamme olivat tosi määrätietoisia, ja tietysti emme halua missään nimessä mennä Helsinkiin 0-3-tappiolla. Se näkyi mielestäni tuossa tänään, Koskimies sanoi.

Olisi perin erikoista, jos Korisliigan finaalien ollessa täydessä vauhdissa, toinen joukkue ei haluaisi voittaa ja toinen kyllä.

Haluaminen ei tätä finaalisarjaa ratkaise

Koripallopelissä on osa-alueita, joilla sillä yrittämisellä on merkityksensä. Kuinka kovaa jaksat kerta toisensa jälkeen puolustuspäässä taistella vastustajien läpi ja pysyä kiinni omassa vartioitavassa pelaajassasi. Miten vikkelästi juokset takaisin siirtymäpuolustukseen joka kerta väsyneenä.

Mutta nämä eivät ole ne osa-alueet, joilla Karhubasketin ensimmäinen voitto finaaleissa ratkesi. Koskimies oli muuttanut avausviisikkoaan ja rotaatiotaan, iso mies Manny Patterson putosi jämäminuuteille ja ohjakset olivat kotimaisten takamiesten Henri Kantosen ja Severi Kaukiaisen käsissä.

Siihen vielä lisäyksenä se, että Karhubasket heitti tarkemmin. Toisaalta parempien yksilösuoritusten seurauksena, toisaalta paremmista ja avoimemmista heittopaikoista pienempien pelaajien liikkuvamman pelaamisen seurauksena. Vaikka kuinka haluaisi, toivoisi ja tsemppaisi, ei se yhtäkään kolmen pisteen heittoa vie koriin itsessään.

Valmentajien shakki varmasti jatkuu, kun ottelusarja jatkuu Helsingissä torstaina neljännellä finaalipelillä. Pelkkä haluaminen ei riitä, eikä se ole näitä kahta huippujoukkuetta erottava tekijä yhtenäkään iltana.