Honka teki divisioonassa tarvittavan ja takasi itselleen pikapaluun Korisliigaan. Päävalmentaja Aapo Heinonen lupaa nuoren rungon eteen vahvistuksia, ei vain ulkomaalaisia.

Korisliigan tulevan kauden sarjanousija on vanha tuttu Espoosta. Divisioona 1A:n voitto ja suora sarjanousu irtosivat Tapiolan Hongalle suorastaan näytöstyyliin: runkosarjassa joukkue taipui vain kahdesti, pudotuspeleissä ei kertaakaan.

Hongan päävalmentaja Aapo Heinonen kertoo, että nähty suoritus oli lähinnä tavoitteen täyttyminen.

– Lähdimme kauteen selkeästi asetetulla tavoitteella, että Korisliigaan halutaan takaisin, ja siihen joukkue oikeastaan kasattiinkin.

Heinonen toki lisää, että nousuprojektit tapaavat olla haasteellisia, vaikka liigasta olisi niinkin tuoretta kuin vuoden takaista historiaa. Haastetta tuo Heinosen mukaan se, että Korisliigaan noustakseen 1. divisioona A on käytännössä välttämättä voitettava, vaikka parketin ulkopuoliset asiat tulisivat sarjapaikkoja jaettaessa framille.

– Mikään muu ei riitä. Vaikka siitä edeltä joku ei haluaisi nousta, sen jälkeen paikka tarjotaan liigasta tippuneelle, ja yleensä liigasta tippunut sen ottaa vastaan.

– Ei voi sanoa, että vain odoteltiin, koska tämä tulee, vaan ihan iloisia oltiin, että se saatiin onnistumaan, Heinonen tokaisee.

Miehistö tavoitteita myöden

Edellisellä liigakaudellaan 2022-2023 Hongan joukkue oli sangen säästeliäästi rakennettu. Pikainen paluu pääsarjaan oli siitä huolimatta haarukoitunut tavoitteeksi, tällä kertaa hieman erilaisella johtoajatuksella. Parketilla piti ensin saada mahdollisuus, jotta talousyhtälöä päästiin relevantisti ratkomaan.

– Oli selkeää, että joukkue kasataan sen mukaan. Se oli kesällä selkeä ajatus. Kauden mittaan katsottiin, riittävätkö taloudelliset resurssit pyörittämään Korisliigaa fiksusti, Heinonen sanoo ja lisää:

– Espoolaiseen urheiluun on ikävä kyllä vuosikausia kuulunut tietynlainen taloudellisen riskin ottaminen, mikä ei ole aina ollut kauhean hyvä asia. Sieltä on enemmänkin tultu alas konkurssien ja muiden myötä.

Korisliiga-historia Espoossa on tosiaan ollut melkoista vuoristorataa. 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä hallitsi Espoon Honka, joka voitti peräti viisi mestaruutta. Kun Espoon Honka meni konkurssiin, palautui edustusjoukkue Tapiolan Hongalle.

Sen taustayhtiö Korishonka Oy kaatui talousvaikeuksiin 2015 ja jälleen espoolainen koripallo poistui huipputasolta. Surullisen vuosikymmenen sinetöi Espoo Unitedin konkurssi 2018.

Heinonen painottaa, että Hongan perusta on suuri junioriseura. Pelaajapolun päässä häämöttää edustusjoukkue, jota pyörittää sama rekisteröity yhdistys kuin junioriorganisaatiotakin.

– Tietyistä virheistä oppineena ja nähneenä meillä on koko ajan ollut se [ajatus], että talouden pitää olla se kantava rakenne, ja muut ovat siinä ympärillä, Heinonen sanoo.

Osakeyhtiön perustamisesta oli liiganousun yhteydessä puhetta, mutta ajatus on toistaiseksi jätetty hautumaan.

– Siinä ei ainakaan vielä nähty oleellista merkitystä.

Päävalmentajana Heinosen pöydällä päällimmäisenä ei ole seuran talous, mutta tuntumaa siihen on pienessä organisaatiossa käytännön väistämättä jokaisella vastuuhenkilöllä.

– Taloudellinen tilanne on ihan hyvä. Ei voi sanoa, että olisi mitenkään kovin huikea, mutta ei myöskään huono. Mutta sanotaan näin, että kyllä me tulemme Korisliigaan lähtemään hyvinkin alapään budjetilla, Heinonen toteaa.

Mitä Honka tuo liigaan – mitä liiga tuo Hongalle?

Hissijoukkueeksi viime vuosina ajautunut Honka on omalla laillaan tutun haasteen edessä. Odotukset nousijaa kohtaan ovat oletuksena maltilliset – sellaisiksi niitä hahmotellaan myös seuran sisällä.

– Ensimmäinen tavoite on tietysti säilyä liigassa, se on selkeä. Mieluummin pystyttäisi ottamaan oppia edellisestä visiitistä ja muistakin kerroista, varsinkin tuosta edellisestä. Mitä pitäisi tehdä paremmin, jotta siellä säilytään ja pystytään sitä kautta säilyttämään Korisliiga-paikka.

Toinenkin maali on, sinänsä kohtuullinen sekin.

– Se, että pystytäänkö kilpailemaan pudotuspelipaikasta, se on varmaankin se meidän maali. Siihen pitäisi pystyä. Emme me sellaisia panostuksia ole laittamassa liigaan, että neljän tai kuuden joukosta ulos jääminen olisi mikään katastrofi.

Divisioonan voittanut ryhmä oli rungoltaan sangen nuorekas ja honkalainen. Kirsikaksi kakun päälle oli kerätty kolme todellista kokenutta johtajaa: 43-vuotias Tuukka Kotti, 32-vuotias Carl Lindbom ja 36-vuotias David Gonzalves. Saavutuksena sarjanousun arvoa nostaa se, että koko joukkueesta Gonzalves oli ainoa ulkomaalainen – jos on enää kovin ulkomaalainen hänkään.

Mahtavatko nämä kolme olla jatkamassa joukkueessa?

– Toivottavasti!

Eli se on vielä auki?

– Kyllä.

Avoinna on joukkueen rakentumisessa moni muukin asia. Julkistettuja pelaajasopimuksia ei tätä kirjoitettaessa ole ainuttakaan. Esimerkiksi divisioonan mestaruusjoukkueesta liigaan jatkavien määrä on siis toistaiseksi arvoitus. Heinonen tosin toivoo sen nousevan korkeaksi.

– Sitä runkoa haluttaisiin säilyttää mahdollisimman paljon. Meillä oli tosi hyvä kausi, ja sen iso juttu oli se, että meillä oli hirveän hyvä joukkuehenki. Kopissa oli kivaa jätkillä keskenään, ja samaan aikaan harjoituksissa kisattiin aika kovin. Tempo ja kilpailun taso harjoituksissa oli ihan erinomainen, ja sitä kautta haluttaisiin säilyttää mahdollisimman paljon siitä rungosta.

Heinonen näkee arvokkaana joukkueen jo kartuttamat yhteiset kokemukset. Hän arvioi niiden auttavan vaikeista hetkistä yli – on oletettavissa, että sellaisiakin kaudella on luvassa.

– Ja sitten tietysti se, ettei tarvitsisi kaikkien kanssa opetella ihan kokonaan uutta pelitapaa.

Ei skootterilla Länsiväylälle

Pelkillä nuorilla ja nälkäisillä divaripelaajilla ei kuitenkaan liigassa pärjää. Onkin turvallista olettaa, että ulkomaalaisten määrä tulee nousukauteen nähden kasvamaan – sen Heinonen myös vahvistaa.

– Yksi opeista edelliseltä visiitiltä Korisliigaan oli se, että kun niitä loukkaantumisia tulee myös alkukaudesta, ja tulee haasteita, saatko ylipäätään neljää kentälle, vaikka niitä neljä olisikin… Kyllä me neljällä ulkomaalaisella tulemme lähtemään kauteen, Heinonen muotoilee.

Nuoren rungon eteen on etsinnässä kärkeä, ei nuppilukua, Heinonen linjaa.

– Olemme tehneet sellaisen päätöksen, että pyrimme investoimaan vahvistuksiin pikkuisen enemmän. Olisivat vähän laadukkaampia, tai eivät ainakaan ihan niin suuria jokerikortteja kuin edellisellä kaudella liigassa, leiskauttaa Heinonen.

Heinosella ei ole toistaiseksi kerrottavaa siitä, mistä ulkomaalaiset on tarkoitus hankkia. Työjärjestyksessä ensin tulee suomalaisen rungon kasaaminen.

– Sen jälkeen ruvetaan katsomaan, keitä ulkomaalaisia olisi mahdollista saada.

Pelaajabudjetti tulee asemoitumaan sarjan häntäpäähän.

– En tietysti osaa sanoa, millä kaikki muut siellä pelaavat, mutta kyllä se varmasti aika lähellä pienintä tulee olemaan, voisin kuvitella.

Pelaajapolun viimeinen astinkivi

Pääkaupunkiseudulla nautitaan maan laajimmasta ja runsaimmasta pelaajamassasta, mitä tulee nuoriin koripalloilijoihin. Erinomaisena junioriseurana se on myös Hongan fokuksessa, mitä tulee joukkueen rakenteeseen tästä eteenpäin.

– Meidän Korisliigassa olemassaolon syy on se, että meidän junioreillamme olisi putki Korisliigaan asti ja toivottavasti siitä eteenpäin. Tarvitseeko aina kaikkien olla honkalaisia? Ei missään nimessä, totta kai meille myös ulkopuolelta katsellaan, mutta tämä on se lähtökohta toimintaan. Sitten tietysti luoda meidän omille junioreille ja seuraihmisille fiiliksiä ja kokemuksia, Heinonen luettelee.

Kolmen vuoden aikajänteellä Heinonen näkee Honkansa kisaamassa ylemmän jatkosarjan paikoista.

– Ensin pystyä tässä vuoden, kahden aikana vakiinnuttamaan paikkamme siellä [liigassa], ja toivottavaa olisi, että kolmantena vuonna ollaan kisaamassa vähän kovempaa. Totta kai pelaaminen sen aina näyttää, Heinonen sanoo ja jatkaa:

– Uusikaupunki oli tällä kaudella erinomainen esimerkki siitä, mitä jatkuvuus ja sopivasti olevat palaset pystyvät pienessä seurassa tuottamaan: aivan erinomaisen kauden.

Ei siis säästetä itseään hengiltä, mutta ei myöskään lähdetä suorilta hurjastelemaan ja keulimaan.

– Talouden ehdoilla mennään käytännössä jatkuvasti. Se on se, mikä sanelee paljon. Seuraava, joka sanelee, on se, että halutaan olla honkalainen joukkue, Heinonen toteaa.