Suomalaiskoripallon vuosi 2019 ei varmasti sujunut aivan niin hyvin kuin moni toivoi, mutta positiivisiakin asioita tapahtui useita. Tässä kaksiosaisessa jutussa on käyty läpi perinteisen subjektiivisessa järjestyksessä joitakin asioita, joista päättynyttä vuotta voi vielä ainakin kertaalleen muistella iloisilla mielin.

10. Lisenssimäärän kasvun jatkuminen
Kesällä 2019 Koripalloliitto tiedotti lisenssimääränsä kasvaneen jälleen, 20 000 lisenssin raja oli ohitettu jo kaksi kautta aikaisemmin. Trendi on ollut jatkuvasti kasvava keväästä 2016 lähtien, jolloin rikkoutui lähes 20 vuotta vanha edellinen ennätys. Erityismaininnan ansaitsee keskisuomalainen Lauri Markkasen koriskoulu, johon osallistui kaudella 2018 ̶ 2019 yli 500 lasta!

9. Kataja FIBA Europe Cupin jatkopeleissä neljättä kertaa peräkkäin
Kun Karhu päätti vaipua kauden 2018 ̶ 2019 europeleissä talviunille pudottuaan Mestarien liigasta, piti Kataja jälleen yksin yllä suomalaisten tasonmittausta eurooppalaisiin kilpakumppaneihinsa nähden. Ja menestystäkin tuli: edellisvuoden tapaan jatkolohkopaikka, josta tällä kertaa irtosi myös kaksi voittoa.

8. Palkintokaapin täytettä Euroopan kentiltä
Maailmalla elantoaan tienanneet suomalaiset saavuttivat mestaruuksia myös vuoden 2019 aikana: esimerkiksi Antti Kanervo oli mukana voittamassa Islannin cupia, Lassi Tuovi taas Ranskan liigacupia. Yliopistokonferenssinsa mestaruuden voittivat ainakin Tomas Murphy ja Nina Augustin. Petteri Koponen saavutti urallaan yhden merkkipaalun lisää voitettuaan historian toisena suomalaispelaajana Saksan mestaruuden.

7. Kulttuurin uusia tuulia
Vuosi 2019 toi myös kehitystä koripallokulttuuriin ja uusia mahdollisuuksia juniorien tukemiseen. Alumnitoiminta vahvistui, ja alumnilisenssin hinnasta puolet lahjoitetaan ostajan valitsemaan kohteeseen. We Deliver -rahasto alkoi tammikuusta 2019 lähtien jakaa vähävaraisille junioreille stipendejä, joita vuoden kuluessa myönnettiin jo yli sadalle perheelle. Alumnivoimin alettiin julkaista RIBARI-lehteä, joka mm. taltioi lajiväen historiallisia tarinoita jälkipolville.

6. Kaikille tyttömaajoukkueille A-divisioonapaikka
Vaikka naisten maajoukkueen korpivaellus vaikuttaa viimeisimpien karsintatulosten perusteella jatkuvan vielä tuskaisen pitkään, nähtiin tyttömaajoukkueissa kollektiivinen päivänpilkahdus: alle 16-vuotiaat säilyttivät paikkansa EM-kilpailujen A-divisioonassa, ja sekä 18- että 20-vuotiaat nousivat myös mittaamaan tasoaan maanosan parhaimmistoa vastaan seuraavissa lopputurnauksissa. Näin Suomen tyttöikäluokilla on historiansa ensimmäisen kerran A-tason triplaedustus.

Antti Lehonoksa