Kuva: Salon Vilpas Koripallo ry / Miro Little haluaa vetää kesän EM-kotikisoissa Susijengin paidan jälleen ylleen.

Viime kaudella vähälle vastuulle jäänyt Miro Little vaihtoi huippukoulu Baylorin Utahiin, jossa vastuuta on tullut selvästi enemmän. Jatkuvasti eteenpäin pyrkivä nuorukainen paljastaa, miksi valitsi Utahin ja kertoo EM-kotikisojen kiinnostavan.

Yhdysvalloissa yliopistosarja NCAA:ssa Utah Utesin joukkueessa pelaava 20-vuotias Miro Little on suomalaisen koripallon kirkkaimpia tulevaisuuden toivoja – eikä syyttä. Little murtautui Susijengiin jo 17-vuotiaana ja on edustanut Suomea myös edellisissä EM-kisoissa ja MM-kisoissa.

Little edusti vielä viime kaudella yhtä NCAA-sarjan parasta yliopistojoukkuetta Baylor Bearsia, joka tuottaa pelaajia NBA:han liukuhihnalta.

Suomalaisen rooli jäi tähtinipussa kuitenkin pieneksi, eikä hän saanut juurikaan peliaikaa. Peliaikaa tuli vain noin seitsemän minuuttia per ottelu, kauden pistesaldo oli vain 1,7 per peli ja peliaikakin kertyi usein vasta otteluiden loppuhetkillä tai selvästi heikompia vastustajia vastaan.

Baylorin viime kauden ryhmästä peräti neljä on jo päässyt tällä kaudella pelaamaan NBA:ssa eri joukkueissa, joten kilpailu oli yksinkertaisesti liian kovaa Littlelle ainakin toistaiseksi.

Littlen viime kevään ratkaisu siirtyä pois Baylorista ja valita uudeksi yliopistokseen Utah vaikuttaa juuri nyt hyvältä, vaikka tämäkään kausi ei pelkkää ruusuilla tanssia ole ollut. Little on kuitenkin saanut peliaikaa lähes 22 minuuttia, tehnyt 6,6 pistettä, ottanut 4,3 levypalloa ja antanut 4,0 syöttöä Utahissa.

Suomalaistakamies pääsi näyttämään taitojaan entistä seuraansa viime viikonloppuna, kun Utah ja Baylor kohtasivat. Baylor voitti ottelun, mutta penkiltä aloittanut Little pelasi yhden kauden parhaista peleistään juuri Bayloria vastaan.

Hyvä ottelu juuri Bearsia vastaan maistui makoisalta.

– On aina hienoa pelata vanhaa joukkuetta vastaan. Viime kerrasta jäi niin huono maku, niin nyt oli mukava onnistua. Vaikka oma peli kulki, ei se lämmitä, kun hävisimme. Voittaminen on kuitenkin se tärkein asia, Little sanoo.

Edellinen Baylor-kohtaaminen olikin yksi Littlen kauden synkimmistä hetkistä, kun saldoksi jäi nolla pistettä yhdeksällä heitolla ja menossa oli vuodenvaihteessa kauden heikoin pätkä, minkä aikana suomalainen putosi avausviisikosta ja nollapelejä tuli useampi.

Kuten edellisestä kommentista voi ymmärtää, Littlen lataus Bayloria vastaan oli erityinen. Hän ei kiistä tätä.

– Ilman muuta. Mutta peli on kuitenkin aina peli. Joka kerta, kun menen kentälle, annan sata prosenttia itsestäni. Se kasvattaa nälkää.

Vaihteleva kausi

Tällä kaudella Little otteet ovat ailahdelleet.

Kausi alkoi mainiosti, mutta sitten suvantovaihe iski vasten kasvoja. Nyt nuorukainen on jälleen hyvällä tiellä, ja peli kulkee.

– Kuluva kausi on ollut pientä vuoristorataa. Tämä on ensimmäinen kausi, kun oikeasti pelaan tällä tasolla, niin ehkä se oli jollain tapaa odotettavissa, hän tuumii.

Little opettelee edelleen liigan ja amerikkalaisen pelityylin tavoille. Ympäristökin on varsin tuore, kun Little pelaa neljään viime kauteen neljännessä joukkueessa.

– Jokaiseen peliin menen oppimaan ja kehittymään. Se on iso tavoitteeni: jatkuva kehittyminen.

Pienet terveysmurheetkin vaivasivat erityisesti loppuvuodesta.

– Joulun aikoihin oli myös pientä vammaa, mikä haittasi menoa. Siitä päästiin kuitenkin yli nopeasti.

Mikä vamma oli kyseessä?

– Ei mitään vakavaa. Pienet lukot vain iskivät, Little nauraa.

Kovaan työntekoon ja jatkuvaan kehitykseen uskova Little tiedostaa kypsästi omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Kehitettävää löytyy yhä paljon, mutta Little on myös huomannut parantaneensa tietyillä osa-alueilla.

– Puolustuspelaamiseni on mennyt omasta mielestäni paljon eteenpäin. Joka päivä joudun puolustamaan vastustajajoukkueen parhaita pelaajia vastaan, mikä kehittää.

Viimeistely ja pisteiden tekeminen on takamiehelle tietysti osa-alue, jossa ei voi olla liian hyvä. Näin näkee myös Little.

– Heittäminen kehittyy päivä päivältä, mutta vielä pitää löytää tasaisuus, jotta kehitys näkyy myös tilastoissa. Sitä kautta itseluottamus kasvaa ja voin hakea omia ratkaisuja enemmän.

Ei muuttaisi mitään

Vaikka Little ei saanut huippuyliopisto Baylorissa paljoa vastuuta ja yksi vuosi meni tietyllä tapaa hukkaan, hän ei muuttaisi mitään. Kokemus kasvatti.

– Olisin silti mennyt sinne. Näin jälkeenpäin on helppo jossitella, mutta en kadu mitään. Pääsin vuoden verran pelaamaan ja kehittymään yhdessä maailman huippujoukkueista.

Nyt Littlen uralla puhaltavat uudet tuulet. Hän antaa kaikkensa nykyisen joukkueensa Utahin menestyksen eteen.

Miksi Little sitten valitsi Utahin?

– Loppujen lopuksi varmaan merkittävin asia oli se, kuinka paljon luottoa päävalmentajalta tuli.

Hän kertoo huvittavan tarinan ensimmäisestä kontaktistaan Utahin joukkueeseen.

– Kun nimeni ilmestyi portaaliin, kesti maksimissaan 30 sekuntia, kun puhelimeni soi. Utahin päävalmentaja soitti. He sanoivat heti, että haluavat minut sinne.

Littlen mainitsema siirtoportaali on yliopistokoripallon järjestelmä, johon pelaajat ilmoittautuvat, kun he vaihtavat joukkuetta. Pelaajan on ilmoitettava siirtohalustaan sen hetkiselle koululle, jolla on kaksi arkipäivää aikaa panna pelaajan nimi järjestelmään.

Puhelun jälkeen asiat lutviutuivat nopeasti.

– Se taisi olla seuraava päivä, kun päävalmentaja oli jo tulossa paikan päälle moikkaamaan.

Uudet maisemat

Little ei omien sanojensa mukaan tiennyt paljoakaan Utahista ennen sinne saapumistaan. Edessä oli paljon opeteltavaa.

– Joitakin pelaajia tunnistin, mutta muuten olin aika tietämätön. Oli selvitettävää heti alkuun.

Sen Little kuitenkin tiesi, että NBA-supertähti ja maanmies Lauri Markkanen asustaa samassa kylässä. Ystävykset pitävätkin tiiviisti yhteyttä.

– Kyllä me näemme aika usein. Tykkään käydä katsomassa Jazzin pelejä aina, kun on aikaa ja mahdollisuus. Se helpottaa, kun Lauri on täällä.

Vaikka Little pelaa saman kaupungin yliopistojoukkueessa, hän ei saa erityiskohtelua.

– Olen ihan tavallinen maksava asiakas.

Samassa kaupungissa Jazzin kanssa pelataan myös jääkiekkoa. NHL-joukkue Utah HC pelaa ottelunsa samassa areenassa kuin Jazz.

Vielä viime kaudella kiekkopuulaaki tunnettiin nimellä Arizona Coyotes, joka pelasi ottelunsa sarjan pienimmässä hallissa Mullet Arenassa Arizonan aavikolla.

Kiekkopeleissä Little ei ole juuri käynyt. Hän sanoo nähneensä yhden pelin paikan päällä.

– Kun Dallas oli pelaamassa täällä, niin pitihän minun käydä katsomassa ”Hineä” (Dallas Starsin suomalaishyökkääjä Roope Hintz).

Hintz ja Little ovat molemmat tamperelaisia.

– Siellä oli kyllä huikea meininki. On hassua, miten areena muuttuu erilaiseksi kiekko- ja korispelien välillä, hän vertailee tapahtumia.

Edellisenä päivänä Delta Centerissä saatetaan pelata koripalloa parketilla, seuraavana iltana jääkiekkoa jäällä.

EM-kotikisat iso tavoite

Tulevana kesänä kotimaisia koripallofaneja hellitään, kun koripallon EM-kisat pelataan Suomessa. Arvokisat kiinnostavat myös Littleä.

Lue myös: Susijengi saa jalkeille kovatasoisen tusinan kesän EM-kotikisoihin – tässä toimituksen valinnat

Kilpailu pelipaikoista on kovaa, ja Little pitää jäitä hatussa.

– Mitään ei ole annettu ennen kuin on itse todistanut. Kaikki ovat samalla viivalla. Mutta selvää on, että haluan edustaa Suomea EM-kisoissa.

– Ne pelataan vielä kotikaupungissani Tampereella, mikä olisi hieno mahdollisuus. Kisat ovat isosti ympyröity kalenterissani.

Loppukautta ajatellen Little toistaa samaa vanhaa mantraa: kehittymistä.

– Haluan olla parempi ja ehkä aggressiivisempi joka pelissä. Voittaminen ajaa minua eteenpäin. Jos voitamme, kaikki saavat jotakin. Jos häviämme, kukaan ei saa mitään.

– Päivä kerrallaan mennään. Minulla ei ole mitään tietoa, mitä tulevaisuus ja ensi kausi tuovat tullessaan. Sanotaan kuitenkin näin, että yliopistossa on tällä hetkellä asiat hyvin kaikin puolin. Täällä on kovatasoisia pelejä.

Kaikki keskittyminen on tässä hetkessä.

– Kausi purkkiin. Sen jälkeen mietitään tulevaa.