Kun Hanno Möttölä toimii HBA:n valmentajana, on toiminnan fokus nuorten pelaajien pitkäjänteisessä kehittämisessä huipputasolle. Toinen hattu päässään Susijengin apuvalmentajana taas edessä on valtava mahdollisuus nostaa Suomen maajoukkue mukaan olympialaisiin heinäkuussa.

Hanno Möttölän haastattelun ensimmäisessä osassa paneuduttiin korislegendan rooliin HBA:n valmennustiimissä, toisessa osassa käsiteltiin pelaajapolkua Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA:han ja kolmannessa osassa tullaan Susijengin nykyhetkeen ja tulevan kesän olympiakarsintoihin.

Lue myös: Hanno Möttölä kasvattaa seuraavaa susisukupolvea: ”Kilpailuhan on tietysti äärimmäisen kovaa”
Lue myös: Hanno Möttölä perin pohjin muuttuneesta NCAA:sta: ”Yliopistourheilijoista on tullut täysin ammattilaisurheilijoita”

Hanno Möttölän toinen työsarka, Susijengi, on mielenkiintoisessa tilanteessa kevään korvalla. Edellisestä EM-karsintaikkunasta tuloksena oli tappio Serbialle ja niukka voitto Tanskasta.

Voittoa enemmän Möttölää lämmitti se, miten runsaasti Suomi on saanut pelillisesti serbejä kiinni sitten edellisten kohtaamisten. Kolmannella neljänneksellä Suomen johtaessa nähtiin kymmenminuuttinen, jolla hyvistäkään paikoista ei saatu palloa sukkaan – se muodostui lopulta eräänlaiseksi kulminaatiopisteeksi.

– Jos me olisimme heittäneet sen kymmenen minuutin aikana hyvin, olisimme pelanneet absoluuttisesti voitosta viimeisen parin minuutin aikana. Sikäli se Serbia-ottelu oli paljon parempi kuin Tanska-ottelu, Möttölä kiteyttää.

Oleellisinta oli Möttölän näkökulmasta, ettei Susijengi joutunut niin sanotusti pesukoneeseen ja sinkoilemaan Serbian myllytyksen alla.

– Me ei tässä ottelussa siellä Belgradissa jouduttu kyllä pesukoneeseen oikeastaan kertaakaan. Jos vertaa edellisiä Serbia-otteluita, oli sitten EM-kisoissa tai karsinnoissa, kun Serbia oli meidän kanssa toissa kerralla samassa lohkossa, niissä otteluissa ei oltu samalla kentällä iso osa ottelusta.

– Se oli todella hyvä merkki, ja se tarkoittaa, että meillä oli erinomaiset muutama päivä leiritystä: tehtiin oikeita asioita.

Suomen koripallohistorian isoimmat karsinnat

Edellisistä MM-kisoissa pelatuista maaotteluista oli ehtinyt kulua liki puoli vuotta, mikä näkyi Möttölän mukaan tuoreutena verrattuna vuoden takaiseen. EM-kisojen jälkeen ennen marraskuun karsintaikkunaa oli vain parin kuukauden tauko, minkä myötä karsintaikkuna ”tuli rehellisesti vähän aikaisin”.

– Nyt oli todella hyvä fiilis. Kiersin melkeinpä kaikki pelaajat tuossa talven aikana ennen ikkunaa, niin puheissa ja rivien välissä oli sellainen todella puhdas innostuneisuus ja odotus siitä, että päästään taas maajoukkueen kimppuun.

Valmistautumisaika ei jää toissa syksyä oleellisesti pidemmäksi kuluvassakaan välissä: karsintaikkunasta on puolitoista kuukautta aikaa, ja parin kuukauden päässä kesäkuussa häämöttävät jo leiritykset olympiakarsintoja silmällä pitäen; karsintoja, joita Möttölä luonnehtii ”yksiksi Suomen koripallohistorian isoimmista”.

– Tässä on paljon, mitä me pelaajat ja valmentajat odotamme. Samaan hengenvetoon sanon myös, että meidän pelaajamateriaalimme on kapea; se on ihan fakta. Sen eteen tuolla ympäri Suomen tehdään uskomattoman hienoa duunia: ikäluokat tuolla pikkupojissa ja -tytöissä ovat isoja, pitkälti yli tuhatta pelaajaa.

– Haaveena olisi tietysti se, että pysyttäisiin siellä yli tuhannessa yli juniorivuosien, ettei tulisi hirveästi isoa droppia 12-13-vuotiaiden kohdalla, missä kaikkien lajien kohdalla [osa nuorista] vain lähtee.

– Se kaikki lähtee juniorivalmennuksesta, ja se, mitä olen seurannut ja tiedän, niin se on Suomessa erinomaisella tasolla. Lisää vain nuoria ja lisää halleja, siitä se tulee.

Innostunut ja odottava Susijengi

Susijengin tunnelmia ja tilaa Möttölä luonnehtii innostuneeksi ja odottavaksi. Odotettavaa riittääkin, sillä kesä on ensimmäinen hyvään toviin, jona ei ole tiedossa, kuinka pitkäksi kesä muodostuu.

– Loppuuko se heinäkuun ekalle viikolle, vai tehdäänkö yksi suomalaisen urheilun suurimpia saavutuksia lähihistoriassa joukkuetasolla ja pääsisimme miesten olympiakoripalloon 12 joukkueen turnaukseen. Mutta sitä ei kannata hirveästi vielä fiilistellä.

– Saadaan miehet kasaan ja hyvä valmistautuminen, ja sitten lähdetään kamppailemaan Bahaman ja Puolan kanssa siitä, että päästään pelaamaan Valenciassa välieriä ja tavoittelemaan mahdollista olympiapaikkaa, Möttölä sanoo.

Vaikka Möttölä toppuutteleekin lähtemästä myymään turkkia ennen karhun kaatamista, tohtii hän silti pitää Susijengin mahdollisuuksia olympiakarsinnoissa hyvinä – sillä edellytyksellä, että joukkueen pelaajat pysyvät terveinä.

Tummia pilviä tuolle taivaalle tuovat Henri Kantosen pitkäaikainen loukkaantuminen sekä Olivier Nkamhouan rannevamma.

– Nkamhoua kuntouttaa rannettaan jenkeissä kovaa kyytiä, tiedän että hänellä on kovat halut olla mukana. Terveenä pitää olla, mutta nyt näyttäisi hyvältä: moni meidän Euroopassa pelaavista avainpelaajistamme pelaa hyvässä, merkittävässä roolissa.

– Mikael Jantunen Pariisista pääsi nyt EuroCupin finaaliin aivan avainroolissa, Elias Valtonen on hyvässä roolissa siirryttyään Granadaan, Edon Maxhuni yksi Le Portelin johtavia pelaajia ja taistelee tiukasti Ranskan playoff-paikasta, johtaa siellä heidän peliään. Aatu Kivimäki pyörittää peliä Bundesliigan avaavana takamiehenä, Möttölä luettelee.

Möttölä painottaa, että nuoresta rungosta moni on kulkenut jo ikäisekseen pitkän matkan, jossa omat etappinsa ovat olleet niin HBA kuin juniorimaajoukkueet. Esimerkeiksi hän nostaa Valtosen ja Jantusen, jotka johdattivat 16-vuotiaissa omat juniorimaajoukkueensa viidenneksi ja kuudenneksi EM-kisoissa.

– Oltiin 17-vuotiaiden MM-kisoissa aikoinaan heidän kanssaan. Ei tämä sattumaa ole, että yhtäkkiä he ovat tuolla meidän parhaiten Euroopassa pärjääviä pelaajia.

– Se tässä on makeeta, kun heidän kanssa pyörii maajoukkueen kanssa, siellä tulee vastaan jätkiä, että hei, tuota vastaan pelattiin junnujen MM-kisoissa, oli se sitten [Ignas] Brazdeikis Olympiakoksesta tai R.J. Barrett NBA:ssa ja monet muut, ketkä tulivat silloin vastaan herroilla MM-kisoissa.

Möttölä korostaakin paitsi juniori- ja akatemiatoiminnan ”sopivien palikoiden” läsnäoloa ja pelaajan omaa työtä, myös maajoukkueympäristön merkitystä kehityspolulla.

– He pääsevät mittaamaan kykyjään jo nuoresta pitäen tulevia maajoukkuevastustajia ja mahdollisia tulevia ammattilaisjoukkueen seurakavereita vastaan. He ovat iso osa eurooppalaista huippukoripalloa, ja se tässä on makeeta, että saa olla siinä mukana pienenä osana heidän matkaa.

– Se tässä on tämän suomalaisen koripallovalmennuksen hienoin puoli.

Susijengi kohtaa olympiakarsinnoissa Bahaman 2. heinäkuuta ja Puolan 4. heinäkuuta. Jos Suomi on kahden parhaan joukossa noiden otteluiden jälkeen, tulee välierissä vastaan jokin kolmikosta Espanja, Libanon ja Angola. Välierien voittajat mittelevät finaalissa yhdestä paikasta olympialaisiin.

Lue myös: Hanno Möttölä kasvattaa seuraavaa susisukupolvea: ”Kilpailuhan on tietysti äärimmäisen kovaa”
Lue myös: Hanno Möttölä perin pohjin muuttuneesta NCAA:sta: ”Yliopistourheilijoista on tullut täysin ammattilaisurheilijoita”

Hanno Möttölän haastattelun ensimmäisessä osassa paneuduttiin korislegendan rooliin HBA:n valmennustiimissä, toisessa osassa käsiteltiin pelaajapolkua Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA:han ja kolmannessa osassa tultiin Susijengin nykyhetkeen ja tulevan kesän olympiakarsintoihin.