Kuva: Salon Vilpas Koripallo ry / Susijengi pääsee taas faniensa eteen helmikuun Serbia-ottelussa.

Susijengin päävalmentaja Lassi Tuovi on seurannut Pohjois-Amerikassa pelaavia suomalaisia tarkalla silmällä EM-kisoja ajatellen. Japanin liigan Yokohama B-Corsairsia tällä kaudella valmentava Tuovi kertoi uskomattoman tarinan japanilaisesta koripallokulttuurista.

Suomen ensi syksynä pelattavat EM-kotikisat lähestyvät päivä päivältä, mutta Susijengillä on vielä pari karsintaottelua pelattavana.

Lue myös: Jättiyllättäjä sai paikan Susijengissä – Lassi Tuovi: ”Helpointa meille on olla miettimättä ennakolta uhkakuvia”

Kisapaikkaan jäljellä olevat Serbia- ja Tanska-ottelut eivät vaikuta: kisaisännyyden Puolan, Latvian ja Kyproksen kanssa jakava Suomi on varmuudella mukana kisoissa.

Siinä missä Susijengin EM-turnauspaikka on varma, lauman yksittäisten susien paikat eivät ole.

Kotikisat ovat kilpaillussa lajissa harvinaista herkkua, joten taistelu pelipaikoista on kovaa. Jokainen pelaaja haluaa varmasti esiintyä kotiyleisön edessä.

Päävalmentaja Lassi Tuovin tietää kisojen merkityksen.

– Ei näitä päästä ihan joka päivä pelaamaan. Kun pelaajien kanssa juttelee, moni ei ymmärräkään, kuinka iso ja hieno juttu tämä on. Kisat nostavat meidän koripallomme tasoa, Tuovi kertoi tiistaiaamuna mediatilaisuudessa.

Katse rapakon takana

Japanissa seurajoukkuetasolla valmentava Tuovi on katsonut tarkalla silmällä, miten suomalaiset suorittavat rapakon takana.

Terveenä ollessaan Lauri Markkanen on Susijengin satavarma kärkiyksilö, mutta Pohjois-Amerikassa pelaa myös muita potentiaalisia EM-kisaedustajia.

Tuovi sanoo, että aikaero Japanin ja Yhdysvaltojen välillä on lähes ihanteellinen.

– Nyt on ollut helpompaa seurata Pohjois-Amerikassa pelaavia pelaajia. Aikavyöhykkeenä tämä on todella hyvä: aamulla laittaa kahvit porisemaan ja pelit pyörimään. Heidän otteitaan on ollut kyllä hieno seurata.

Päävalmentajan mukaan uuden mantereen sarjoissa pelaa useita mielenkiintoisia pelaajia nimenomaan vilkkaan koripallovuoden leirityksiä ajatellen.

– Suunnittelemme kovasti myös ensi kesää. Silloin on kuitenkin Rising star -leiritystä, Universiadit [korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu maajoukkueturnaus] ja syksyllä kotikisat. Meillä on mahdollisuus leirittää isoa pelaajajoukkoa, mistä meillä on viime vuosilta hyvät kokemukset.

– Pohjois-Amerikassa tietyt pelaajat ovat pelanneet todella hyvin.

Miro Littlen, joka on erittäin potentiaalinen nimi jopa lopulliseen EM-kisaryhmään, pienentynyt vastuu on seurattavan arvoinen asia maajoukkueenkin kannalta.

Täksi kaudeksi Baylorin yliopiston tähtipelaajatehtaan Utahin yliopistoon vaihtaneen suomalaisen vastuu on hiipunut uudessa joukkueessa. Hän jätti Baylorin taakseen, koska siellä ei herunut vastuuta. Nyt pelintekijä on matkalla samaan tilanteeseen Utahissa.

Tuovin vastaus kysymykseen Littlen vastuusta tulee kuin poliitikon suusta.

– Totta kai sitä toivoisi, että pelaajat saisivat paljon vastuuta. Se on nuorille pelaajille tärkeää. On kuitenkin tässä kohtaa turhaa miettiä liikaa uhkakuvia. Joissain peleissä hän on pelannut hyvin ja joissain on ollut vaikeampaa. Kisat ovat kuitenkin syksyllä, joten kesällä saadaan rakennettua leiritys myös pelaajille, joiden pelit loppuvat aikaisin.

NCAA-kausi päättyy yliopistopelaajilla jo ennen maaliskuun puoliväliä, jos pelaajan koulu ei selviydy kauden huipentavaan March Madness -turnaukseen. Littlen lisäksi muita NCAA-kentiltä EM-kisoihin haaveilevia ovat ainakin Mustapha Amzil ja ehkä myös erinomaista kautta pelaava Morris Ugusuk.

Japanista kokemuksia

Japanin liigassa Yokohama B-Corsairsia seurajoukkuetasolla valmentava Tuovi kuvailee maan koripallokulttuuria erilaiseksi.

Tuovin puheista voi päätellä, että hän on nauttinut ajastaan Japanissa.

– On ollut aika mieletön kausi. Oppia on tullut paljon. Sarjasysteemi on ihan erilainen. Joukkueessa saa olla kolme ulkomaalaista, joista kaksi saa olla yhtä aikaa kentällä. Peluutuksen joutuu miettiä ihan eri tavalla, hän selittää.

Sarjapelitkin muistuttavat tietyllä tavalla maajoukkueotteluita.

– Käytännössä joka viikonloppu pelataan lauantaina ja sunnuntaina samaa joukkuetta vastaan. Siitä tulee mieleen maajoukkuerytmi, jossa pelataan, käydään nopeasti videohuoneessa ja yritetään parantaa seuraavaan päivään.

Koripallokulttuuri on Japanissa priimaa, jos suomalaisvalmentajan hurjaa tarinaa on uskominen.

– Kuvaavin tarina on ehkä se, kun toissa viikolla olimme pelaamassa Shigaa vastaan, jossa heidän maajoukkuetähtensä pelaavat. Peli alkoi kahdelta iltapäivällä, ja halliin mahtui noin 10 000 henkeä. Aamulla puoli yhdeksältä olivat ensimmäiset jonottamassa, kun yläkatsomossa ei ollut numeroituja paikkoja.