Vs: BC Nokia 2014-15
Kaksijakoinen kausi. Isot satsaukset, huonot ensimmäiset vierastyöläiset, koko kauden enemmän ja vähemmän tukkoinen peli, vaikka yleensä ne voitot etukäteen helpommista joukkueista niistettiin. Täsmähankinta Nikkilän jälkeen 20 matsia, joista vain yksi tappio. Hyvä osoitus siitä, että divaritasollekin tarvitaan se yksi iso kaveri korin alle.
Oulu-sarja voitettiin loppujen lopuksi melko vaivattomasti. Kaikki kunnia Oululle, mutta Korihaihin verrattuna peli oli divarikorista. Korihait taas pelasi mielestäni eniten liigakorista näistä joukkueista viimeiseen peliin asti. Sanoin jo syyskaudella närkästystä täällä herättäneen kommentin, että Korihailla on kärkikolmikosta vähiten mahdollisuuksia parantaa peliään kauden edetessä ja mielestäni se piti melko hyvin kutinsa. Korihait oli jo syksyllä valmis paketti, johon Gibson ei juurikaan tuonut mitään lisäarvoa. Nokia sen sijaan paransi huomattavasti kauden edetessä ensin vaihtamalla kakkosdivaritasoiset vahvistuksensa divaritason vierastyöläisiin ja loppujen lopuksi hankkimalla ison Antin vahtimaan korisnalustaa.
Tällä kaudella sarja ratkesi leveään materiaaliin, eikä liigatason tai liigakokemuksen omaaviin jenkkeihin, kuten monena aiempana vuonna. Nokian vahvistukset eivät olleet tänä vuonna mitään sateentekijöitä, mutta onneksi penkiltä löytyi muitakin ratkaisijoita. Oikeastaan vain hävityssä Korihait-matsissa koko porukka jäätyi. Ekassa pelissä Bailey pisti puskista hirmutehot Skamon säestäessä, toisessa matsissa onnistuivat Jeftic ja Harjula, eilisessä ratkaisevassa matsissa taas epäonnistujia ei ollut yhtään.
Edellisen kerran liiganousua juhlittiin Nokialla tasan 20 vuotta sitten. Silloin nousijajoukkueesta löytyi 39 pisteen keskiarvolla koko kauden pelannut Nokian historian ensimmäinen jenkkivahvistus Cliff Scales, Kumpu-Jussi, Riihelän Pasi, Haare Jokinen, Ojalahti, Kivikoski, Heleniuksen Rami, Virtasen Marko ja olisiko sillä kaudella ollut jo b-junnuikäinen Koiviston Mikkokin. En pysty muistamaan. Ranta taisi valmentaa? Heti ensimmäisellä liigakaudella oltiin Jarkin johdolla pronssipelissä, jossa tosin otettiin Hongalta pahasti kuokkaan. Kyseisen kauden jenkkejä Ron Rutlandia ja Anthony "Edenin shottitarjotin" Cadea eivät kuitenkaan nokialaiset koripalloihmiset unohda koskaan ja koripallo.comin otannan mukaan heidät muistetaan muuallakin Suomessa.
Tämän kauden nousijajoukkue on miehistöltään täysin erilainen. Playoffsit pelanneessa rotaatiossa oli kolme vierastyöläistä, kaksi vanhaa pyrintöläistä, EBT:n kasvatti Skamo, mutta hienosti myös kolme nokialaistaustaista pelaajaa: tulevien kausien tukipilari Hirvikoski, Hopkins ja ikäisekseen jo pitkän uran tehnyt Tuomisen Ville. Se voidaan kuitenkin sanoa, että liigaan ei enää nousta millään kyläjoukkueilla, kuten silloin 20 vuotta sitten.
Jos edellisen nousun jälkeen sijoituttiin hienosti neljänneksi, on Nokialla nytkin ihan hyvät saumat olla ensi kaudella jopa playoffs-joukkue. Hyvällä tuurilla jo tämän kauden suomalaisista saadaan hyvä kotimainen runko liigaan. Siihen tarvitaan lisäksi 1-2 suomalaista pelimiestä ja mikä tärkeintä, neljä hyvää jenkkiä. Tämän kauden vahvistusten hankinnat eivät millään tavalla vakuuta, joten kesän suurin kysymysmerkki onkin se, osataanko Nokialla löytää neljä hyvää liigatason jenkkiä. Vaikeuksia tulee toki olemaan muillakin joukkueilla näissä arpajaisissa. Lisäksi täytyy sanoa, että odotan todella suurella mielenkiinnolla Vidinin suoriutumista liigaympyröissä. Tällä kaudella saavutettiin haettu tulos, mutta joku voisi sanoa, että tällä miehistöllä liiganousun olisi valmentanut vaikka Terence Stansbury.
Ensi kauden miehistön lisäksi Nokialla tulee olemaan kaksi suurta haastetta. Halli ja talous. Ensi kausi ymmärtääkseni pelataan Palloiluhallilla, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen. Toivon kuitenkin, että halli- ja talousasiat ovat Pirhosen porukoilla niin hyvässä kuosissa, ettei muutaman kauden jälkeen käy niin, että pajatso on tyhjennetty ja joudutaan ottamaan vauhtia todella alhaalta. Samoin toivon, että lähivuosina miesten joukkueeseen saadaan ajettua satunnaisia nokialaisjunnuja. Shawnin jälkeen näyttää aika tyhjältä, mutta odotellaan.
Korihaille peukut ikimuistoisesta finaalisarjasta. Joukkueessanne oli kaksi divarin parasta pelaajaa, mutta Nokia vei loppujen lopuksi laajemmalla materiaalillaan tämän sarjan. Ainahan tässä on vielä se mahdollisuus, että Korihait marssii jostain konkurssitakaportista liigaan. Ei olisi ensimmäinen kerta.
Nyt sitten jäämme odottelemaan ensimmäisiä signausuutisia Nokian joukkueen osalta. Viime kesänä ensimmäinen vahvistus taidettiin ilmoittaa juhannusviikolla (Clyburn). Toivottavasti nyt saadaan tietoa jo hieman aiemmin, ettei loppukevät mene kynsien pureskeluksi.
Toivotaan myös, että yleisö löytää Nokian. Miksei löytäisi. Korihait-matsit olivat hyvä osoitus siitä. Ja onhan tämä touhu muutenkin eteenpäin mennyt. Viisi vuotta sitten kun pelattiin Lapuaa vastaan playoffseja, oli fanibussi vierasmatsiin puolityhjä. Muutama junnu, isä, äiti ja pari puuhamiestä juomassa kahvia pahvimukeista. Tällä kaudella Ukiin lähdettiin kahdella bussilla rumpuryhmä mukana. Toivottavasti se porukka jaksaa, vaikka välillä tulisi turpaan rumastikin.
Ensi kaudella sitten luvassa hienoja paikallismatseja, taikuri-Rannikon vierailut Nokialle ja sitä rataa. Sitä odotellessa.