Vs: BC Nokia 2017-18
Eikö keltainen ole kevään väri? Aika näyttää, millaiseen lentoon Nokia vielä nousee.
Se mitä tulee kauden tuomarityöskentelyyn Nokialla ja muualla, niin aika suojeltua toimintaa se näyttää olevan.
Tuntuu, että toimintaa ei valvo kukaan tai sitten se on hyvin pienipiiri, jotka asioista kaveripiirissä keskustelee.
Tuomaritoiminnassakin olisi nyt se aika, että alettaisiin hakea hyviä kolmikoita tulevia pudotuspeleihin. Kaikkien kolmen tuomarin on tunnettava, tiedostettava toinen toistensa tavat ja linja, jotta se olisi läpi ottelun kaikilla tuomareilla sama. Ei esimerkiksi EU-virheestä voi olla kolmea erilaista tulkintaa ottelun aikana tai yksittäisessä tilanteessa. Epävarmoista/epäselvistä tulkinnoista olisi aina hyvä keskustella kolmikko yhdessä, ennen sen antamista.
Ei siinäkään ole mitään järkeä, että yksi tuomari jaksaa kuunnella pelaajien ja valmentajien mussutusta erästä toiseen ja yhdellä menee heti herne nenään ja tilanteesta heti teku...Säännöt on kaikille samat ja niitä tulee kaikkien tulkita samalla tavalla, puolueettomasti.
Näin myös joukkueet tietävät mitä odottaa illan tuomarityöskentelystä. Aina se ei mene niin, tosin ei myöskään joukkueilla.
Tuomarikolmikko on se ottelun kolmas joukkue, jolla yhteistyö ottelun aikana tulisi toimia moitteettomasti.
Vielä loppuun, olen ainakin itse menettänyt tulkinnan siitä milloin screeni on tehdään oikein ja milloin väärin. Niin hurjia screenejä tulkitaan nykykoriksessa oikeaksi, koska niitä ei vihelletä vääriksi. Eikö screenin tekijä pidä olla screenin aikana paikallaan, eikä liikkeessä kyynärpäät alhaalla? Aikoinaan puhuttiin sylinteristä.
Useasti myös väärän screenin kohteeksi joutunut puolustaja saa tilanteesta virheen, kun liikkuva screeni pamahtaa kylkeen, selkeään...
Koripallossa - niin kuin palloilussa yleisemminkin – pyritään hyökkäyksessä ohittamaan puolustaja. Eli voittamaan ns. 1 vastaan 1 – tilanne. Taitavat hyökkääjät pystyvät tekemään tämän ilman apua. Mutta tilanteen voi myös hoitaa joukkuekaverin avulla. Tähän koripallossa käytetään screenejä.
Siinä joukkuekaveri asettuu hyökkäyksessä seisomaan toista joukkuekaveria vartioivan puolustajan eteen. Seisomisella hankaloitetaan puolustamista niin, että joukkuekaveri pääsee eroon puolustajastaan.
Koripallossa screenin tekeminen on tarkkaan määriteltyä. Asetuttuaan screeniin, on siinä seistävä paikallaan. Screeniä ei saa myöskään tehdä ”isommaksi” esimerkiksi kyynärpäitä tai polvia levittämällä tai taklaamalla lantiolla. Jos screenin tekijä toimii näin, vihelletään hänelle hyökkääjän virhe.
Pallollinen screeni
Screeniä kutsutaan pallolliseksi, jos se tehdään palloa kuljettavan pelaajan hyökkäyksen auttamiseksi. Screeni tehdään hyvin usein palloa kuljettavalle takamiehelle. Susijengin Teemu Rannikko on oivallinen pallollisen screenin käyttäjä. Hän ajaa tarkasti puolustavan pelaajansa screeniä päin. Se vaatii pelisilmää.
Palloton screeni
Screeniä kutsutaan pallottomaksi, jos sillä autetaan pallotonta joukkuekaveria vapautumaan puolustajastaan. Parhaimmillaan palloton screeni vapauttaa hyökkääjän suoraan loistavaan heittopaikkaan.
Suomen joukkueesta erityisesti Mikko Koivisto on taitava käyttämään pallottomia screenejä. Hän puikahtaa nopeasti screenin takaa heittoon. Puikahdus ja sisään menevä hyppyheitto on teknisesti vaikea suoritus.