Nämä jätkä ei ainakaan arsytä koska yrittävät pelata, toisin kuin viime kaudella muutama kaveri.
Onko näin? Keskimäärin ärsytyskerroin on varmaan matalampi kuin viime kaudella, koska jenkeistä muutama jopa puolustaa
Aiempien kausien paniikkiratkaisuista GG on osittain oikeassa. Jenkkejä on kuitenkin vaihdeltu edellisvuosinakin ihan perustellusti, ongelma on se, että meille on tullut vaihdossa toisinaan lottolappuja. Varsinaisesti en muista yhtään pelaajavaihdosta mikä olisi jälkikäteen jäänyt harmittamaan pl. Vukin potkut, nekin pienellä varauksella.
Muistellaan esim. toissa vuotta, kun syksyllä aloittaneiden Laerken ja Gilbertin tilalle saapuivat Labo ja Joseph. Todella hyviä vaihtoja. Kaudella 2016-17 Sanders ja Kentwan Smith saivat odotetusti kenkää, Kwame Alexander olisi varmasti pärjännyt pelillisesti, mutta harmi, ettei osannut kelloa niin hyvin, että olisi osannut tulla kotimatsiin ajoissa paikalle.
Pronssikaudella taas oli epäonnea matkassa, kun ensin Johtaja Wilkerson teloi olkapäänsä marraskuussa (?) Töölössä, tilalle tulleen Vincent Simpsonin peliesitykset ailahtelivat ja Simpan korvanneen NBA-Floresin kroppa sanoi sopimuksen irti viidennessä matsissa tehden miehestä Korisliiga-historian ainoan NBA-taustaisen pallopojan. Mutta silläkin kaudella vahvistusten runkona Kravish-Labo-Bailey. Ei huono.
Positiivisena puolena joukkueesta pitää sanoa, että kotimaiset ovat onnistuneet tällä kaudella suht hyvin. Vaikka esimerkiksi Hopi osaa tehdä itsensä välillä todella näkymättömäksi, niin tiukasti tilastoja katsomalla miehen esitykset ovat jonkin verran odotettua paremmat. Samoin Nikkarinen on ollut muutamasta hieman vaisummasta matsista huolimatta positiivinen yllätys ja Niko sekä Dole pelaavat tehojen puolesta parasta liigakauttaan.