Vs: Bisons 14-15
Pitäisiköhän aktivoitua tälläkin foorumilla..
Pelimäärä on toden totta Bisonsin suurin ongelma tällä kaudella. Lyhyellä matematiikalla laskettuna Bisonsilla on matseja toukokuulle asti suurin piirtein kolmen päivän välein ilman ainuttakaan taukoviikkoa. Se verottaa pelaajien jaksamista yhtä paljon kuin katsojien jaksamista.
Tuo n. 1200 katsojaa Energia Areenalla Kalevia vastaan ole minkään valtakunnan ihme. Viime syksynä Eurocupissa oli uutuudenviehätystä mukana, joukkue oli ehjänä ja taisteli oikeasti paikasta Eurocupin 16 parhaan joukossa. Nyt pelaajat ovat rikki ja väsyneitä ja fanitkin miettivät, ovatko ne pelit nyt tällä kertaa Helsingissä, Vantaalla, Turussa vai Loimaalla, kuka olikaan vastassa ja mitä on panoksena.
Minsk-matsissa Bisons pelasi niin hyvin, että teki mieli matsin jälkeen käydä kädestä pitäen kiittämässä joka jätkää erikseen. Vastapainoksi joukkueelle tulee näitä Pyrintö- ja Seagulls-vierasmatsien tapaisia lyijysoudun SM-kisoja. Juuri tällainen ailahtelevaisuus käy perusfanille raskaaksi. Pitkällä tähtäimellä joukkueellekin muodostuu vaikeudeksi säilyttää taso pelistä toiseen, ja jos perustasoa ei missään vaiheessa saavuteta, se tulee kostautumaan pudotuspeleissä.
En pidä VTB-liigaan lähtöä harhalaukauksena. Ei ollut Bisonsin syy, että VTB:n runkosarjan rakenne meni uusiksi juuri ennen sarjan alkua. Toisella puolella janaa en voi kuin äimistellä sitä, että europeleissä pelaavat joukkueet joutuvat vieläkin vetämään täyden runkosarjan liigassa. Minimihelpotus voisi olla se, että eurosarjoihin osallistuvat joukkueet joutuvat kohtaamaan toisensa runkosarjan aikana vain kahdesti. Tällöin Bisonsin, KTP:n, Katajan ja Pyrinnön runkosarja olisi jokaisella joukkueella 34 matsin suuruinen, ja sarjataulukon paremmuus määriteltäisiin voittoprosentein (paitsi jos keskinäisen runkosarjamatsit ovat ns. ”neljän pisteen otteluita”). Se EI VOI olla sen vaikeampaa.
En osaa sanoa, kumpi on markkinoinnillisesti parempi vaihtoehto, Eurocup vai VTB. VTB:ssa on kovempia jengejä, Eurocupissa paremmat mahdollisuudet menestyä. TsSKA, Himki tai Kazan voidaan kaataa runkosarjapelissä kotona täysonnistumisella, mutta vaikea kuvitella, että laumalla olisi mitään asiaa VTB:n kahdeksan joukkoon. Viime kevään Eurocupin top kasissa oli puolestaan nähdäkseni pari ihan voitettavissa olevaa joukkuetta ja yksittäinen voitto jopa välierävaiheessa olisi ollut mahdollinen.
Joukkueen rakentamisessa on puolestaan nähdäkseni pari perusongelmaa. Ensimmäinen on se, että Eurocupia ja VTB:ta silmällä pitäen Bisonsin olisi pitänyt pystyä haalimaan susivitjasta Huff-Salin-Lee-Koivisto-Rannikko vähintään yksi jätkä Loimaalle. Näistä vain Koivisto oli realistinen, eikä ole mikään ihme, että Koivisto lähti Saksaan isommille markkinoille. Ja kyllä: Huffin, Salinin ja Leen tapauksessa olisi monessa suhteessa takapakkia palata Suomeen parhaassa peli-iässä.
Tämän nelikon jälkeen kotimaan free agent -markkinat olivat ohuet. Ahonen oli kelpo hankinta Koivarin tilalle, mutta siinä, missä Roopen vahvuudet tulevat esiin Korisliigassa, Koivarin vahvuudet ovat europeleissä. Skamo olisi hautautunut Mäkäläisen taakse rotaatiossa, samoin Latimer. Samuli Vanttaja olisi ollut suosikkihankintani Kotin ja jenkkisenterin backupiksi, mutta Samulilla oli jo diili Kotkaan.
Tätä voi verrata vaikka Bisonsin liiganousun jälkeiseen aikaan, jolloin Honka oli tippunut liigasta ja ToPo oli jo kuolintoreissaan. Bisonsilla oli silloin täydelliset ostajan markkinat. Bisons sai Koiviston, Nuutisen ja Muurseppin käytännössä taivaanlahjana.
Toinen perusongelma on puolestaan se, että Bisonsin rotaatio on merkittävän leveä Korisliigan mittapuulla, mutta VTB/Eurocup-peleissä se ei kestä yhdenkään avainpelaajan loukkaantumista. Siinä vaiheessa, kun Kotti ja Mäkäläinen ovat ulkona, Harris Tampereella ja joukkue pelaa kuudella miehellä, ladataan jatkoon lisää paineita jo nyt ylityöllistetyille jätkille. Itseään ruokkiva kierre on valmis.
(Toki tämä on laajemminkin ”suomalainen joukkue europeleissä”-ongelma: keskimääräiset eurojoukkueet pelaavat aidosti leveällä rotaatiolla, Bisons suomalaisittain leveällä rotaatiolla, joka on europeleissä faktisesti 7-8 pelaajan suuruinen. Budjettiemme ja pelaajamarkkinoidemme pienuudelle emme voi mitään.)
Korisliigassa tuo haaste puolestaan näyttäytyy niin, että joka ikinen joukkue lähtee Bisonsia vastaan ”40 minuuttia täysillä”-pelitaktiikalla. Bisons tulee kaatumaan väsymykseensä ja vastustajan prässiin tällä kaudella niin Lapualla, Salossa kuin Lahdessakin. Se on aivan varma.
Optiimiskenaario Biisoneille tästä kaudesta on se, että turpakeikkoja VTB:ssa ei tule kuin korkeintaan Himkin ja parin muun Euroliiga-joukkueen vieraana, ja että Bisons selviää 16 parhaan joukkoon ennen karsiutumistaan, jonka jälkeen alkaa armoton pudotuspeleihin keskittyminen. Runkosarjan kolmas tai neljäs sija riittäisi playoff-kiskaisuun. Paperillahan tämä on ehdottomasti mestaruuskelpoinen jengi, jonka suurimpia kysymysmerkkejä ovat koheesio, aika ja menoveden määrä. Viime kaudellakin Bisons oli paperilla Pyrintöä parempi, mutta Pyrintö paransi kevättä kohti, kun taas loimaalaisilta loppui akusta virta.
Jännä myös nähdä, mitä tulevilla kausilla tapahtuu. Pelaako Bisons VTB:ta kaudella 2015/16 ja jos pelaa, millä kokoonpanolla? Kasvaako budjetti, jaksaako yleisö, ja jos budjetti ei kasva, minkälainen on rotaatio? Tekeekö joku Junnu Lee cameo-roolin Bisonsissa yhden kauden ajaksi ennen palaamistaan Keski-Eurooppaan, ja saako joukkue haaviinsa parikin aidosti kovan tason tekijäjenkkiä? Onnistuuko Bisons houkuttelemaan Teemu Rannikon lähemmäs synnyinseutujaan eliittitason backup-pointiksi?
Tätä kautta katsellessa vaikuttaisi siltä, että loimaalaisyleisö olisi tyytyväisin”back to basics”-teemaan, jossa Bisons jättäisi europelit sikseen, Jeb Ivey johtaisi kolmen amerikkalaisen rykelmää, suomalaisosasto rakennettaisiin Kotin, Mäkäläisen ja Ahosen tai Nikkarisen varaan, Aaltonen jatkaisi kotiyleisön suosikkina, Erkka Lahti kasvaisi korkoa ja Elias Valtonen palaisi Korihaista rotaatioon. (Nuutinen lähtee aivan varmasti tämän kauden jälkeen isompien eurojen/ruplien perään.)
Nähdäkseni tosin viimeksi mainittuun skenaarioon voi johtaa vain käytännön pakko eli rahojen vähyys ja ähky. Ja koripalloentusiastina olisin hyvin pahoillani siitä, jos kunnianhimoinen europelihanke kaatuisi.
Tähän loppuun vielä sen verran terveisiä Bisons-faneja, että säästäkää nyt hyvät ihmiset sekä itsenne että kaikki muut ”Gibsonille kenkää”-möläytyksiltänne. Bisonsin penkin päätyyn voisi laittaa David Blattin, Henkka Dettmannin ja kuolleista herätetyn Rick Majeruksen, ja joukkue pelaisi tasan yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Pelejä on liikaa, pelaajat väsyneet ja rotaatio europeleihin kapea – näille lainalaisuuksille yksikään koutsi ei voi mitään.
