Olipahan kyllä sellaiset clutch-kolkit Lavinelta. En äkkiseltään muista koskaan nähneeni kenenkään pistävän lopussa kolmea noin vaikeaa kolkkiyritystä sisään.
Tuollainen matsi kasvattaa mukavasti joukkueen fiilistä ja itseluottamusta, ja joka jannu muistaa ainakin hetken aikaa yrittää viimeiseen vihellykseen saakka. Toivottavasti Lavinelta riittää kapasiteettiä analysoida ja ymmärtää ne seikat mitkä johtivat henkilökohtaisiin ennätyspisteisiin sekä nimen päätymisen muutamille NBA:n ennätyslistoille. Katsoin pelin suorana (joskin klassisesti suljin striimin noin 5min ennen loppua) ja kiinnitin hyvän alun aikana huomiota kuinka tylyn varmasti hän upotteli catch and shoot -kolkkeja hyvästä rytmistä. Niistä useista eri joukkuepallopeleistä mitä on aikanaan tullut jyystettyä divari- ja harrastesarjatasoilla niin koriksessa itseluottamuksella -ja erityisesti huonolla sellaisella tuntuisi olevan moniin muihin lajeihin verrattuna iso merkitys ainakin skoraamiseen. Alussa Lavine otti heittonsa vain helpoista paikoista ja sai ne kuuluisat parit onnistumiset alle. Tuollaiselle epätasaiselle fiilispelaajalle alun onnistumisien merkitys on varmasti vielä tavallista merkittävämpi.
Pistäisin melkeimpä pääni pantiksi että henkilökohtaisella tasolla peli oli Lavinelle merkitykseltään vielä paljon isompi kuin pelkkä tärkeä runkosarjapeli. Vaikka näyttämisen tarve valmentajan, ja oikeastaan joka tahon suuntaan oli suuri ja latautuminen varmasti huipussaan, hän antoi epälavinemaisesti pelin tulla luokseen eikä sortunut pakottamaan. Jos tästä matsista ei muuta hyvää seuraisikaan, niin ainakin fanit saavat hetken makustella pientä herkkupalaa. Sillä voikin joutua pärjäämään pitkään. Ja Lavinen out of this world -suoritus sai sen verran huomiota että jotkut seurat saattavat jopa kiinnostua jos hänet halutaan kaupata. Vielä toissapäivänä hän oli vain pahasti alisuorittava, päätöntä kanaa kehnommin peliä lukeva, sekä valmentajalle julkisesti kiukutteleva villiori jota kukaan ei ole onnistunut suitsimaan ja valjastamaan hyötykäyttöön. Hän oli itse ajanut itsensä tilanteeseen jossa hänen oli tänään ikään kuin pakko pelata erinomaisesti. Ja kovimmassa paikassa paineiden alla hän pelasi uransa parhaan pelin. Oliko se sitten 100% tuurionnistuminen vai välähdys kyvystä nostaa tasoaan kun mestaruuksia ratkotaan?
Markkasen keissi on kyllä mielenkiintoinen ja mahdollisia nykytilanteeseen johtaneita syitä tullut pyöriteltyä mielessä. Omien havaintojeni pohjalta ainakin näillä osa-alueilla näyttäisi tulleen takapakkia/taantumista ja nämä näyttäisivät johtuvan vain Laurista itsestään, ei pelisysteemistä tai muista pelaajista:
-Heittotarkkuus romahtanut luokattomaksi kaikilta etäisyyksillä. Niistä harvoista osumistakin valtaosa pomppii sisään rautojen kautta. Iso siivu kolkeista lähtee lähes tai täysin vapaista paikoista, ehkä jopa keskimäärin paremmista kuin edellisillä kausilla.
-Sellaiset korilleajot mitkä Lauri aiemmin pystyi viemään perille asti katkeavat nyt useasti kuin kanan lento päättyen turhautuneeseen käsien räpiköintiin kun pallo on isketty päätykatsomon takariviin. Vauhti tuppaa loppumaan kesken ja ponnistus jää vaisun näköiseksi. Laurilla on pitkälle pelaalle epätyypillinen tapa roikkua ajojensa viimeistelyissään, mutta lyhentyneen hangtimen takia ikävän moni niistä päättyy tylyn näköiseen blockiin tai karkeaa ohiheittoon. Samat voimantuotto-ongelmat näkyvät myös roskien siivoamisessa ja levypallokamppailuissa. Silmämääräisesti arvioiden massaa ei ole vuoden aikana lisätty. Kun jalat eivät nouse parketista ja ulottuvuus on pituuteen nähden enintään keskinkertainen ja massaa liian vähän jokic-tyyliseen pelaamiseen niin Lauri jää tylysti jalkoihin ja näyttää tällä hetkellä monissa tilanteissa 20cm listattua pituuttaan lyhyemmältä.
Laurin pelin peruspilari ja olennaisin osa
on kaukoheittotaito. Ilman sitä ei juurikaan Korisliigaa pidemmälle olisi ollut asiaa. Onneksi se on taito mikä selkäytimeen hakattuna alkanee merkittävämmin hiipumaan vasta mullan alla. Nelikymppinen Dirk kasikymppisen polvilla upotti kolkkeja samalla tarkkuudella kuin parhaimpina pelivuosinaan. Mikä sitten voi aiheuttaa näin radikaalin ja pitkän heittokuopan ja selkeitä vaikeuksia muillakin osa-alueilla?
Itseluottamuksen menettäminen voisi ehkä aiheuttaa samankaltaisen heittolukon. Mutta sillä ei selitetä selkeästi havaittavissa olevaa räjähtävän voimantuoton ja maksimivoiman heikentymistä. Sellaista näkee pelaajilta jotka tekevät vakavan polvivamman jälkeen paluuta pitkän kuntoutuksen ja pelaamattomuuden jälkeen. Näen aina punaista kun luen jenkkifanien itkua kuinka Lauri on haluton, laiska molemmissa päissä kenttää ja yhtäkkiä täysi floppi ja huono draftaus josta ei koskaan voi tulla tähteä. Siis mitä hittoa?! Hän on jo todistanut bulls-organisaatiolle, faneille ja itselleen kuuluvansa NBA-joukkueen aloitusviisikkoon heti rookiekaudestaan lähtien ollen useimpina iltoina joukkueen paras ja tuotteliain pelaaja. Lauri on ennen kaikkea joukkuepelaaja joka jopa liiaksikin asti välttelee huonoja hyökkäyspään ratkaisuja ja puolustuspään virheitä. Se voi osaltaan haitata hänen 1vs1 ja korinaluspuolustuksen kehitystä. Tämä mentaliteetti estää ehkä supertähti statuksen saamisen, mutta voi jalostaa Laurin korvaamattoman arvokkaaksi palaseksi mestaruuksista taistelevaan joukkueeseen. Kehityskäyräkin näytti aivan hyvältä ensimmäisen 1,5 vuoden aikana. Lauri vaikuttaa persoonallisuudeltaan ihmiseltä jolla on hyvin pieni riski menettää ote rahan, julkisuuden, päihteiden, tai muun vastaavan syyn vuoksi, mikä aina silloin tällöin tuhoaa lupaavan peliuran.
Työmoraalin, elämänhallinnan tai itseluottamuksen menetys ei voi selittää taantumista nykytilaan. Vai kuka uskoo että Lauri aloittaisi joka ilta näillä peliesityksillä Boylenin tai kenenkään muun alaisuudessa jos näin olisi? Itse en oli keksinyt kuin yhden omaan järkeen käypää ja kaiken selittävää syytä sille, että Lauria peluutetaan nykyvireessään joka ilta, mutta tarkoituksella roolissa jossa hän voi aina halutessaan jättäytyä pelin ulkopuolelle molemmissa päissä kenttää. Boylen ei halua heittää häntä bussin alle vaan latelee medialle pakollisia "odotan Laurilta enemmän" -jargoneita, mikä ei ole valehtelua ja on toistaiseksi riittänyt medialle. Boylen olisi passittanut Laurin jo G-liigaan jos syy tason romahdukseen ei löytyisi terveydentilasta.
Kaikki vaitonaisuus ja salailu asian tiimoilta on kummallista. Mikä terveydellinen seikka voi olla sellainen ettei totuutta voida kertoa? Pahoin pelkään että GarPax haluaa vain peitellä suurinta mokaansa joka paljastuessaan olisi viimeinen naula johdon ja Boylenin arkkuihin. He mahdollisesti tuhosivat Bullsien lupaavimman pelaajaan terveyden ja uran vain kolmessa kuukaudessa siitä kun Boylen astui puikkoihin. Ehkä heillä oli painetta kiirehtiä playoff-tason joukkueeksi Laurin johdolla. Boylen tunnetusti vaatii pelaajiltaan ennen kaikkea fyysisyyttä ja aggressiivisuutta, ja molemmat ovat olleet Laurin heikkouksia. Voi olla että GarPaxin ja Boylenin kärsimättömyys ja amatöörimäisyys johtivat ehkä siihen että noita offseasonille kuuluvia osa-alueita haluttiin ryhtyä kehittämään välittömästi jo keskellä kautta. Jos Lauri ei ole urallaan käyttänyt kiellettyjä aineita niin ei ole vaikea kuvitella että Boylen jos kuka on painostanut siihen.
Lauri nosti toissa kesänä elopainoaan 8kg:lla. Toisella kaudellaan hän oli vielä totuttautumassa NBA:n pelimääriin aikaisempaa selkeästi painavampana samalla kun muistaakseni peliminuuttejakin pikkuhiljaa lisättiin. Tämäkin saattoi jo olla kestämätön yhdistelmä varsinkin ilman dopingia, mutta jos rinnalla on vielä vedetty vielä pikkasen voimatreeniä niin ylikuntotilaan päätymisen vaara on jo ilmeinen. Kehon signaalit jäivät ehkä huomaamatta ja tila oli päällä liian pitkään koska Lauri ei ole palautunut siitä vieläkään. Boylenin sopimusta jatkettiin nopeasti koska GarPax tietää että Boylen osaa ja ehkä itsekin haluaa pitää nolon mokan salassa. Nyt kuormaa sitten pidetään sellaisena että tervehtyminen ei sen takia esty ja Lauri saa pelata kevennetyssä ja vapaassa roolissa jossa voi itse säädellä saamaansa kuormitusta ja mennä esimerkiksi nojailemaan kulmalippuun jos siltä tuntuu ja toimia vain puhtaasti pelin levittäjänä. Todella kuormittavia toimintoja kuten post-aseman ottamisia ei juuri näy ja monasti näyttää että Lauri selkeästi kääntää selkänsä kamppailutilanteille ja välttelee ajautumista niihin aina kun vain mahdollista. Tämä taas näyttää katsojista puhtaasti haluttomalta nössöilyltä mikä on kylläkin täysin ymmärrettävää.
Villi salaliittoteoriani tuskin on totta, mutta jos veikkaukseni ylikuntotilasta osuu oikeaan, niin toivon todella ettei Laurin hermosto ole saanut pysyviä vaurioita. Oma ylikuntotila parani aikoinaan noin kuukaudessa. Onko siitä nyt joku 7-8k kun Laurin kausi keskeytyi.
