Sinällään ei ole mikään ihme, että Late tuntuu häviävän kentällä olemattomiin yleisimmin aina toisella puoliajalla - kuten tälläkin sivustolla on usein todettu - sillä kahdella viimeisellä neljänneksellä Bullsien peli yleensä aina muuttuu. Pallonliike selvästi vähenee, yksin yrittäminen lisääntyy, kaikilla koko ajan, kunnes touhu päättyy siihen, että Lavine yrittää ihan ypöyksin ratkaista koko matsin, syteen tai saveen.
En tiedä, mitä Euroopassa koripallo-oppinsa saaneen pelaajan pitäisi tällaisessa ’ottelun loppua kohti romahtavassa pelisysteemissä’ oikein tehdä, ja mihin hänen kannattaisi kentällä edes sijoittua, varsinkaan otteluiden kääntyessä loppua kohti. Eikä näytä tietävän Laurikaan. Ehkä siellä kentän peränurkassa on paras paikka, korille ei ainakaan kannata leikata, ettei vahingossa osu korille kohta ajavan Lavinen tielle. Syöttöähän sieltä ei joka tapauksessa tule.
Samasta syystä pelkkien peliminuuttien laskeminen ei anna oikein minkäänlaista kuvaa siitä, kuinka paljon Lauria käytetään tai ollaan käyttämättä.
Esim. tässä viimeisimmässä ottelussa Oklahomaa vastaan, palloa ei kertaakaan pelattu Laurin kautta hänen viimeisen vaihtonsa aikana. Ei kertakaan 4,5 minuutissa! – en laskenut kuinka monta hyökkäystä siihen mahtui – syötönpaikkoja kyllä olisi ollut kohtuullisissa määrin. Ja matsi olisi ollut täysin voitettavissa.
Tuntuu myös olevan totta, että Sato välttää viimeiseen asti syöttämistä Laurille. Jos auki on kaksi syöttöä, Sato valitsee aina sen, jonka vastaanottaja EI OLE Lauri, vaikka toinen vaihtoehto olisi kuinka epätoivoinen tai turha. Se näyttää henkilökohtaiselta, syytä en osaa arvata.