Vs: Cleveland Cavaliers 08/09 - LeBron James 4 MVP!!!
Superstarojen puolustamista on tavallaan vaikeata verrata ns. rivipelaajien puolustustyöskentelyyn.
Mielestäni pelaajasta ei tee "maailman parasta puolustajaa" se, että kaveri voi halutessaan puolustaa pirun hyvin. Toisin sanoen sanoen pelaaja yrittää nostaa puolustamisensa tasoa vain ja ainoastaan tiukassa paikassa ja sopivaa vastustajaa vastaan. Tässä mainittujen superstarojen puolustustyöskentelyllehän on usein ominaista sellainen pelailu ja paukkujen säästäminen vielä loistavampiin hyökkäyspään suorituksiin. (Ei edes LeBronkaan vedä puolustuksessa koko ajan sata lasissa.)
On erittäin vaikeaa verrata tällaista ns. osa-aikaista puolustamista hieman matalamman profiilin pelaajien puolustusduuniin. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa roolipelaajan roolina on pitää vastustajan parasta pelaajaa koko illan ajan -- ja koko kauden. Puolustuksessa sata lasissa ja sitten hyökkäyspäässä nurkkaan piiloon tai kärkkymään hyökkäysriboja.
Kolmantena erityistapauksena on sitten tietenkin mainittava Mutombo-Eaton -akselin isot miehet, joiden liikkuminen ei välttämättä riitä 1 vs. 1 -puolustukseen, mutta joiden heitontorjuntojen varaan pyritään rakentamaan koko joukkueen puolustusstrategia. Näissä tapauksissa voitanee jopa antaa hieman painoarvoa ihan tilastoillekin, sillä Eatonin 5.56 blokkia per peli (kaudella 1984-85) on ehdoton merkki kaverin merkityksestä joukkueen puolustukselle.
Yleisesti ottaen puolustusduuniahan ei kuitenkaan voi mitata (ainakaan ihan perinteisimmillä) tilastoilla. Esimerkiksi riistojen lukumäärä kertoo usein vain ja ainoastaan opportunistisesta kärkkymisestä, jossa oma mies heiluu aivan vapaana suurimman osan ajasta puolustavan pelaajan tuijottaessa vain palloa ja loikkiessa syöttölinjoille.
Tässä suhteessa NBA-tilastointi kaipaisi jonkinlaista "stops"-tyyppistä tilastoa, jolla mitattaisiin pelaajan aikaansaamia puolustuspään pysäytyksiä. (Ks. http://sports.espn.go.com/espnmag/story?id=4011524 .)