Vs: Euroliiga 2011-2012 - määränpäänä Istanbul
En olisi ikinä uskonut odottavani Perperogloun paluuta loukkaantumisesta. Heittotekniikka on mitä on, mutta paluu tuo kolmospaikalle odotettua syvyyttä. Kaimakoglou ei ole aivan avauksen tasoinen laituri, eikä uskalla tehdä omia ratkaisuja. Lisäksi Stratos pystyy pakittamaan hieman kovemman luokan pelaajia.
Smith taitaa pelata joukkueessa 3-4-paikkoja, mutta pelityyli vaikuttaa enemmän heittotaidottomalta kolmoselta. Myös Fotsisin menetys alkaa näyttäytymään hiljalleen, sillä Tsartsaris ei pärjää fysiikallaan mitenkään. Vanhempi Kalathes ei ole kauden aikana liikaa kentällä näkynyt. Kauden alussa oli muistaakseni joku loukkaantuminen, mutta nykyjoukkueessa peliajan saaminen on todella vaikeaa. Viime pelissä Peristeriä vastaan Panathinaikos peluutti kaikkia kahtatoista pelaajaa yli 10 minuuttia. Vaikka Peristeri on kreikkalainen joukkue, niin Pao pystyy parhaimmillaan pelaamaan samalla peluutuksella myös Euroliigassa.
Mielestäni Panathinaikosin mestaruustoiveet ampuu alas joukkueen sisäpelaaminen: joukkueella ei ole Euroliiga-tason sentteriä. Tällä hetkellä joukkueelta löytyy vitospaikalta Batiste, Vougioukas ja Maric. Batiste pelailee uransa viimeisiä kausia ja on mielestäni loppupeleissä kuitenkin enemmän nelonen. Lisäksi tuo pelityyli on muuttunut vuosi vuodelta enemmän perse edellä pakittamiseksi, jossa päätä hakataan seinään urakalla. Vougioukas ei ole missään vaiheessa todistanut olevansa EL-tasoa, vaikka Obradovic antaa hänelle jostain syystä katteetonta luottoa. Ilman joukkuetta elossa pitäviä pointteja (Kalathes, Diamantidis, Johtaja) Vougioukas ei saisi edes nauhojaan solmittua. Maricin hintalappu oli korkealla, kun häntä kaupattiin Partizanista. Tätä seurasi loukkaantuminen ja kausi meni päin persettä. Maric ei pystynyt/pysty ikinä täyttämään Pekovicin saappaita, vaikka hänet nimenomaan hankittiin Nikolan tilalle.
Muutaman nähdyn pelin perusteella suurin kysymysmerkki on se, miksi Diamantidisin pallollinen pelaaminen on vähentynyt viime kaudesta niin paljon. Diamantidis pelasi viime kaudella elämänsä kautta, koska hän oli suuressa pallovastuussa. Täksi kaudeksi hänet on siirretty heittävämpään rooliin. Tähän mennessä siirto on sujunut kivuitta, mutta kauden edetessä haluaisin nähdä Diamantidisin enemmän pallon kanssa.
Joukkueen X-factor on luonnollisesti Nick Kalathes, joka on tuplannut pistekeskiarvonsa viime kaudesta. Kalathes onnistui näyttämään jo viime kaudella, että kauden aikana tapahtui huikeasti kehitystä, ja osittain hänen ansiostaan Panathinaikosin mestaruus tuli lopulta niinkin helposti. Kalathes on nyt jo parempi, mitä Rubio oli viime kaudella, mutta molemmilla pelaajilla on sama heikkous: heittopeli. Toinen hienous joukkueessa on tietysti Johtaja. Johtaja tuo kentälle luonnollisesti kokemustaan, mutta tämän lisäksi hän ohjaa koko peliä ja pelaajien liikehdintää. Osa 2009 mestarijoukkueen glooriasta palautui täten pohjois-Ateenaan.
Panathinaikosin kausi on edennyt odotetunlaisesti, koska lohkon kakkossija oli se, mitä joukkueelta odotettiin. Budjettia viilattiin aika rankalla kädellä ja Zeljko onkin onnistunut pelaajahankinnoissaan kiitettävästi. Realistinen pysäkki on final four, mutta mestaruuteen tällä ryhmällä ei ole mahdollisuuksia. Ja eihän Panathinaikos osaa voittaa perättäisinä vuosina...
