Vs: Free Agent Period 2010
Korisliigan runkosarjan jo päätyttyä otan tehtäväkseni ennakoida tulevan kesän amerikkalaispelaajamarkkinoita. Sehän on nähty jo moneen otteeseen, että liigaan roudataan täysin uusia jenkkinimiä kesän aikana, mutta monet Suomessa jo aiemmin pelanneet jenkit korvaavat uudet yrittäjät kauden edetessä. Laskelmieni mukaan 45% Suomeen tulevista jenkeistä pelaa täällä toisenkin kauden, joten seuraavien kaverien paluuta on syytä odottaa.
MONTE CUMMINGS - jatkuvista loukkaantumisista huolimatta tullut Suomeen jäädäkseen. Pelitaidot riittävät vielä mainiosti liigaan, mutta kunto on niin ja näin. Uskon kuitenkin, että ainakin divarin kärkipäästä löytyy joukkue, joka tahtoisi hyödyntää Monten kokemusta ja osaamista. Monte puolestaan hyötyisi divarin väljemmästä peli- ja treenirytmistä.
DURELL VINSON - fyysinen ja atleettinen iso mies, jonka taidot eivät yksinkertaisesti riitä kovempiin sarjoihin. Tekee ilmiselvistä puutteistaan huolimatta hyvää duunia korin alla. Saa varmasti pestin liigan häntäpään tai divarin kärjen joukkueista.
JEREMIAH WOOD - Kärkkynee parempaan liigaan tänä kesänä. Vaikka Wood on suveneeri Korisliigassa, hän jää liikkuvuudeltaan parempien eurosarjojen senttereiden jalkoihin. Jos Jeremiahille ei ole tiedossa Euroopan läpimurtoa parin vuoden sisällä, en ihmettelisi, vaikka Wood jäisi isännöimään Karhun korinalustaa seuraavaksi puoleksi vuosikymmeneksi.
MAURICE HORTON - Ei mikään virtuoosi, mutta ilmeisen pidetty joukkuepelaaja, joka ei tee tyhmyyksiä. Jos Karhu tähtää mitalipeleihin, joukkue tarvitsee paremman pointin, mutta Horton viihtyy Suomessa ja omaa mukavasti kokemusta liigasta ja divarista. Erinomainen pointti divarinousua kärkkyvälle joukkueelle.
KYLE SHILOH - Mies paikallaan tasavahvassa joukkueessa, jossa jokainen ottaa vuorollaan ratkaisuja. Pystyy puolustamaan vastustajan pelaajia 1-3-paikoilla ja ottamaan ison heiton tarpeen tullen. Hyvä kaveri mitalia tavoitteleviin ryhmiin.
ERIC WASHINGTON - "Pääkaupungin" jalat ovat olleet kysymysmerkki jo viimeiset pari vuotta, mutta siitä huolimatta konkari on tehnyt parhaimmillaan ihan mitä tahtoo liigassa ja etenkin divarissa. Palkkapyyntö lienee kova ensi kaudestakin. Washingtonin palveluksia mielivällä seuralla tulee olla sekä syvä kukkaro että tarpeeksi hyvä neuvottelija puhumaan kohtuullisen buy out -summan, jos Eerikin jalat sanovat naps.
ISAAC SPENCER - Jäänyt vilttiketjuun KTP:ssa McDaden hustlen edessä. Hemmetin hyvä low post -scoraaja ja ulossyöttäjä sekä kuulopuheiden mukaan mainio joukkuekaveri. Spencer olisi omillaan pidempien, atleettisempien isojen laitureiden ja senttereiden kanssa pelatessaan.
RYAN McDADE - Virheherkkyys ja vaparit ovat saaneet Kamisen Tompan ja Ailuksen Reiskan huokaamaan Ryanin Porvoon ja Kotkan kausina. McDade on kuitenkin perinteinen "juostaan tiiliseinän läpi"-äijä, joka vetää yhtä sata lasissa riippumatta siitä, pelaako hän sarjajumboa vastaan sadan katsojan edessä vai kiivastahtisessa pudotuspelimatsissa. Ryan ei liene kallein mahdollinen pelaaja, ja koutsit tietävät varmasti, mitä saavat.
AKEEM SCOTT - Ei unohdeta tätä kaveria. Akeem häviää matseja silkkaan päättömyyteen, mutta samalla voittaa niitä väkisin aivan yksinään. Väitän, että jos FoKoPo olisi värvännyt Stewartin tilalle Akeemin, Tyykikylän joukkue valmistautuisi nyt liigakarsintaan suoran putoamisen sijaan. Akeem viihtyy Suomessa ja olisi mainio pelaaja materiaaliltaan hieman heikomman joukkueen rotaatioon. Porvoon Tarmo..?
MATT GIBSON - Eiköhän se t-paidan selkämyksessä kiillellyt "I'll be back" kerro kaiken. White Chocolate Williamsin Suomen versio. Viihdyttävä pelaaja, joka vireeseen päästyään tuntui tekevän ainoastaan oikeita ratkaisuja kentällä - ja voisi parantaa heikkoja hetkiään aika lailla toisen pallonkäsittelytaitoisen jenkin pelatessa vierellä.
ROBERT TURNER - Turner oli alkukaudesta liigan paras pistemies ja läpi kauden liigan monipuolisimpia pelaajia. Turner sopeutuu hieman heikomman joukkueen monitoimikoneen rooliin, mutta mestaruuteenkin tähtäävä joukkue saanee paljon iloa Turnerista, kun hänen ei tarvitse yrittää olla go to -pelaaja.
RICKY HICKMAN - Pari vuotta varsin organisoidussa systeemissä pelannut Hickman sai Sami Toiviaiselta vapaat kädet ja kiitti kunniasta. Hyvät statsit ja valmentajan kiitokset vievät varmasti Hickmanin isommille parketeille, mutta jos jälki ei ole toivotun kaltaista, Hickmanilla on aina ottajia Suomessa.
COREY ROUSE - Teki ison duunin joukkueensa lähes ainoana korinaluspelaajana, vaikka joutui pelaamaan välillä syrjässä luontaiselta pelipaikaltaan. Sopeutuu juoksukorikseen, mutta taatusti entistä vaarallisempi pelaaja perinteisemmän korinalusjässin vieressä.
LAWRENCE HAMM - Hamm joutui taitoihinsa nähden tekemään liian isoa työtä Vilppaan kapeassa rotaatiossa. Ainakin meikäläisen Hamm kuitenkin vakuutti tekemisellään ja peliälyllään. Uskon, että Hamm voisi olla Ben Perkinsin tavoin kallisarvoinen roolipelaaja ja parhaimmillaan ratkaisija mitalijoukkueessa.
CHARLIE BURGESS - Teki parhaansa Vilppaan menestyksen eteen ja pystyi ratkaisemaan matseja kovilla koreillaan. Sai myös paljon vetoapua Roope Ahoselta. Vilpas tähdännee parempaa pointtia ensi kaudeksi, mikäli joukkue liigassa pelaa, mutta Burgess ei missään nimessä hävinnyt taidoiltaan esimerkiksi parin pudotuspeleihin päässeen joukkueen pointeille.
DAMON WILLIAMS, KENNY LOWE, CHRIS HESTER - Miksi rikkoa jotain sellaista, mikä on ehjää? DW:n ja Lowen jalat näyttävät paikoin painavan aika pahasti ja Hesterin hyvän ja huonon illan välissä on aika suuri lovi, mutta kolmikko pelaa hemmetin hyvin yhdessä. Olisi ihme, jos Pyrintö ei pyrkisi solmimaan jatkosopimusta kaikkien kolmen kanssa. Mestaruushaaveet ovat kiinni siitä, kuinka hyvän suomalaisrungon Pyrintö saa kasaan ensi kaudeksi.
TYRAY PEARSON - Jep, "Tyrä" on pelannut aika lailla isommissa ympyröissä ja on näyttänyt sen, että kunnossa ollessaan kelpaisi yhä Bundesliigan rotaatiojätkäksi. Tyrän pelivuodet alkavat kuitenkin olla vähitellen taputeltu. Suomessa Tyrän ei tarvitse vetää ihan yhtä lujaa kuin isommissa liigoissa, mutta ottajia löytyy, eikä Tyrän tarvitse olla huolissaan elannostaan.
JOSH GONNER - Letkeä kaveri, erinomainen pallollisen puolustaja, nopean hyökkäyksen kärki ja tilaisuuden tullen ilmiömäinen kaukoheittäjä. Huonoina iltoina taas täysin tahdoton ja vetelä, eikä peliäly juuri loista. Vahvaan joukkuepuolustukseen ja harppuunahyökkäyksiin sitoutunut joukkue saa kuitenkin Gonnerista hyvän työmyyrän, kunhan ympärillä on kaksi vahvempaa jenkkiä.
AUBREY CONERLY - Eiköhän yleinen totuus ole se, että jos divarijoukkue mielii nousua, kannattaa pestata Conerly? Luulen Tarmon nappaavan Conerlyn liigakauden alkuun, mutta en usko, että hänen tulevaisuutensa liigassa on kummoisempi kuin Herman Favorsilla. Conerlyn katukoristyyli sopii huomattavasti paremmin divariin.
J'SON STAMPER - Jostain kumman syystä Stamper tulee vuosi toisensa jälkeen takaisin Suomeen. Tässä vaiheessa liiga- ja divarijoukkueet tietävät jo, mitkä ovat Stamperin rajoitteet ja mihin hän pystyy. Divarissa yksi parhaista amerikkalaispelaajista, liigassa hyvä kolmas jenkki ja arvokas loukkaantuneiden isojen jenkkien tuuraaja.
Ja sen tarkemmin analysoimatta totean vielä uskovani, että muista divarissa pelanneista jenkeistä Beau Muhlbach, Pierre Jallow, Mike King, John Pichon, Kyle Swanston ja luonnollisesti BB-Arsene Towa löytävät tiensä Suomeen ennen pitkää. Näistä kavereista Pichonilla on ehdottomasti potentiaalia pelata tehokkaita minuutteja liigassa.
