Vs: Huima 2009-2010
Huiman nuorisokaarti nousee toivottavasti tulevalla kaudella hyvin esiin. Eipä noita muitakaan SM-sarjaa pelaavia joukkueita ole tällä kaudella kokemuksella pilattu.
Erityisen mielenkiintoista on havaita, että Robinsonille vihelletyistä / viheltämättä jätetyistä virheistä ja häntä puolustaneille pelaajille vihelletyistä / viheltämättä jätetyistä vrheistä jaksetaan kausi toisensa jälkeen vääntää kättä.
On se kumma, kun yhden pelaajan pelityyli ja siihen liittyvä tuomaritoiminta jaksaa kirvoittaa niin paljon mielipiteitä.
Odotan mielenkiinnolla kauden edetessä erilaisia painipareja. Suomessa tuntuu olevan vähän kulttuurina naisten urheiluun liittyen naputtaa liian kovasta / törkeästä pelaamisesta, vaikka kahden kovan pelaajan välinen painiminenhan on vain kilpailutilanteelle hyväksi eikä suinkaan haitaksi.
Kansainvälisissä peleissä saa sitä paitsi pelata paljon fyysisemmin ja kotimaan sarjoihin toivoisi sitä samaa, jotta ei oltaisi ihan pulassa maajoukkuepaita päällä.
Huiman kaudesta saattaa tulla varsin hyväkin, vaikka joukkuetta ei ole kokemuksella pilattu. Tilanteen muuttuminen ja resurssien vähyys pakottaa valmentajaakin ajattelemaan asioita hieman toiselta kantilta ja nuoria pelaajia on pitänyt eri tavalla ajaa systeemiin sisälle. Lauantain ottelu Keravan Energia Teamia vastaan kertonee lisää kehityskaaresta. Vastaan tulee toinen yhtälailla nuori joukkue, jolta puuttuu melkoisesti kaiken lisäksi kokemusta naisten pääsarjatasolta. Aika paljon on kiinni siitä, miten hyvin Kerava onnistuu puolustuspäässä, sillä ainakin Robinson on osoittanut olevan jo kauden alussa aivan hillittömässä kunnossa. Huima ei missään nimessä ole yhden naisen joukkue, mutta Robinson ja Myllylä ovat pelkästään pääsarjakokemuksensa ansiosta todellinen tornado molemmissa päissä kenttää.
Mielenkiintoinen kausi tulossa joka tapauksessa. Toivottavasti tulisi lisää yllätyksiä ja sarjataulukko ei heti jumahtaisi parin joukkueen pyörimiseen kärksijoilla. Naisten koripallo on hieno asia.
