- Viestejä
- 16 284
Vs: Joensuun Kataja 2010-2011
No niin summataanpas viime kausi pakettiin yleisellä tasolla... Kausi lähti hieman hieman yskien käyntiin Newsonin ollessa monivaivainen, Fellsin ollessa hiukan huonossa hapessa ja Jupen ollessa sivussa. Pikkuhiljaa homma alkoi rullaamaan, etenkin kotona. Areena oli tällä kaudella, runkosarja ja pleijarit mukaan lukien, pahempi paikka vastustajille kuin koskaan aiemmin. Unohtumattomia hetkiä koettiin kauden mittaan. Pleijarit tietenkin kokonaisuudessaan olivat huikeata draamaa. Muita unohtumattomia hetkiä olivat mm. Cup-voitto ToPosta ja runkosarjavoitto samaisesta jengistä viihdeshown ja n. 1600 katsojan siivittämänä.
Tammikuussa kyytiin mukaan saapui myös keväällä -09 Lahden paidassa loistanut Conley, jonka täyteen kuntoon pääsy tuntui todella hitaalta ja vielä paha hengitystieinfektiokin vei tuota toipumisprosessia taaksepäin. Mies kuitenkin keskenkuntoisenakin osoitti lopulta olevansa äärimmäisen arvokas pelaaja Katajalle. Koska Pyrinnön meno regular seasonilla oli sen verran tyylikästä, niin aina varsinainen pettyminen oli ainoastaan viimemetriellä menetetty kakkossija. Tosin lopulta tiellä finaaleihin tuokaan ei muodostunut suureksi ongelmaksi.
Pleijarit menivät putkeen. Ainoastaan viimeinen ja tärkein peli oli antikliimaksi, jonka en halua koskaan toistuvan. Tarkemmin peliä analysoiden, joukkueen puolustus parani ilmojen lämmitessä kuin sika juoksuaan, mutta fyysisissä pleijariväännöissä hyökkäys tuppasi menemään melkoiseksi seisoskeluksi, kun joukkueen ykköspointti seurasi peliä lämmittelykamat päällä vaihtopenkiltä.
Loppujen lopuksi Cup-voitto lämmitti mieltä. Se oli asken oikeaan suuntaan, vaikka jälleen se persoonallisempi ja merkitykseltään isompi pytty ei saapunutkaan pysyvästi J-towniin. Allekirjoittaneelle kausi jätti paljon hyviä muistoja, mutta lopulta kuitenkin tunteen "loppu huonosti, kaikki ei täysin hyvin" päälle. Kannattajana Cup-voitto ja katkera hopealle jääminen kasvattivat voitonnälkää (Viimeiset himmeät mitalit, joista olen voinut iloita olivat -07 pronssit.). Toivottavasti näin tapahtui myös joukkueelle. Hereillä ja valmiina joukkueen kannattaa olla heti syksystä lähtien, sillä Coach Toijala on saanut Areenasta sellaisen kotiluolan Katajalle (Pleijareissa ei siis yhtään kotitappiota!), että paalupaikkaa runkosarjan osalta kannattaa jatkossakin täysillä hakea.
Muuten tämä topiikki ei ole tulevaa varten. Siitä sitten lisää ensi kauden topiikissa.
Nyt kuitenkin ne kaikkien odottamat ( :
) kouluarvosanat:
Darren Fells
Sopimuksen julkistuksen aikaan odotin miehestä uutta Jeralds Fieldsiä. Alku oli pitkälti takertelua, ensi liikakilojen ja sitten selkävaivojen takia. Todellinen epäitsekäs joukkuepelaaja, joka tekee erinomaiset skriinit eikä katsele omaa tilastoriviä. Hieman ujolta vaikuttanut Darrenin peliesityksistä näkyi puolustuksessa tietty pehmous ajoittain. Väänsi poustissa mielestäni tyylikkäästi, mutta tyytyi liikaa hypäreihin sisäpelaajaksi. Nosti tasoaan pleijareissa roimasti. Etenkin väännöt Kotkaa jaa Fieldsiä vastaan saivat allekirjoittaneen hyvälle mielelle. Finaaleissa parhaat pelit tulivat tappiopeleissä. Ei pystynyt silloin petraamaan hyökkäysesitystään, kun korinaluspari Lehtoranta ei ollut parhaassa peliviireessään. Kuten tämä tekstikin, niin myös Darrenin esitykset olivat pientä vuoristorataa. Vaikea sanoa, olisiko hän "lintu vaiko kala"... Vahvimmillaan ehkä selkeän sentterin vieressä eikä niinkään samantyyppisen Lehtorannan... 8+
Sami Lehtoranta
Hyvän alkukauden jälkeen tuli suvantovaihe, mutta loppukaudella pelasi hyvin ja tasaisesti. Ja paransi vaan pleijareissa ennen finaaleja, etenkin Kotkaa vastaan vahva kokonaisesitys. Finaaleissa yhtä peliä lukuunottamatta joukkueen suurimpia pettymyksiä. 2. finaali oli vahva suoritus. Tuollaiseen pakittamiseen olisi rahkeita night in, night out. Suuta vaan enemmän suppuun ja keskittymään pelaamiseen enemmän. Tulosta syntyy silloin, se on varma. Plussaa syljeskelyn vähentymisestä! Fakta on se, että Sale on edelleen parhaiten puolustavia isoja kotimaisia. Ensi kaudellakin 4-paikalla avauksessa. Levypallopelissä noustava slumppikauden jälkeen taas 6-7/peli-tasolle. 8-
Jared Newson
Alkukaudesta jo itsekin tuli turhaan epäiltyä miehen taitoja, kun ei ollut tietoa vammakierteestä. Erinomainen pelaaja, niin taidoiltaan kuin persoonaltaan. Harvoin tulee tuolla taitotasolla noin nöyrää ja asiallista jenkkiä vastaan. Joukkueen ykkönen niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä. Pleijareissa yksi vahvuus eli ajot saatiin pois, mutta sitten alkoi hypäri osumaan entistä vahvemmin. Harvoin näkee jenkkiä, joka saa Damon Williamsin pysymään "Herran nuhteessa" 4 peliä putkeen. Pari vaisua finaalipeliä tosin. Se ei poista sitä tosia-asiaa, että kyseessä oli 02-03 kauden Foremanin ja Alex Wesbyn tasoinen huippuswingman. Tervetuloa takaisin Susirajalle, News! 9
Antti Kanervo
Runkosarjassa erinomainen esitys nuorelta mieheltä. Ei ollut enää hypärin varassa, vaan ajoikin hanakasti korille. Puolusti olettamusta paremmin. Allekirjoittanut oli mielissään, kun Kinnaslammelle oli saatu vihdoin mitat täyttävä seuraaja. Pleijareissa iski totaalinen kipsi, joka pudottaa rajusti arvosanaa, sillä Antti on ikäänsä nähden kuitenkin suht kokenut pelaaja. Toivottavasti Kanervo on ensi kaudella astetta oppineempi tästä keväästä. Tällä kaudella Kanervo pidettiin Toikan "lempilapsena", kun oli aina avauksessa ja sai reilusti peliaikaa, mutta toisaaltahan nimenomaan Stenin loukkaantumiskierre tähän tilanteeseen homman ajoi. Uskon ja toivon, että ensi kausi on taas yksi askel parempaan suuntaan Antin kehityksessä, vaikka Jupen kuntoutuminen ja Juppe-Pete-akselin reilumpi peluutus voinee vaikuttaa nuoren äänekoskelaisen peliaikaan. 8
Petri Virtanen
Sitä ei voi kiistää, että etteikö Pete olisi pelannut runkosarjan paremmin kuin pitkään aikaan. Heittoprossat ja syöttökeskiarvot olivat erinomaiset. Harmi, ettei Juppe-Pete-tandemiä nähty tällä kaudella oikeastaan ollenkaan. Toivottavasti tulevalla kaudella sitäkin enemmän. Peten askel on hidastunut, eikä ajoja enää kerry entiseen malliin. On enemmän heittojensa varassa kuin ennen. Tämä näkyy myös puolustuspäässä entistä enemmän... Pleijarit lähtivät yskien käyntiin ja sitten tuli se jalkavamma. Sen jälkeen erinomainen eka finaali, mutta sen jälkeen pitkälti... Nonexistent. Jos vaan omaksuu ja hyväksyy roolinsa (ja miksikäs lupsakka Pete ei sitä tekisi), tulevalla kaudella tehokas ja energinen Jason Terry-mäinen 6. mies tuuraten Steniä ja Kanervoa 1-2 paikolla. 8-
-----------------------------------------------------
Juho Nenonen
Taistelijaluonne, joka herättää ihastusta, vihastusta, huokauksia,...jne. Juholta asteen heikompi kausi kuin edellinen. Kehitystä ei tullut ja peliaikaakin vähemmän ja ehkäpä epätasaisemmin. Etenkin runkosarjassa sarjan parhaimpia 6.-7. miehiä. Pystyy olemaan tehokas pienemmälläkin peliajalla. Koordinaatiota ja motoriikkaa sopisi kehittää, jotta pysyisi paremmin pystyssä. Dumareiden vaikea huomata flopin ja oikean kontaktin eroa. Pleijareissa olisin toivonut pikkuisen tehokkaampaa apua penkiltä. 8-
Jason Conley
Parin vuoden takaisen Lahden mestaruuden takuumiehen kuntoutuminen oli hidasta ja ehkäpä fanin kannalta turhauttavaakin, mutta lunasti kyllä "Jason on kova loppukeväällä"-odotukset. Tietenkin sairastelut hidastivat kuntoutumistahtia, mutta heti sairastelujen jälkeen suht miehekkäät esitykset heti puolivälieristä lähtien pleijareissa. Yksi, ehkäpä suurin tekijä välieräsarjassa Kotkaa vastaan. Finaaleissa voitontahto tuli esille etenkin 2., 3. ja 4. finaalissa. Arvosanaa nostaa hurjasti miehen merkitys kevään tosipeleissä. Sellainen persoona, jonka haluaisi jatkavan joukkueessa. Ehkä jenkkikolmikosta se realistisin vaihtoehto jatkon kannalta. Suht täydessä pelikunnossa sarjan parhaimpia jenkkejä. Jotenkin luulisin, että haluaisin vielä näyttää paremmin panostaan joukkueelle, kun pääsee läpi kesän treenaamaan itsensä hyvään vireeseen 8½
Juha Sten
Kausi oli pettymys miehelle itselleen ja faneille. Murphyn laki toteutui miehen osalta... Pienistä pyrähdyksistäkin parketilla näkyi miehen merkitys joukkueelle. KTP-välierien ensimmäisen ja toisen pelin pelaamisella (pakkorako Peten loukkantumisen takia) suuri merkitys Katajan finaalipaikan kannalta. Ajot, riistot, puolustus, tsemppaus,...jne. Kataja kaipasi tällä kaudella täysikuntoista Juppea ja kaipaa myös tulevalla kaudella. Toivottavasti saa itsensä huipputikkiin ensi kaudeksi. Moni random joensuulaiskatsoja ei voi ymmärtääkään, mitä tämä heppu voi täydessä tikissä joukkueelleen antaa.Äärimmäisen vaikea antaa arvosanaa!
Propsit Ojalan Matulle tehokkaista jämämiinuuteista. Toivottavasti peliaikaa tulee lisää ensi kaudella joko Katataja-paidassa tahi muualla. Propsit myös Pehkosen Ipelle hengenluomisesta!
Jenkkitrio ansaitsee kiitokset ammattimaisesta asenteesta kentällä ja sen ulkopuolella. Ei pahemmin floppauksia, ei urputusta dumareille,...jne. True pros!
No niin summataanpas viime kausi pakettiin yleisellä tasolla... Kausi lähti hieman hieman yskien käyntiin Newsonin ollessa monivaivainen, Fellsin ollessa hiukan huonossa hapessa ja Jupen ollessa sivussa. Pikkuhiljaa homma alkoi rullaamaan, etenkin kotona. Areena oli tällä kaudella, runkosarja ja pleijarit mukaan lukien, pahempi paikka vastustajille kuin koskaan aiemmin. Unohtumattomia hetkiä koettiin kauden mittaan. Pleijarit tietenkin kokonaisuudessaan olivat huikeata draamaa. Muita unohtumattomia hetkiä olivat mm. Cup-voitto ToPosta ja runkosarjavoitto samaisesta jengistä viihdeshown ja n. 1600 katsojan siivittämänä.
Tammikuussa kyytiin mukaan saapui myös keväällä -09 Lahden paidassa loistanut Conley, jonka täyteen kuntoon pääsy tuntui todella hitaalta ja vielä paha hengitystieinfektiokin vei tuota toipumisprosessia taaksepäin. Mies kuitenkin keskenkuntoisenakin osoitti lopulta olevansa äärimmäisen arvokas pelaaja Katajalle. Koska Pyrinnön meno regular seasonilla oli sen verran tyylikästä, niin aina varsinainen pettyminen oli ainoastaan viimemetriellä menetetty kakkossija. Tosin lopulta tiellä finaaleihin tuokaan ei muodostunut suureksi ongelmaksi.
Pleijarit menivät putkeen. Ainoastaan viimeinen ja tärkein peli oli antikliimaksi, jonka en halua koskaan toistuvan. Tarkemmin peliä analysoiden, joukkueen puolustus parani ilmojen lämmitessä kuin sika juoksuaan, mutta fyysisissä pleijariväännöissä hyökkäys tuppasi menemään melkoiseksi seisoskeluksi, kun joukkueen ykköspointti seurasi peliä lämmittelykamat päällä vaihtopenkiltä.
Loppujen lopuksi Cup-voitto lämmitti mieltä. Se oli asken oikeaan suuntaan, vaikka jälleen se persoonallisempi ja merkitykseltään isompi pytty ei saapunutkaan pysyvästi J-towniin. Allekirjoittaneelle kausi jätti paljon hyviä muistoja, mutta lopulta kuitenkin tunteen "loppu huonosti, kaikki ei täysin hyvin" päälle. Kannattajana Cup-voitto ja katkera hopealle jääminen kasvattivat voitonnälkää (Viimeiset himmeät mitalit, joista olen voinut iloita olivat -07 pronssit.). Toivottavasti näin tapahtui myös joukkueelle. Hereillä ja valmiina joukkueen kannattaa olla heti syksystä lähtien, sillä Coach Toijala on saanut Areenasta sellaisen kotiluolan Katajalle (Pleijareissa ei siis yhtään kotitappiota!), että paalupaikkaa runkosarjan osalta kannattaa jatkossakin täysillä hakea.
Muuten tämä topiikki ei ole tulevaa varten. Siitä sitten lisää ensi kauden topiikissa.
Nyt kuitenkin ne kaikkien odottamat ( :
) kouluarvosanat:Darren Fells
Sopimuksen julkistuksen aikaan odotin miehestä uutta Jeralds Fieldsiä. Alku oli pitkälti takertelua, ensi liikakilojen ja sitten selkävaivojen takia. Todellinen epäitsekäs joukkuepelaaja, joka tekee erinomaiset skriinit eikä katsele omaa tilastoriviä. Hieman ujolta vaikuttanut Darrenin peliesityksistä näkyi puolustuksessa tietty pehmous ajoittain. Väänsi poustissa mielestäni tyylikkäästi, mutta tyytyi liikaa hypäreihin sisäpelaajaksi. Nosti tasoaan pleijareissa roimasti. Etenkin väännöt Kotkaa jaa Fieldsiä vastaan saivat allekirjoittaneen hyvälle mielelle. Finaaleissa parhaat pelit tulivat tappiopeleissä. Ei pystynyt silloin petraamaan hyökkäysesitystään, kun korinaluspari Lehtoranta ei ollut parhaassa peliviireessään. Kuten tämä tekstikin, niin myös Darrenin esitykset olivat pientä vuoristorataa. Vaikea sanoa, olisiko hän "lintu vaiko kala"... Vahvimmillaan ehkä selkeän sentterin vieressä eikä niinkään samantyyppisen Lehtorannan... 8+
Sami Lehtoranta
Hyvän alkukauden jälkeen tuli suvantovaihe, mutta loppukaudella pelasi hyvin ja tasaisesti. Ja paransi vaan pleijareissa ennen finaaleja, etenkin Kotkaa vastaan vahva kokonaisesitys. Finaaleissa yhtä peliä lukuunottamatta joukkueen suurimpia pettymyksiä. 2. finaali oli vahva suoritus. Tuollaiseen pakittamiseen olisi rahkeita night in, night out. Suuta vaan enemmän suppuun ja keskittymään pelaamiseen enemmän. Tulosta syntyy silloin, se on varma. Plussaa syljeskelyn vähentymisestä! Fakta on se, että Sale on edelleen parhaiten puolustavia isoja kotimaisia. Ensi kaudellakin 4-paikalla avauksessa. Levypallopelissä noustava slumppikauden jälkeen taas 6-7/peli-tasolle. 8-
Jared Newson
Alkukaudesta jo itsekin tuli turhaan epäiltyä miehen taitoja, kun ei ollut tietoa vammakierteestä. Erinomainen pelaaja, niin taidoiltaan kuin persoonaltaan. Harvoin tulee tuolla taitotasolla noin nöyrää ja asiallista jenkkiä vastaan. Joukkueen ykkönen niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä. Pleijareissa yksi vahvuus eli ajot saatiin pois, mutta sitten alkoi hypäri osumaan entistä vahvemmin. Harvoin näkee jenkkiä, joka saa Damon Williamsin pysymään "Herran nuhteessa" 4 peliä putkeen. Pari vaisua finaalipeliä tosin. Se ei poista sitä tosia-asiaa, että kyseessä oli 02-03 kauden Foremanin ja Alex Wesbyn tasoinen huippuswingman. Tervetuloa takaisin Susirajalle, News! 9
Antti Kanervo
Runkosarjassa erinomainen esitys nuorelta mieheltä. Ei ollut enää hypärin varassa, vaan ajoikin hanakasti korille. Puolusti olettamusta paremmin. Allekirjoittanut oli mielissään, kun Kinnaslammelle oli saatu vihdoin mitat täyttävä seuraaja. Pleijareissa iski totaalinen kipsi, joka pudottaa rajusti arvosanaa, sillä Antti on ikäänsä nähden kuitenkin suht kokenut pelaaja. Toivottavasti Kanervo on ensi kaudella astetta oppineempi tästä keväästä. Tällä kaudella Kanervo pidettiin Toikan "lempilapsena", kun oli aina avauksessa ja sai reilusti peliaikaa, mutta toisaaltahan nimenomaan Stenin loukkaantumiskierre tähän tilanteeseen homman ajoi. Uskon ja toivon, että ensi kausi on taas yksi askel parempaan suuntaan Antin kehityksessä, vaikka Jupen kuntoutuminen ja Juppe-Pete-akselin reilumpi peluutus voinee vaikuttaa nuoren äänekoskelaisen peliaikaan. 8
Petri Virtanen
Sitä ei voi kiistää, että etteikö Pete olisi pelannut runkosarjan paremmin kuin pitkään aikaan. Heittoprossat ja syöttökeskiarvot olivat erinomaiset. Harmi, ettei Juppe-Pete-tandemiä nähty tällä kaudella oikeastaan ollenkaan. Toivottavasti tulevalla kaudella sitäkin enemmän. Peten askel on hidastunut, eikä ajoja enää kerry entiseen malliin. On enemmän heittojensa varassa kuin ennen. Tämä näkyy myös puolustuspäässä entistä enemmän... Pleijarit lähtivät yskien käyntiin ja sitten tuli se jalkavamma. Sen jälkeen erinomainen eka finaali, mutta sen jälkeen pitkälti... Nonexistent. Jos vaan omaksuu ja hyväksyy roolinsa (ja miksikäs lupsakka Pete ei sitä tekisi), tulevalla kaudella tehokas ja energinen Jason Terry-mäinen 6. mies tuuraten Steniä ja Kanervoa 1-2 paikolla. 8-
-----------------------------------------------------
Juho Nenonen
Taistelijaluonne, joka herättää ihastusta, vihastusta, huokauksia,...jne. Juholta asteen heikompi kausi kuin edellinen. Kehitystä ei tullut ja peliaikaakin vähemmän ja ehkäpä epätasaisemmin. Etenkin runkosarjassa sarjan parhaimpia 6.-7. miehiä. Pystyy olemaan tehokas pienemmälläkin peliajalla. Koordinaatiota ja motoriikkaa sopisi kehittää, jotta pysyisi paremmin pystyssä.
Dumareiden vaikea huomata flopin ja oikean kontaktin eroa. Pleijareissa olisin toivonut pikkuisen tehokkaampaa apua penkiltä. 8-Jason Conley
Parin vuoden takaisen Lahden mestaruuden takuumiehen kuntoutuminen oli hidasta ja ehkäpä fanin kannalta turhauttavaakin, mutta lunasti kyllä "Jason on kova loppukeväällä"-odotukset. Tietenkin sairastelut hidastivat kuntoutumistahtia, mutta heti sairastelujen jälkeen suht miehekkäät esitykset heti puolivälieristä lähtien pleijareissa. Yksi, ehkäpä suurin tekijä välieräsarjassa Kotkaa vastaan. Finaaleissa voitontahto tuli esille etenkin 2., 3. ja 4. finaalissa. Arvosanaa nostaa hurjasti miehen merkitys kevään tosipeleissä. Sellainen persoona, jonka haluaisi jatkavan joukkueessa. Ehkä jenkkikolmikosta se realistisin vaihtoehto jatkon kannalta. Suht täydessä pelikunnossa sarjan parhaimpia jenkkejä. Jotenkin luulisin, että haluaisin vielä näyttää paremmin panostaan joukkueelle, kun pääsee läpi kesän treenaamaan itsensä hyvään vireeseen 8½
Juha Sten
Kausi oli pettymys miehelle itselleen ja faneille. Murphyn laki toteutui miehen osalta... Pienistä pyrähdyksistäkin parketilla näkyi miehen merkitys joukkueelle. KTP-välierien ensimmäisen ja toisen pelin pelaamisella (pakkorako Peten loukkantumisen takia) suuri merkitys Katajan finaalipaikan kannalta. Ajot, riistot, puolustus, tsemppaus,...jne. Kataja kaipasi tällä kaudella täysikuntoista Juppea ja kaipaa myös tulevalla kaudella. Toivottavasti saa itsensä huipputikkiin ensi kaudeksi. Moni random joensuulaiskatsoja ei voi ymmärtääkään, mitä tämä heppu voi täydessä tikissä joukkueelleen antaa.Äärimmäisen vaikea antaa arvosanaa!
Propsit Ojalan Matulle tehokkaista jämämiinuuteista. Toivottavasti peliaikaa tulee lisää ensi kaudella joko Katataja-paidassa tahi muualla. Propsit myös Pehkosen Ipelle hengenluomisesta!
Jenkkitrio ansaitsee kiitokset ammattimaisesta asenteesta kentällä ja sen ulkopuolella. Ei pahemmin floppauksia, ei urputusta dumareille,...jne. True pros!