Sanoisin, että Europeleistä on pelillisesti enemmän haittaa kuin hyötyä Katajalle juurikin vähäisten harjoitusmahdollisuuksien vuoksi. Pitkät välimatkat esim. Helsinkiin tekevät yhtälöstä entistäkin hankalemman. Kuitenkin europelit ovat tuoneet parempia pelaajia Joensuuhun, joiden avulla peliruuhkasta huolimatta on joka vuosi mahdollisuus voittaa mestaruus.
Pelaajien urakehityksen kannalta europelit ovat hyvä asia. Kataja ei ole junioripelaajien kehitysjoukkue, vaan pikemminkin "valmiiden korisliigapelaajien" kehitysjoukkue. Kehitykseen tähdätään pelaamalla eikä harjoitteleminen ole ainoa vaihtoehto tähän.
Hyviä esimerkkejä Katajassa pelaamalla kehittyneistä ovat Palmi, Seppälä, Huolila, Kanervo ja monet jenkit, jotka ovat pärjänneet myöhemmin Euroopan kovissa sarjoissa.
En pystynyt peukuttamaan kirjoitustasi, kun olen vain tällainen vieraileva takarivin tähti eikä näköjään ole peukutusoikeuksia, joten raapustanpa vielä muutaman rivin. Hyvin pitkälti samoin minäkin asian ajattelen.
Se, että Kataja ei ole ollut nuorien pelaajien kehitysjoukkue näkyy esimerkiksi nimissä Marcel Moore, Emil Osmanu Djeen ja Mikael Kauhanen. Mitä tulee Katajassa pelaamalla kehittyneistä, niin en uskaltaisi vetää ihan noin suoria johtopäätöksiä. Jos muistan oikein Huolila tuli Katajaan Salmisen mestaruuskaudelle ja pelasi jo kauden alusta asti hyvin ja uransa tähän mennessä ehkä parhaan ottelun finaaleissa. Seppälä taas on kehittynyt jonkin verran Katajassa ollessaan, mutta vaikea arvioida, millaista kehitys olisi ollut hivenen pienemmällä pelimäärällä esimerkiksi Iisalon korisklinikalla. Palmi taas pelaa elämänsä kautta. Palmihan on jo useampana kautena ollut yksi sarjan parhaista pienten pelipaikkojen puolustajista. Hänen pisteidentekopotentiaalinsa on myös ollut hyvin tiedossa, vaikka viime kausi ei ihan parhaalla mahdollisella tavalla mennytkään. Palmin pelissä näkyy se, että tälle kaudelle hän on päässyt ensimmäistä kertaa keskittymään täysipainoisesti koripalloon. Hän on ollut kauden alusta asti erinomainen, joten en ihan suoraan hänenkään kohdalta uskaltaisi vetää johtopäätöstä hänen kehittymisestään pelaamalla europelejä. Sellaisia amerikkalaispelaajia, jotka ovat selkeästi kauden aikana kehittyneet, muistuu mieleen Bradley ja Tom Knight.
Jos ajatellaan europelejä näyteikkunana euroopan kovempiin sarjoihin, niin mieleeni ei muistu yhtään kotimaista Katajan pelaajaa, joka olisi saanut sopimuksen ulkomaille. Nuutinen ja Kotti ovat tosin tässä poikkeuksena, mutta eivät pelanneet Katajassa peliäkään. Ulkomaalaisista tasokkaampiin eurosarjoihin on päässyt ponnistamaan monikin, viimeisimpänä esimerkkinä Wrigth tällä kaudella Unkarin pääsarjaan. Jos esimerkkinä käytetään taas vaikkapa sarjajohtaja Vilpasta, on myös moni heidän kuten monen muunkin korisliigan joukkueen viime kausien vahvistus saanut hyvän sopimuksen euroopan sarjoihin.
Toki europelit tuovat varmasti hyvän lisän pelaajien cv:hen ja näistä on merkitystä esimerkiksi tilanteessa, jossa pelkkää menestymistä koriliigassa ei vielä pidetä riittävän luotettavan meriittinä. Voisi kuvitella, että edellisellä Katajan kaudellaan erinomaiset europelit pelannut Daniel Mullings on varmasti saanut kasoittain hyviä sopimustarjouksia. Europelit taas tuskin toimivat niinkään paikallisena näyteikkunana esimerkiksi vastustajajoukkueiden suuntaan, koska Katajan pelaajia ei ole juurikaan siirtynyt entisten vastustajien riveihin.
Se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, että Kataja on saanut houkuteltua europelien avulla kotimaisia huippupelaajia. Kotimaisten rekrytointi tosin aloitetaan jo keväällä ja viimeistään alkukesästä, jolloin päätöstä ja varmistusta eurosarjoihin osallistumisesta ei välttämättä vielä ole tehty. Vastakkaisena esimerkkinä eurosarjojen vetovoimasta on tosin vaikkapa Antto, joka sai tarpeekseen matkustamisesta Bisons-aikoina. Sitä tosin en tiedä, onko miekkonen ollut Kataja kiikarissa.