On vähän noloa ettei sarjan kärkikamppailusta ole täällä mitään kommenttia. Selkkiksen analyysikin puuttuu vielä...
Ja olihan se tietysti vähän mykistäväkin esitys toisaalta. Mutta vastaavasti ja ymmärrettävästi triumfi-viikonlopun jälkeinen aneeminen esitys Katajalta. Mutta niinkuin Kaukiainen sanoi, toinen puoliaika tarjosi sitten jo hyvään tarpeeseen tulevia reeniminuutteja kun ei enää pelattu voitosta.
Nostan pari havaintoa kuitenkin itse pelistä; Karhubasketin puolustus oli välillä ihan järkyttävää betonia. Vähän kuin käsipallossa, että kaaren sisällä olis kyllä tilaa, mutta joko sinne ei pääse, tai sinne ei pystytä syöttämään palloa. Välillä melkein piti laskea, onko kotijoukkueella liikaa pelaajia kentällä.
Toinen ilonaihe itselle on edelleen Teemu Suokas, joka kehittyy peli peliltä ihan silmissä. Täytyy olla aika hemmetin vaikeata ansaita peliminuutteja nykyisessä Karhubasketissa (no joo, toki rotaatiota tietysti on tarkoituskin pyörittää...), saati erottua edukseen. Nopeus ja tekniikka riittää jo hyvin paikkaamaan ja tukemaan Kaukiaista ja Kantosta.
No jos kolmannen pointin vielä nostan, niin olkoon se Kuany Kuany. Myönnän ettei ollut tullessaan mun suosikeita, kömpelö tekniikka ja vähän hassut muuvit muutoinkin, jonka heitto blokataan helposti jne. Nyt kuitenkin myönnän olleeni väärässä siinä, etteikö hänelle olisi tilaa tuossa rosterissa. On kyllä aivan jäätävä heittäjä, jolle ei todellakaan voi antaa sitä tilaa ja aikaa. Ja siinä kun moni heittäjä ensin kohdistaa ja tuhlaa pari paikkaa, ja rupeaa sitten pudottamaan kolkkeja, niin Kuany upottaa melkein aina pari ensimmäistä, ja sitten vasta kolmannen tai neljännen saattaa sutia ohi. Jatkoon.
Lauantain pelin suurin panos on sitten kotipesän puhtaana pito, ja tietysti ne kaksi sarjapistettä kun kaikki lasketaan.
yle.fi
