Minusta tuntuu että enemmän näissä loppuunsa on siitä kyse että kukin pelaaja kehittyy vähän omaan tahtiinsa. Jos joukkueessa on olosuhteet kunnossa, palkka tulee ajallaan ym. eikä arkielämästä muutenkaan tarvitse murehtia, vastuuta tulee pelissä pelaajan tason kehityksen mukaisesti, fysiikkavalmennus ja pelillinen valmennus on riittävän hyvin kunnossa ja pelikaverit niin hyviä että omista taidoista saa otettua kaiken irti, niin loppu on pelaajan potentiaalista ja kehittymisen halusta kiinni. Salo, Kauhajoki ja tietysti pitää luonnollisesti mainita myös monien pelaajien läpimurrot nähnyt Joensuu esimerkkeinä tuskinpa mitään ihmeitä tekevät pelaajille sen enempää kuin muutkaan. Nämä kolme mainittua joukkuetta ovat saaneet ehkä listoilleen joitakin muita useammin sellaisia pelaajia, joilla on se lopullinen läpimurto jo tulossa. Pohjatyötä on tehty jo vuosia muissa joukkueissa ja se ihan lopullinen breikkaus tulee vaikkapa sitten Kauhajoella.
Pelaajat on vähän kuin se Sarcevic, jonka syttymistä tähän kauteen kolmen kuukauden jälkeen vielä Kauhajoella odotellaan mutta ilmeisesti roihu on tulossa kun oikein odotellaan. Niin isommassa mittakaavassa joku pelaaja peliurallaan voikin syttyä jo hyvin nuorena miehenä kansainvälisen tason huipuksi, mutta toinen tarvii siihen samaan 5 vuotta pitemmän ajan, ja jotkut eivät sitten pysty oman halunsa, ällinsä tai kroppansa puolesta nousemaan niin korkealle mutta voipa silti olla kuitenkin hyvä keskitasoinen pelaaja omalla pelipaikallaan.
Sitten on nämä mystiset tapaukset kuten muutaman vuoden takainen MVP jonka lupauksien lunastumista kunnolla on sen jälkeen saatu odotella jonkin aikaa mutta nyt näyttää peli kulkevan.