Vs: Kenellä on Korisliigan paras kotiyleisö?
Innostuin katselemaan tilastoja kunkin joukkueen kotiyleisöistä basket.fi:n tietojen pohjalta ja seuraavanlaisia huomioita tein.
Ensiksikin itseoikeutetusti Suomen suurin kotiyleisö (ja tietysti se paras : ) on Kotkassa! Täytyy myöntää, että mielipide saattaa olla aavistuksenomaisesti puolueellinen, kun en ole muualla käynyt kuin pari kertaa Kouvolassa ja kerran Töölössä.
Mutta siis keskiarvoltaan suurin yleisö on ollut tällä kaudella KTP:n kotiluolassa; 1045 ilmoitettua katsojaa. Yli tonnin keskiarvoon yltää myös Kouvot ja Kataja. Katajalta tosin puuttuu neljän pelin tiedot.
KTP 1045
Kouvot 1011
Kataja 1008
Vikings 975
Pyrintö 972
Namika 966
Honka 875
ToPo 797
Karhu 687
Korihait 662
LrNMKY 522
Tarmo 422
Se onkin toinen juttu, miten näitä ilmoitettuja katsojamääriä voi verrata toisiinsa. Ilmoitetaanko vain päivän otteluun lipun ostaneet vai lasketaanko myös kaikki kausikorttilaiset mukaan? Entä talkooporukka tai muut seuraan kuuluvat junnut jne.? Käytäntöjä on varmasti monia. Tampereella tapana näyttää olleen ilmoittaa joka kerta sama yleisömäärä: 958 paitsi yhteen 1155. Mitä sitä turhaa joka kerta uudestaan laskemaan
Tässä tullaan toiseen eriarvoistavaan tekijään eli salin kokoon. Pieneen katsomoon ei enempää mahdu kuin mahtuu. Onko Pyynikillä siis tupa täysi joka matsissa? Ja ehkä KTP peliin oli jostain hommattu lisäkapasiteettiä kun saliin oli mahdutettu peräti 1155 katsojaa.
Toisaalta jokaisessa yleisessä tilassa on ymmärtääkseni virallinen maksimimäärä, jota ei saa ylittää. Yleisöä ei saisi tuota määrää enempää saliin ahtaa. Periaatteessa. Käytännössä ainakin pudotuspeleissä joustoa löytyy, kun porukkaa tungetaan joka rakoon. Ei ole varmaan viisasta ilmoittaa yleisöä olleen kuin tuo sallittu määrä.
Esimerkiksi Kotkassa paikallisderbyssä joulun jälkeen myytiin eioota lippuluukulla yläkatsomoon. Tupa oli siis täynnä ja kentän laidalla seisoskeli porukkaa melkoiset rivit. Ilmoituksen mukaan yleisöä oli paikalla 1289. Kuulemma joskus kultaisella 90-luvulla tuohon samaiseen saliin oli ahdettu lähemmäs pari tuhatta katsojaa!
Nytkin lienee paikalla olijoiden lukumäärä reilusti enemmän kuin 1289, koska ovilla ei tietääkseni lasketa kausi- ja seurakorttilaisia. Tai sitten ne arvioidaan lukuun mukaan. Tai lasketaan aina mukaan. En tiedä.
Kolikolla on toinenkin puoli. Kuten keskustelussa on todettu, ei suurikaan yleisömäärä välttämättä auta nostamaan tunnelmaa kattoon, jos sali on vain puolillaan. Tämä ongelma lienee pahin Katajalla ja Hongalla.
Kauhajoella pieni halli rajoitti aiemmin yleisömäärän ilmeisesti 650 katsojaan, käytännössä 550:een. Yleisökeskiarvo oli 554. Uusi sali on nostanut keskiarvon 767:ään. Huippuna avauspeli uudessa hallissa, jolloin yleisöä oli 1170. Lukema jolla päästään jo kympin sakkiin yleisöennätyksissä tällä kaudella.
Vikings – Kouvot 1310
Kataja – LrNMKY 1304
KTP – Kouvot 1289
Honka – ToPo 1256
Vikings – ToPo 1240
Kouvot – KTP 1237
Vikings – Karhu 1220
Kouvot – KTP 1206
KTP – Pyrintö 1195
Karhu – Pyrintö 1170
Honka – ToPo 1170
Jossakin joskus osui silmiini tavoite, että korisliigan yleisökeskiarvo olisi 1500 jonkin ajan kuluttua. Vielä on matkaa tuohon tavoitteeseen, kun ei löydy yhtäkään matsia, jossa olisi tuota määrää saavutettu.
Toisaalta useilla paikkakunnilla se ei liene edes mahdollista, koska kapasiteetti tulee vastaan. Nykyisistä areenoista ainakin Kotka, Kouvola, Lahti, Kauhajoki, Uusikaupunki, Porvoo, Tampere, Lappeenranta ja kai myös Helsinki ovat alle 1500 hengelle mitoitettuja. Voihan ottelut tietysti siirtää suurempiin tiloihin jäähalleihin tai muualle, mutta esim. Kotkassa ei yksinkertaisesti ole isompaa hallia!
Parasta koriskaupunkia haettaessa yleisömäärää voi verrata myös alueen väkilukuun. Vajaan 16 000 Uudellekaupungille 662:n keskiarvo ei ole niin paha kun sitä vertaa Helsingin 583 000 ja ToPo:n 797 lukuihin.
Kouvolassa Kouvojen yleisömäärää 1011 on hauska verrata MyPa:n viime kauden reiluun 1200 keskiarvoon jalkapallon Veikkausliigassa. Ei hullummin myöskään Pyrinnöltä saada 800 silmäparia kun TamU:n edesottamuksia seurasi keskimäärin 1775.
Katsojien seurauskollisuus näkyisi paremmin useamman vuoden katsauksessa, mutta hiukan siitä saa tuntumaa näin pienelläkin otannalla. Tarmolla on selvästi vakiintunut kannattajakunta. Pelissä kuin pelissä on noin 400 katsojan pieni mutta sinnikäs yleisö olkoon tappioputki kuinka pitkä hyvänsä. Vain yksi notkahdus näkyy sarjassa, kun koko korisliigan pohjanoteeraus oli 313 katsojaa Kouvojen tultua vieraisille.
Kauden menestys tai menestymättömyys näkyy tietysti yleisömäärissä. Jopa Namikan alkukauden tasaiset yli tuhannen katsojan matsit ovat pikkuhiljaa tippuneet 900 tietämille. Pudotus on kuitenkin ollut varsin maltillinen kauden vastoinkäynneistä huolimatta.
Toisaalta Kotkan liito on ollut tähän mennessä niin upeaa, että jatkuvat yli tonnin illat (tähän mennessä 10kpl!) ovat helppo ymmärtää. Pari vuotta sitten tilanne oli hiukan toinen.
Eniten vaihteluita eri matsien välillä on Hongalla, ToPolla, Korihailla ja jossain määrin myös Lappeenrannalla. Espoossa yleisömäärä vaihtelee 648 ja 1170, Helsingissä 615 ja 1122, Uudessakaupungissa 415 ja 1021 ja Lappeenrannassa 333 ja 747 välillä.
Syitä heilahteluihin on varmasti useita. Toisaallta kauden alku on toiveita täynnä ja pettymys näkyy kauden edetessä. Toisaalla viihdyke vaihtoehtoja on tarjolla yllin kyllin ja lähtöpäätös riippuu enemmän odotettavissa olevasta vastustajasta.
Salossa on viime aikoina ollut oikea yleisöryntäys, kun neljässä viimeisessä kotimatsissa on ollut keskimäärin 1230 katsojaa. Mitä ihmettä siellä tapahtuu?