Suomi-koriksessa kiehuu: "He ovat tehneet asiat päin mäntyä"
Korisväen ja koripalloliiton välinen tilanne on jopa niin kireä, ettei yksi erittäin tunnettu koripallon taustavaikuttaja halunnut puhua tilanteesta omalla nimellään.
Talousongelmat ovat vaivanneet Korisliigan joukkueita viime aikoina rankasti. Tällä viikolla Namika Lahti tiedotti yt-neuvotteluista, ja ennen kautta Espoon Hongalta evättiin liigalisenssi taloudellisin perustein. Koripallon kenttäväki käy tilanteesta kuumana Koripalloliitolle, joka vastaa liigan toiminnasta. Tilanne on jopa niin kireä, ettei yksi erittäin tunnettu koripallon taustavaikuttaja halunnut puhua tilanteesta omalla nimellään.
- Liiton pitää katsoa peiliin. He ovat tehneet asiat aivan päin mäntyä. Korisliigan pitäisi olla oma liiketoimintayksikkö, jolla on oma vetäjä. Liigan pitäisi tuoda rahaa ja olosuhteet seuroille, mutta viime vuosina ei ole ollut isoja ja rahakkaita liigatasoisia sopimuksia, hän sanoo.
Korispersoona, Loimaan Nilan Bisonsin taustalla vaikuttavan Aleksi Valavuoren mukaan joukkueet tekevät hyvää työtä alueellisesti, mutta apua tarvitaan Korisliigalta koko tuotteen profiilin nostamiseksi.
- Korisliiga tarvitsee oman organisaationsa, jonka vastuulla yhdessä liiton kanssa olisi markkinointi, näkyvyyden lisääminen ja brändäys. Se auttaa myös seuroja, kun liiga voi hyvin. Koripallolla on valtava potentiaali kerätä yhä isompia massoja, Valavuori pohtii.
Valavuoren mielestä oppia kannattaisi hakea muiden lajien puolelta.
- Liigan pitäisi olla keskusjohtoinen yksikkö, joka tukee seuroja, ja jossa suuret linjaukset tehtäisiin, samalla tavalla kuin Veikkausliigassa tai SM-liigassa. Se vaatisi pari ammattilaista liigan johtoon tekemään pitkäjänteistä duunia 3-5 vuoden ajan.
Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén tyrmää liittoon kohdistuvan kritiikin eikä ymmärrä puheita itsenäisestä liigasta tai liiton roolista asiassa.
- Seurat olivat itsenäisiä muutamia vuosia sitten, mutta rahkeet eivät riittäneet. Seurat voivat miettiä sitä ja muodostaa liigan itsenäisesti, jos rahat riittävät. En ymmärrä miksi meidän pitäisi asiaa ajaa. Meillä ei ole siinä mitään intressiä, Walldén ihmettelee.
Kilpavarustelu syynä talousongelmiin?
Kun budjetit paukkuvat punaisella, niin on selvää, että jossakin kohtaa homma ei toimi. Nimettömänä pysyvä koripallon taustavaikuttaja näkee joukkueiden kuluttavan liikaa rahaa.
- Liigaan pitää tehdä palkkakatto ja jenkkikatto - kaksi amerikkalaista per joukkue. Joukkueiden budjetit ovat nyt järjestäen 50 - 150 tuhatta liian korkeita. Kiinteä kulumäärä on kaikilla lähes sama, noin 200 000 euroa sisältäen hallinnon ja valmentajan. Jos samaan summaan laittaa palkkakaton, niin ratkaisu ongelmiin on siinä, hän kertoo.
Valavuori puolestaan on rajoitteista täysin eri mieltä.
- Palkka- ja jenkkikatto ovat ihan höpöhöpö-juttuja. Ne ovat keinotekoisia parannuksia, jotka eivät pitkällä aikavälillä johda mihinkään. Jokainen seura saa kantaa vastuunsa. Huippu-urheiluun kuuluu myös se, että jos et hoida talouttasi kunnolla, niin joudut pesuveden mukana alas, Valavuori sanoo.
Syyt seurojen taloudellisiin ongelmiin ovat Walldénin mielestä perinteiset.
- Budjetissa ei pysytä. Täytyy huomioida, että raha ei tänä päivän liiku niin hyvin. Saamiset voivat viivästyä. Myös liian korkeita kustannuksia voi olla. Loppujen lopuksi on amatöörimäistä, jos talouden seuranta ei toimi.
URHEILUTIETO
