Korisliigan kestäväkehitys

[I-POLLE]

Korisliigassa tehtiin jälleen uusi yleisöennätys. Vaikka katsojakeskiarvo ei kasvanut kuin 14 silmäparilla, oli kausi 2006 - 2007 silti neljäs kausi peräkkäin kun koripallon ystävät jaksoivat raahautua katsomoihin edellis vuotta aktiivisemmin. Yleisöharavaksi kipusi Joensuun Kataja, joka keräsi hulppeaan halliinsa ka. 1198 fania / peli. Myös kuusi muuta joukkuetta pystyi rikkomaan maagisen 1000 katsojan rajan.

Koripallon TV näkyvyys oli aivan eri luokkaa kuin mihin ollaan totuttu. Vaikka ratkaisevaa kolmatta finaalia emme suorana YLE:ltä nähneetkään, niin urheilukanavan ja YLE:n kiinnostus koripalloa kohtaan oli enemmän kuin positiivinen asia. Toivottavasti tämä kiinnostus saa myös tulevaisuudessa jatkoa. Harrastajamäärän kasvun, lajin suosion sekä jopa nuorten kiinnostuksen lisääminen omaa harrastusta ja siinä menestymistä kohtaan on kuitenkin sidoksissa siihen, että suomalainen koripallo ja sen tähdet ovat esillä ja koko Suomen saavutettavissa. Eli myös niillä paikkakunnilla joilla ei omaa korisliiga joukkuetta ole.

Vaikka mitään niin mykistävää koripalloa ei tämän vuoden finaaleissa nähtykään olivat finaalit ja välierätkin hyvää mainosta Suomi-korikselle. Varsinkin finaalissa pelannut Namika Lahti osoitti suomalaiselle korisväelle, että omatkin kasvatit voivat nousta joukkueen rungoksi aivan mestaruustaistoon asti. Toivottavasti pojat eivät saa nimmareiden jakamisesta jännetuppitulehduksia. Namikan nuoriin tähtiin kun yhdistetään hongan ja katajan kokeneet jo paikkansa lunastaneet huippu-pelaajat niin ei tarvitse ihmetellä jos ensi kaudella yhä useampi löytää itsensä koripallohallin katsomosta.

Tapaus Petteri Koponen oli tietysti viime kaudella aivan omaa luokkaansa. Ei voi kuin onnitella meitä, että saimme seurata tämän miehen kasvua yhdeksi korisliigan ja Suomen koripallon valovoimaisimmaksi tähdeksi. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka (tietysti) nostavat suomalaisen koripallon mielenkiintoa. Koposen kausi oli mahtava ja nimenomaan loistava piristys suomalaiseen koripalloon. Tämä ei ole varmasti ainoa kausi kun tästä miehestä on Suomi-korikselle iloa.

Kaudella 2007 - 2008 oman mausteensa korisliigaan tuo parivaljakko Lappeenranta - Kauhajoki. Lappeenrannan Euro-pelit sekä kansainvälistä kokemusta omaavat "nousevat" suomalaispelaajat tulevat varmasti puhuttamaan ja herättämään mielenkiintoa. Toivottavasti ensi kaudella myös muut kuin Lappeenrantalaiset pääsevät seuraamaan tämän joukkueen otteita. Toinen mielenkiintoinen joukkue tulee varmasti olemaan Kauhajoen Karhu, joka Pohjanmaalaisella olemuksellaan tuo varmasti laajemmalla skaalalla lisänäkyvyyttä ja kiinnostusta korisliigaa kohtaan - Harmi tietysti Puhun ja yhden korissarjan komeimman peliareenan puolesta.

Vaikka viime kausi oli menestys on kylmä fakta kuitenkin (ainakin vielä) se, että myös Suomen maajoukkueen menestystä kaivataan. Maajoukkueottelut vetävät kuitenkin halliin neljä - viisi kertaa enemmän yleisöä kuin tavalliset sarjamatsit ja näissä otteluissa menestyminen nostaa pelaajan ja lajin arvostusta enemmän kuin mikään muu. Toivottavasti korisliigan viime kausi jaksaa nostaa mielenkiintoa maajoukkuettakin kohtaan.

Myös sarjan kehittämisen eteen kannattaa panostaa. Vaikka tähdistö-ottelu ei varmastikaan ole prioriteettina numero yksi ja sen järjestäminen on Suomen oloissa taloudellisesti sekä muidenkin tekijöiden osalta hyvinkin haastavaa, niin tällaiset ovat asioita jotka nostavat pelaajien ja lajin kiinnostusta. Tähdistö-ottelu on tässä nyt kärjistettynä esimerkkinä, eikä juuri sitä korisliigaan tarvita, mutta vaikka jonkin moiset tähdistö viisikot voitaisiin kauden päätteeksi valita.

Toivottavasti "vahvistussopimus" oli oikea ratkaisu ja ennenkaikkea toivottavasti korisliigan noususuhdanne jatkuu ja uusia tähtiä syntyy Koposen ja kumppaneiden innoittamana nostamaan kotoisen sarjamme näkyvyyttä ja tasoa.

 

[kokokenttä]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Niin paljon kuin tällaiset "ulkokoripalloilulliset" seikat kuten tähdistöottelut donkki- ja kolmoskisoineen, puhumattakaan esimerkiksi PuHun hienosta uuden areenan avajaisviikonlopusta bändeineen tuntuvatkin itse lajin kannalta epäolennaisilta, ovat ne huomattavan olennaisia kun puhutaan yleisemmin lajikulttuurin kehittäisestä. Ne tuovat lajin pariin ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten sen pariin löytäisi ja ne myöskin antavat elämyksiä, luovat uusia, virkistäviä tapahtumia lajiharrastajien kalentereihin.

Sama pätee, vieläpä lajin kannalta huomattavan olennaisella tasolla, europeleihin ja maajoukkueen edesottamuksiin. Kun kysytään, mihin koripalloliiton rahat on oikein hukattu, niin (ilmeisesti) tehottoman hallinnon lisäksi ne on hukattu juuri maajoukkueen ja junnujen leirityksiin ja pelimatkoihin - joita ilman kehitystä tuskin pääsee tapahtumaan. Hyvät harjoitteluolosuhteet ja riittävän tasokkaat vastustajat antavat urheilijalle mahdollisuuden kehittyä oman potentiaalinsa mukaan. Huono instrumentti voi olla esteenä soittajan kehitykselle, huono valmentaja ja löysä vastus taasen koripalloilijan kehitykselle.

Sen sijaan, että haukutaan Henkka Dettmannia ja haistatellaan liiton byrokratialle, voitaisiin, kuten I-POLLE tässä topicissa, analysoida tosissaan sitä, mitä oikeasti tapahtuu, siis mitä sellaista, jolla on todellisuudessa vaikutusta lajin ja lajikulttuurin kehitykselle ja myös tuoda uusia ideoita kehiin. Olisi hauska lukea lisääkin tällaisia rakentavia ajatuksia (vaikkapa sitten vain kokoavia, itse ainakin luen mieluummin yhden pidemmän hyvän jutun kuin 20 yhden lauseen chatinpätkää).

Ugh.

 

[taikaviitta]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Itse olen ainakin miettinyt useastikin, miten koriksen tasoa voitaisiin parantaa. Voinkin tässä kaiketi sitten oikeen kokokentän luvan kanssa lyödä visioni (lyhyesti) pöydälle.

Korisliiga on liiton pääasiallinen mainosikkuna ja siitä tulisi saada kestävä, koko ajan kehittyvä sarja. Tähän päästäisiin sillä, että muokataan sarjaa (melko radikaalistikin) ja kiristetään lisenssivaatimuksia. Näin on jo tehty kaiketi. Sarjasäännöt ja määräykset tulisi asettaa voimaan pidemmäksi aikaa. Nyt esim on kolmena kesänä putkeen muutettu esimerkiksi ulkomaalaiskäytäntöä ja joka kerta se on poikennut aikalailla edellisestä. Eli:

1. Kolmen ulkomaalaisen "sääntö" vaikka viideksi vuodeksi. Näin seuroille luodaan paremmat edellytykset suunnitella tulevaisuuttaan.

2. Liigaseuroille on asetettava jonkinlainen kriteeri junioritoiminnalle. Esim. vähintään X määrä junioreita tai X määrä joukkueita junnujen SM-sarjoissa. Tällöin saataisiin liigaseuroihin enemmän omia kasvatteja, jotka yleisö voi ottaa omakseen.

3. Liigan sarjasysteemiä tulee muuttaa. Eli kaksi viimeistä karsintoihin ykkösdivarin kahden parhaan kanssa. Tällöin Korisliigassa ja divarissa pelaisi ne joukkueet, jotka sinne taitojensa ja resurssejensa puitteissa kuuluisikin. Joukkuemäärä on ihan sopiva, mutta ottelu määrät voisi pudottaa vaikka jonnekin 30-34 tietämille, jolloin aikaa harjoittelulle jäisi enemmän ja tätä kautta joukkueiden taso saattaisi nousta peleissä.

4. Juuri jonkinlainen All-stars peli (lue: PR-tapahtuma) Tammikuun alkuun herättämään mattimyöhästen kiinnostus Koriliiga-kautta ajatellen ei olisi pahitteeksi. Nykyään Suomessa on niin hyviä suomalaisia pelaajia, että Suomi-Muu maailma olisi tiukka ja viihdyttävä.

Nämä siis liigaa koskevia muutosehdotuksia. Sitten Liitolle muutama yleinen tavoite:

Talous pitäisi saada taas tietenkin raiteilleen. Siinä voisi auttaa se, että mietittäisiin kunnolla, kuinka monta työtekijää tarvitaan jne... Varmasti Liitolla olisi varaa keventää henkilöstöään roimasti.

Medianäkyvyys olisi hyvä saada nousemaan vielä entisestään. Tämä vuosi oli näkyvyyden kannalta hyvä; oli Koponen, kunnon ottelu televisiointi ja valitettavasti ulkomaalaisjupakka. All-Stars pelin tyylinen tempaus olisi seuraava askel ja hyvä sellainen.

Näkyvyyden jne.. markkinoinnin kautta juniorimäärät olisi hyvä saada nousuun. Esimerkiksi panostaa vaikka jokunen euro siihen, että käytäisiin kouluissa esittelemässä lajia parilla liikunta tunnilla. Myös tietynlaiset kesällä tapahtuvat "korisriehat" (vrt. Fazer Street basket) voisivat auttaa houkuttelemaan muutaman juniorin lisää. Näissä pikku nassikat voisivat vaikka tavata joitakin paikallisen seuran ja maajoukkueiden pelaajia ja ehkä innostua lajista tai ainakin innostua kokeilemaan lajia.

Seuroille suosittelisin lisää Honka Akatemian kaltaisia ratkaisuita, joissa juniorit, divari ja korisliiga elävät hyvässä putkessa. Junnuille on Hongassa tarjolla hyvä ponnahduslauta/pehmike matkalla Korisliigaan. Ruotsissa Liganin joukkueilla on monella ykkösdivarissa ns. farmijoukkue. Samaan voitaisiin pyrkiä Suomessakin.

Tässä nyt olisi lyhyesti muutama asia, joita itse olen pohtinut. Haluaisin kuulla, mitä mieltä forumilaiset ovat näistä mietteistä. Älkää kuitenkaan alkako tivaamaan esim. miten tarkalleen saan juniorimäärät nousuun tai nuo "riehat" toteutettua ja mitä konkreettista hyötyä niistä lopulta olisi; en tiedä/osaa sanoa...

 

[Aasi]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Minulla on luottoa koripalloon. Oikeasti. Koripallo on vaan niin hemmetin hieno laji. Parasta markkinointia lajille on se, että me fanit käymme katsomassa pelejä ja silloin kun arvelemme, että on erityisen hyvä peli tulossa niin viemme vähemmän lajia seuraavia mukanamme katsomoon. Minua ärsyttää sellaiset taukit, jotka eivät seuraa kotoista korisliigaa, vaan pelkästään NBAta, koska korisliiga on muka niin huonotasoinen. Korisliigan pitäisi olla meidän suomalaisten korisintoilijoiden lempilapsi.

Tuo taikaviitan Suomi-Muu maailma All-Starspeli on erittäin hieno idea.

 

[JJ Sola Fan]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Kiitokset I-POLLElle upeaakin upeammasta postauksesta. Tuli kuin Sophistfunkin kynästä All Stars -peli olisi hyvä, mutta ei Suomi vs. Muu maailma. Jotain parempaa, Itä vs. Länsi, jokatoinen vs. jokatoinen... Mieluummin. Vaikka viisikkoon väh. kaksi suomalaista.

Junnukriteerit olisi hyvät. Budjettiminimejä ei. Korisliigassa tarvitaan pieniä seuroja. Niitä voitais vaikka avustaa, jos tulee tarpeen. Pienet seurat on usein perinteisimpiä ja ihmiset haluaa käydä katsomassa sitä kotijoukkuetta.

Neljä jenkkiä. Taso paranee, mutta ei kuitenkaan mennä ihan pohjamudille.

Mulla ainakin Korisliiga on ykkössarja. En pahemmin NBA:ta edes seuraa. Ja oon saanut hyvin muitakin mukaan... Koris on niin upee laji, että taitanee meillä koko suku hullaantua...

 

[JNS]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Hyvä aiheenavaus I-POLLE:lta.

Mutta itseasiaan. Oma mielipiteeni tähdistöottelusta: ehdottomasti, se juuri voisi olla se piristysruiske, jota kotoinen liigamme tarvitsee. Ottelu, jossa kaikki Korisliigan parhaat pelaajat olisivat yhtäaikaa kentällä. Ottelu tulisi, myös pelata mahdollisimman isossa hallissa, sekä joka vuosi eri paikkakunnilla. Mielestäni ainut muoto otteluun olisi Suomi vs. Muu maailma. Suomalaiset kuitenkin haluavat nähdä, kuinka suomalaiset pärjäävät ulkomaalaisia ammattilaisia vastaan.

OFF-Topic: Mukava nähdä, että olemme saaneet uusia, asiallisia kirjoittajia, kuten I-POLLE, sekä kuinka forumin taso on noussut rekistöröitymispakon jälkeen.

 

[Sophistifunk]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Myhäilin myös tyytyväisenä lukiessani I-Pollen avausta ja koko viestiketjua avauksesta asti. On aivan oikea huomio, että huippukoris tarvitsee kestävän kehityksen suunnitelman. Suomen kaltaisissa maissa huippu-urheilun suunnittelun täytyy olla dynaamista, koska kestäviä ratkaisuja mm. rahoitukseen, valtakunnalliseen näkyvyyteen ja junioripelaajien jalostamiseksi ei ole löydetty. Kolmivuotisetkin suunnitelmat rauhoittavat ilmapiiriä koska suunnitelmat toimivat samalla toteamuksena siitä, että huippukoriksella on tulevaisuutta. Kun miesten maajoukkue tahkoaa Islannin ja Luxemburgin kanssa maajoukkueiden B-sarjassa ja valtakunnallinen uutisverkko kertoo koripalloliiton talousvaikeuksista, on helppo vaipua pessimismiin, pistää kädet puuskaan ja jaella syytteitä siitä, että kaikki on päin Hewlett-Packardia.

Henkilökohtaisella tasolla olen seurannut korista pelikaudesta 1992/1993 lähtien. Lopetin lähes kokonaan kotimaisen pallon seuraamisen joskus kauden 2001/2002 aikana. Omalta osaltani koin sarjan tason olevan tuolloin melko kehno ja etenkin päämäärättömyys SM-sarjan toiminnassa närästi pahasti. Parin vuoden ajan katselin kotimaista korista lähinnä silloin, kun YLE sattui lähettämään matsin sopivaan aikaan. Pussihukissa vieraillut Erron Maxey oli myös yksi syy, miksi raahasin rahojani silloin tällöin liigajoukkueiden kassakirstuihin. Kevään 2004 Kouvot-Lahti-finaalit koin melko hyvätasoiseksi koripalloksi ja ToPon liigasatsaus oli toinen syy, mikä palautti innostukseni korikseen. Paluutani katsomoihin en ole katunut hetkeäkään, sillä olemme saaneet kaksi viimeisintä kautta nauttia aidosti hyvätasoisesta palloilusta. Varsinaisesta koriskulttuurista Suomessa ei voi vieläkään puhua, mutta kaiken ”pimeyden” keskellä on nähtävissä hemmetin hyviä asioita. Kysymys on siitä, miten nämä valopilkut on mahdollista käyttää hyödyksi ja ennen kaikkea: Miten saada suomalainen korisväki uskomaan omaan tekemiseen?

Näkisin mielelläni jonkinasteisen reformaation liigan ja divarin joukkuemäärässä. Kymmenen joukkueen korisliiga ja 10-12-joukkueinen divari olisi optimaalinen rakenne. Liigajoukkueilla olisi syytä täyttää liigajoukkueiden kriteerit – selkeä tunnistettavuus, kunnossa oleva talous sekä ainakin kolmivuotinen, realistinen jatkosuunnitelma. Ei missään nimessä liigaan joukkueita, jotka lähinnä lätkyttelevät palloa ja katsovat, minkälainen jenkki sattuu tulemaan käteen ja johdattamaan luvattuun maahan. Liigan kokoonpanomuutoksen lisäksi divarista olisi syytä kehittyä ajan myötä kilpailukykyinen sarja, jonne tippuminen ei ole maailmanloppu, ja josta on mahdollista nousta porrasta ylöspäin. Uskallan väittää, että tälläkin hetkellä nousevien maaseutupitäjien lisäksi Helsingin, Tampereen ja Turun alueet tuottavat tarpeeksi kehityskelpoisia junnuja, jotka A-ikäisinä eivät löydä paikkaa, jossa kehittyä ja lopulta tyytyvät jäähdyttelypaikkoihin alueiden 2-dirreissä. Esimerkiksi Tampereen Pyrintö näyttää vuodesta toiseen vievän poikajunnuissa mitalit nimiinsä. Samojen kavereiden kasvattaminen aikuisten mitalisteiksi on järkyttävän iso työ, mutta eikö työ olisi sen arvoinen?

Pitää nostaa hattua esim. Honka Akatemian ja Namika Lahden pitkäjänteisyydelle. Resurssit eivät ole kaikkialla samanlaiset, mutta ensiaskel resurssien parantamiseksi olisi sen myöntäminen, että vähemmilläkin resursseilla on mahdollista tehdä hyvää työtä. Pienten kaupunkien joukkueiden SM-sarjataipaleet ovat lahjakkaiden yksittäisten ikäluokkien siivittämiä. Äkkiä tulee mieleeni Kisa Nokia (Riihelä, Kumpulainen, Helenius, Jokinen), Äänekosken Huima (Lehtoranta, Rantaniva, Määttänen) ja FoKoPo (Kotti, Mäki-Tulokas, Kataja, Jalonen). Jos yksittäisissä ikäluokissa on onnistuttu, miksi ei myöhemmissä?

Ensi kauden korisliigasta on jälleen tulossa mielenkiintoinen. Honka ja Kataja ovat jo ilmoittautuneet kärkikahinoihin mukaan. Lappeenranta lähti ennakkoluulottomaksi satsaamaan eurosarjoihin ja ainakin perskohtaisesti toivon satsauksen olevan tuloksellinen. Korihait ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan ja Jyri Lehtosen valmennuspestin myötä Pohitulliin saattanee nousta aivan uudenlainen korisbuumi ensi vuonna. ToPon tiedotteet kertovat suurista uusistuksista. Kouvot näyttää olevan tokenemassa muistotilaisuudesta, KTP luottaa tulevaisuuteen enkä usko Lahdenkaan iskukyvyn nykyisestä heikkenevän. Kauhajoki herättää tunteita puolesta ja vastaan läpi koko kauden. Pyrintö, Tarmo ja Karkkila ovat toistaiseksi viettäneet hiljaiseloa, mutta en usko, että ensi kaudellakaan sarjasta löytyy heittopusseja.

Sarjassa tulee olemaan kotimaisia profiilipelaajia, kuten Lehtoranta, Matinen ja Sten. Tuttujen ulkomaalaispelaajien kynnys palata Suomeen on madaltunut huomattavasti viimeisinä vuosina, siitä esimerkkinä vaikkapa Monte Cummings. Ulander, Iisalo ja mitä ilmeisimmin Ahvenniemi ja Mäki-Tulokas ovat urallaan siinä vaiheessa, että heidän voi olettaa nousevan todellisiksi vastuunkantajiksi kauden aikana. Tulevaisuus on läsnä sellaisissa nimissä kuin Tero Laitinen, Petri Heinonen, Juho Lehtoranta ja Anselmi Vanjoki. Meillä on hemmetin hieno laji ja jos me emme usko sen menestykseen, kuka uskoo puolestamme?

Selkeästi tunnistettava tuote on kaikkien laji-ihmisten etu. All Star –tapahtuma donkkikisoineen voisi hyvinkin olla oiva markkinointikeino. Jos ja kun rahaa kunnolliselle mainonnalle ei löydy valtakunnan verkoista, aina on muita reittejä. David Sternkin on jo huomannut Youtuben tehokkuuden. Vaikka Antti Jokisella tai Markus Selinillä ei olisi aikaa tv-spottien ja mainosten kuvaamiseksi korisliigalle, valtiohan on täynnä toimettomia media-alan opiskelijoita, jotka kuolaten etsivät jotain, millä täyttää ansioluetteloitaan. Eikä korisliiton tarvitse edes potea moraalisia dilemmoja: Ei Maikkarikaan maksa harjoittelijoille..

 

[JoKaFan]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys


Toivon itsekin, että suomalaiset löytäisivät yhä enemmän koriskatsomoihin. Sillä lajin suola on nimenomaan se, että se pitää nähdä paikan päältä. All-Stars-peli on hyvä idea, pelipaikka voisi vaihtua aina joka kausi.

Täytyy toivoa, että jokaisella tulevalla kaudella Korisliigan taso nousee. Tulevalla kaudella jenkkisäännön myötä luulisi ainakin kärjen olevan todella tasainen.

 

[Ohisektori]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Niin hyvää keskustelua, että ei voi kuin kompata.

Niistä yleisömääristä pitää vielä mainita. Itse kuvittelin, kun sarjasta tehtiin nelinkertainen niin kaikki eivät jaksaisi rampata joka viikko pelejä katsomassa. Toisinpa on käynyt ja hyvä näin!

 

[JoKaFan]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Niistä yleisömääristä pitää vielä mainita. Itse kuvittelin, kun sarjasta tehtiin nelinkertainen niin kaikki eivät jaksaisi rampata joka viikko pelejä katsomassa. Toisinpa on käynyt ja hyvä näin!

Mun mielestäni täällä J-townissa on menty keskiarvoissa hiukan alaspäin juuri tuon takia, nimenomaan runkosarjan osalta. Monella katsojalla on varmasti myös on suosikkinsa joukkueessa. Yleensä nimenomaan taitopelaaja tai räiskyvä persoona. Tällä kaudella räiskyvä Lloyd ei täällä vetänyt niin paljon porukkaa kuin viime kaudella nopeakätinen Wesby. Olen siis myös sitä mieltä, että joukkueet voivat pelaaja- ja etenkin tietysti ulkomaalaispelaajavalinnoillaan vaikuttaa katsojamääriin.

 

[Pallopoika]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Miksei Korisliiga ottaisi katsojaluvun lisäämiseksi vaikka kaksi yhden hinnalla keinoa? Tyyliin tuo kaverisi,maksa yhdestä lipusta. Jos matseihin tulisi aina vaikka kaksisataa uutta uteliasta ja edes viisiprosenttia rupeaisi seuraamaan korista aktiivisesti, olisi se suuri voitto.

All-Star matsit olisi kyllä ehdoton kauden kohokohta. Jostain muistan kyllä lukeneeni ettei, kaikki seurat suhtaudu tähän positiivisesti koska, peleistä kertyy kuluja ja loukkaantumisriskejä.

Mitä fudisliitto tekee erilailla, kun katsojamäärät on suuressa nousussa? Olisiko heidän strategioistaan jotain opittavaa? Tietenkin maajoukkueen menestys tuo uutta kiinnostusta aina mutta, se ei voi olla ainoa syy.

Rehellisesti sannottunu voi olla niinkin että, Suomi nyt vaan on liian pieni maa monelle "suurelle" lajille.

 

[I-POLLE]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Tapojahan lajin suosion kasvattamiseen on monia. Jotkut ovat jopa kokeilleet ilmaislippujen jakamista ihmisten houkuttelemiseksi paikan päälle ja kuten edellä mainittiin esimerkiksi yksi kahden hinnalla voisi olla mahdollinen keino uusien katsojien houkuttelemiseksi. Tällaiset alennusmyynnit ovat kuitenkin aina riskialttiita ja niiden kanssa tulisi pelata suhteellisen varovaisesti. Tietysti mainostaminen yksi kahden hinnalla vain tänään on mahdollista ja toimivaa, koska siinä viesti on selkeä: "Tänään voit ottaa kaverisi mukaan, mutta vain tänään, etkä enää huomenna. Jos koripalloa myydään alennuksella, niin ihmiset tottuvat siihen ja eivät jatkossa ole välttämättä valmiita maksamaan omasta lipustaan korkeampaa hintaa.

Kun puhutaan lippujen hinnoista ja niiden matalasta & korkeasta hinnasta on hyvä muistaa mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Vastaus on yksinkertainen: laadusta. Joillekin laatu on laatuaikaa perheen kanssa, toiselle se on kotijoukkueen maskotti ja kolmannelle se voi olla erinomaista koripalloa esittävät huipputason joukkueet sekä mieletön tunnelma. Joku taas haluaa koko paketin kaljan kanssa, jotta on valmis valumaan paikan päälle ja vielä maksamaan 15 euroa koko huvista.

Ylivoimaisesti tärkein laatukriteeri on tietysti peli ja pelaajat. Esimerkiksi SM-finaalit ylittävät tarvittavat kriteerit ja vaikka finaali matsi tulisi TV:stä, ulkona sataisi ja sateenvarjokin olisi hukkunut, niin silti sitä jaksetaan tulla paikan päälle vaikka sitten seisomakatsomoon. Ja näistä peleistä ollaan vielä valmiita maksamaan. Kaikki muu "sälä", kuten maskotit, puoliaikashowt yms. ovat tämän jälkeen helppoja järjestettäviä, vaikkakin ehdottomasti merkittävä lisä tapahtumaan, mutta toisarvoisia.

Välillä kaiken maailman organisaatioissa ja muissa järjestöissä, muissakin kuin koripalloon liittyvissä, ollaan "jokseenkin" paikalleen kangistuneita, eikä uusia innovaatioita enää synny. Lätkän mm-kisat ovat joka vuosi, korisliigan ulkomaalaiskiintiö muuttuu joka vuosi, Foreman on kiven kova joka vuosi... Olisi kiva nähdä vaikka nyt sitten koripallo-organisaatiossa jotain mullistavan positiivista, jolla herätettäisiin positiivista huomiota sekä tietysti lentopallo piireissä kateutta ja mietteitä, että: "Miksi me ei keksitty mitään tollasta". Helppohan se on tietysti tähän kirjotella, mutta kirjotellaan ja maalailaan kuitenkin...

Otetaan esimerkiksi vaikka tuo jo mainittu Korisliigan All-star tapahtuma:

Ottelussa on kaksi joukkuetta. Joukkueita valmentaa tiettyyn päivämäärään mennessä runkosarjan kahden parhaan joukkueen valmentajat. Joukkueessa on 12 pelaajaa ja vähintään kuusi suomalaista. Kummassakin joukkueessa täytyy olla yksi pelaaja kustakin sm-sarja joukkueesta. Kansa saa päättää kahdeksan pelaajaa esim. nettiäänestyksellä. Nämä pelaajat pelaavat automaattisesti kyseisessä ottelussa, mutta eivät välttämättä aloitusviisikossa. Tämän jälkeen valmentajat valitsevat ns. huutoäänestyksellä oman joukkueensa. Ensin valitaan pelaajat noista kahdeksasta kansan valitsemasta, jonka jälkeen valmentajat saavat valita pelaajat mielensä mukaan mistä joukkueesta tahansa. Kuitenkin niin, että joukkueessa on tuo yksi pelaaja jokaisesta korisliigan seurasta ja kuuden suomalasen kriteeri pitää.

Aivan täysin mielivaltainen ja sekopäinen idea, mutta ei varmasti ole ollut missään muualla käytössä (todennäköisesti ei tule koskaan olemaankaan) ja ehkä jonkun mielestä voisi olla edes hitusen mielenkiintoinen.



Mitä sm-sarja joukkueiden junioritoimintaan tulee, niin olisi tietysti hyvä ja jopa suotavaa, että se olisi kyseisen joukkueen emoseuralla aktiivista tai että sitä edes on olemassa. Tämähän on kaikkien niiden emoseurojen raskaasti raatavien vapaaehtoisten sekä palkallisten harteilla. Lisäksi kaikki sm-joukkue ja farmijoukkue toiminta on merkki siitä, että seura haluaa kehittää pelaajia.

Onko kuitenkaan koskaan mietitty vaihtoehtoa, että koripallosta tehtäisiin koulujen peli. Jos mennään niinkin ruohonjuuritasolle kuin peruskouluun, joka on kaikille pakollinen, ja tutustettaisiin juniorit jo tällöin koripalloon, niin harrastaja määrä vosi olla vieläkin suurempi. En tiedä kuinka vakavasti tällaiseen täällä pohjolassa kannattaa ylipäätänsä ottaa kantaa, mutta tietyllä tavalla tässä olisi mahdollisuuksia.

Tälla hetkellä tuon koulupeli statuksen taitaa omata enemmän tai vähemmän salibandy, jota kaikki osaavat pelata, ainakin hieman - kunhan mailalla vähän viuhtoo. Tietysti peli on maailman laajuisesti koripalloon verrattuna yhtä suuri kuin muurahainen sinivalaaseen, mutta Suomessa peli on kuitenkin suht suosittu ja varmasti joiltakin osin sen koulussa saavuttaman aseman ansiosta. Jos noista salibändareista, sisäfutaajista ja rapupallonpelaajista saataisiin napattua muutama pelaaja koriksen pariin niin kyllä sieltä aina joku huippu-urheilija kapuaisi aina korisliigaan asti.. ( <- Viimeisellä lauseella tämä yritettiin vielä pelastaa tänne sm-sarja yms. kategoriaan...)

 

[Sophistifunk]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Piti tulla jälkikäteen katsomaan, mitä tuli eilisissä guaranahöyryissä rustattua ennen nukkumaanmenoa. Pari juttua pitää vielä lisätä.

Kun otin asiakseni ehdottaa liigan ja dirren joukkuemäärien supistamista, kukaan ei tietenkään oleta, että pelkkä joukkuemäärän supistaminen kasvattaisi välittömästi pelillistä tasoa. Supistaminen olisi järkevintä suorittaa muutaman vuoden aikana, jolloin organisaatiot myös sitoutuvat yhteiseen kehitystoimintaan. Käsitykseni mukaan liitolla on jo olemassa laatustandardit huipputason korisseuroille, mutta standardien asettamisen lisäksi niiden toteuttamista tulee valvoa.

Etelä-Saimaa julkaisi mielestäni varsin hyvän artikkelin parjatusta HD:sta:

http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=6&news_id=200713386500

Suorapuheisena miehenä Dettmann on helppo syntipukki kaikelle, mikä Suomi-koriksessa on mennyt pieleen 1990- ja 2000-luvuilla. HD on helppo valinta, koska massat ovat kautta historian vaatineet päitä vadille ja kuvitelleet asioiden menevän välittömästi parempaan suuntaan, kun giljotiini pääsee sivaltelemaan kaulavaltimoita. HD:n kaltainen suoraanpuhuja herättää huomattavasti enemmän tunteita kuin poliittisesti korrekti keskivertojohtaja. Esimerkiksi istuva presidenttimme on ihmisistä kiva, koska kukaan ei voi sanoa hänestä oikeastaan yhtään mitään. (Huom! Lausuma on täysin apoliittinen, minulla ei ole agendaa suuntaan eikä toiseen.)

Olen itsekin sitä mieltä, että HD:lla olisi syytä paikka paikoin muotoilla sanottavansa korrektimpaan muotoon siksikin, että keskusteluyhteys säilyisi. Vaikka ymmärrän esim. HD:n kritiikin Nuori Suomi -järjestön toimintaa kohtaan, kritiikki ei välttämättä mene halutulla tavalla perille kun esittäjänä on mies, jonka argumentointityylissä epäkohdat tuodaan päivänvaloon kärjistämällä. Kyseessä on retoriikan muoto, joka kääntyy täysin itseään vastaan silloin, kun vastaanottajilla on taipumus ymmärtää lausuttu kirjaimellisesti.

Tässäkin Etelä-Saimaan artikkelissa on paljon aineistoa, joka niin tahdottaessa voidaan tulkita provokatiiviseksi. Kukaan ei voi kuitenkaan kieltää, etteikö HD:lla olisi myös paljon järkevää sanottavaa. Kommentti urheilusta tiennäyttäjänä erilaisuuden suvaitsemisessa on erinomainen. Urheilu on toimintaa, joka yhdistää ihmiset kansalaisuusrajoista huolimatta. Maahanmuuttajien tutustuttaminen korikseen palvelee yhdessä maahanmuuttajien kotoutumista, yleistä ilmapiiriä että tulevaisuuden Suomi-korista.

Pidin myös seuraavasta toteamuksesta: "Kotimaisen sarjan tärkeys on, että kynnys sinne pääsyyn on riittävän korkea." Tämä on ehdoton vaatimus. En ole Dettmannin kanssa samaa mieltä siitä, että se tapahtuu, kun liiga koostuu 50% suomalaisista ja 50% ulkomaalaisista pelaajista, mutta liigan ja divarien supistaminen ja selkeä laatuvalvonta ovat jo iso askel oikeaan suuntaan. Ja, kuten sanottua, divarista pitää kehittää sarja, jota 17-21-vuotiaat nuoret eivät häpeile pelata, vaan joka aidosti tarjoaa haasteita. Lyhyellä matematiikalla laskettuna: Jos kaudella 2012-2013 korisliigassa on kymmenen joukkuetta, joka joukkueen kokoonpanossa on kolme ulkomaalaispelaajaa ja neljästä viiteen "vanhaa" suomalaista, rinnakkaislisenssillä pelaavia junioreita olisi joka joukkueessa 4-5. 10-12-joukkueisessa divarissa "vanhoja" suomalaisia riittäisi niin ikään kolme tai neljä joukkuetta kohden, joka yhdistettynä kahteen tai kolmeen ulkomaalaiseen per joukkue takaisi myös hyvän sarjatason, jolla kehittyä ja hakea kokemusta.

Eikä tuo nelikierroksinen sarjakaan niin pitkä olisi kymmenellä joukkueella. 36 matsia joukkuetta kohden. Jos sarjaa pidennetään viikon verran syksystä ja viikon verran keväästä ja lisätään väliin All Star -tauko, otteluohjelmaan tulisi jo ihan eri tavalla ilmavuutta. Äkkiseltään muisteltuna ainakin Make Hemdahl ja Maurizio Pratesi ovat todenneet lopettamisensa osasyyksi "järjettömän" matsiaikataulun, enkä muista kenenkään suhtautuneen 44 matsin maratonsarjaan ihastellen.

 

[lasse]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Hienoa ja erityisesti hyviä kirjoituksia. Itselläni ei nyt ole aikaa kertoa kaikkia omia visioita, joten tyydyn kommentoimaan taikaviittaa.

Itse olen ainakin miettinyt useastikin, miten koriksen tasoa voitaisiin parantaa. Voinkin tässä kaiketi sitten oikeen kokokentän luvan kanssa lyödä visioni (lyhyesti) pöydälle.

Korisliiga on liiton pääasiallinen mainosikkuna ja siitä tulisi saada kestävä, koko ajan kehittyvä sarja. Tähän päästäisiin sillä, että muokataan sarjaa (melko radikaalistikin) ja kiristetään lisenssivaatimuksia. Näin on jo tehty kaiketi. Sarjasäännöt ja määräykset tulisi asettaa voimaan pidemmäksi aikaa. Nyt esim on kolmena kesänä putkeen muutettu esimerkiksi ulkomaalaiskäytäntöä ja joka kerta se on poikennut aikalailla edellisestä. Eli:

1. Kolmen ulkomaalaisen "sääntö" vaikka viideksi vuodeksi. Näin seuroille luodaan paremmat edellytykset suunnitella tulevaisuuttaa

Aivan erinomainen ehdotus... Liigajengejä syytetään lyhytnäköisyydestä, mutta tällä hetkellä vain suuret ja mahtavat kykenevät rakentamaan joukkueitaan pitkäjänteisesti. Hyvät valmentajat tai pelaajat tekevät harvoin pienempiin seuroihin monen vuoden diilejä + junnutoiminta on pienissä kaupungeissa olemattomampaa ymmärrettävistä syistä.

2. Liigaseuroille on asetettava jonkinlainen kriteeri junioritoiminnalle. Esim. vähintään X määrä junioreita tai X määrä joukkueita junnujen SM-sarjoissa. Tällöin saataisiin liigaseuroihin enemmän omia kasvatteja, jotka yleisö voi ottaa omakseen.

Haaveita oi niin haaveita.... Oleellisempaa mielestäni on se että kyetään taistelemaan urheilussa yleisesti pyörivistä dollareista jääkiekon luvatussa maassa. Tässä tilanteessahan esim. lpr ja joensuu tippuisivat nopeasti liigakartalta, kuitenkin noissa kaupungeissa taitaa raha tällä hetkellä asua. Tosiasia on, että molemmissa kaupungeissa on juniori roiminnassa paljon kehitettävää, mutta suunta on silti hyvä. Enemmän olisin huolissani suurien kaupunkien menestymisestä, luulisi turun talousalueelta löytyvän pääsarjajoukkue, juniori alueenahan länsi kuitenkin on paras heti etelän jälkeen. Haalarimiesten puute seurajohdossa vaivaa myös Tamperetta. Stadin seutu huolettaa kuitenkin eniten.... Ymmärrettävästi urheilufyrkista on kova kisa, mutta onhan rahaakin eniten jaossa. Silti ainakin huhujen mukaan juuri ne kolme seuraa joilla viime kaudella oli palkanmaksu vaikeuksia, löytyvät pääkaupunkiseudulta. Kuitenkin jotain kriteerejä voidaan asettaa, mutta ne pitäisi liittää etenkin valmennuspuolelle. Esim kuinka monessa seurassa on valmennuspäällikkö.(ei junnupäällikkö)

3. Liigan sarjasysteemiä tulee muuttaa. Eli kaksi viimeistä karsintoihin ykkösdivarin kahden parhaan kanssa. Tällöin Korisliigassa ja divarissa pelaisi ne joukkueet, jotka sinne taitojensa ja resurssejensa puitteissa kuuluisikin. Joukkuemäärä on ihan sopiva, mutta ottelu määrät voisi pudottaa vaikka jonnekin 30-34 tietämille, jolloin aikaa harjoittelulle jäisi enemmän ja tätä kautta joukkueiden taso saattaisi nousta peleissä.

Tässä suhteessa olisin jopa hieman radikaali... Mallia voisi ottaa junnujen sm-sarjoista, eli 8 jengiä varsinaiseen liigaan, ja sitte esim 1 divariin kaks 8/6 joukkueen lohkoa esim pohjonen ja etelä.. Matseja liigassa tulisi 7x4 = 28, ja loppukaudesta joko suoraan pleijarit tai sitte lätkästä tutut säälipleijarit divarin kahen parhaimman kanssa. Myös divari pelaaminen "halpenisi" ja jättäisi aikaa muuhunkin kuin matkustamiseen alueellisen jaon perusteella.

4. Juuri jonkinlainen All-stars peli (lue: PR-tapahtuma) Tammikuun alkuun herättämään mattimyöhästen kiinnostus Koriliiga-kautta ajatellen ei olisi pahitteeksi. Nykyään Suomessa on niin hyviä suomalaisia pelaajia, että Suomi-Muu maailma olisi tiukka ja viihdyttävä.

Tätähän aina välillä kaipailee ja muistelee kaiholla vanhoja... Raha taitaa olla vaan aika tiukassa, mutta tietysti ulkoistamisen kautta ilman riskejä voisi taas kokeilla parin kolmen vuoden sopparilla.. Pelipaikkana pitäisi mielestäni toimia aina energia-areena, ainut paikka jossa tapahtuman voi järjestää tyylillä... + helsingissä saataisiin näkyvyyttä, koris kuitenkin tarvitsee helsinkiä enemmän kuin helsinki korista...

Nämä siis liigaa koskevia muutosehdotuksia. Sitten Liitolle muutama yleinen tavoite:

Talous pitäisi saada taas tietenkin raiteilleen. Siinä voisi auttaa se, että mietittäisiin kunnolla, kuinka monta työtekijää tarvitaan jne... Varmasti Liitolla olisi varaa keventää henkilöstöään roimasti.

Ei välttämättä tarvitse samantien keventää, vaan tärkeämpää mielestäni olisi ainakin uudelleen organisoida työtehtävät... Tuntuu että selkeähkö linja puuttuu liitolta...

Medianäkyvyys olisi hyvä saada nousemaan vielä entisestään. Tämä vuosi oli näkyvyyden kannalta hyvä; oli Koponen, kunnon ottelu televisiointi ja valitettavasti ulkomaalaisjupakka. All-Stars pelin tyylinen tempaus olisi seuraava askel ja hyvä sellainen.

Näkyvyyden jne.. markkinoinnin kautta juniorimäärät olisi hyvä saada nousuun. Esimerkiksi panostaa vaikka jokunen euro siihen, että käytäisiin kouluissa esittelemässä lajia parilla liikunta tunnilla. Myös tietynlaiset kesällä tapahtuvat "korisriehat" (vrt. Fazer Street basket) voisivat auttaa houkuttelemaan muutaman juniorin lisää. Näissä pikku nassikat voisivat vaikka tavata joitakin paikallisen seuran ja maajoukkueiden pelaajia ja ehkä innostua lajista tai ainakin innostua kokeilemaan lajia.

Liiton tehtävä on mielestäni kehittää seuroja toimimaan... Koulu kiertueet sun muut ovat täysin seurojen asialistalla, tosin liiton koulutus ontuu tällä hetkellä pahasti... maajoukkuetoiminta uudistuksessa ollaan jo menossa oikeaan suuntaan, mutta tuntuu siltä läheskään kaikki seurat eivät kanna huolta valmennuksensa tasosta.. se se on kuitenkin ainut asia joka suomi-korista voi tulevaisuudessa ajaa eteenpäin... Lahti on hoitanut tämän pestin loistavasti, lukuunottamatta vielä hieman hämärän peitossa olevaa koulukorisliigaa...

Seuroille suosittelisin lisää Honka Akatemian kaltaisia ratkaisuita, joissa juniorit, divari ja korisliiga elävät hyvässä putkessa. Junnuille on Hongassa tarjolla hyvä ponnahduslauta/pehmike matkalla Korisliigaan. Ruotsissa Liganin joukkueilla on monella ykkösdivarissa ns. farmijoukkue. Samaan voitaisiin pyrkiä Suomessakin.

Divarissa pelaaminen ei ole mitään halpaa touhua... Mielestäni Kouvot aikoinaan luopui korikouvojen paikasta divarissa juuri sen takia... Eli harvalla seuralla on resursseja suoranaiseen farmijengiin.. Tässä tulisikin seurojen tehdä yhteistyötä, esim. Ktp lahti ja kouvot voisivat yhdessä lunastaa paikan divarista.. ainoastaan valmentajat olisivat divari joukkueen palveluksessa. Jokaisesta liiga jengillä 4 pelaaja paikkaa joukkueessa jne....

Tarkoitus ei ollut olla liian kriittinen, itselle tuli asiat mieleen näin päin...

 

[sepä se]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Ottelussa on kaksi joukkuetta. Joukkueita valmentaa tiettyyn päivämäärään mennessä runkosarjan kahden parhaan joukkueen valmentajat. Joukkueessa on 12 pelaajaa ja vähintään kuusi suomalaista. Kummassakin joukkueessa täytyy olla yksi pelaaja kustakin sm-sarja joukkueesta. Kansa saa päättää kahdeksan pelaajaa esim. nettiäänestyksellä. Nämä pelaajat pelaavat automaattisesti kyseisessä ottelussa, mutta eivät välttämättä aloitusviisikossa. Tämän jälkeen valmentajat valitsevat ns. huutoäänestyksellä oman joukkueensa. Ensin valitaan pelaajat noista kahdeksasta kansan valitsemasta, jonka jälkeen valmentajat saavat valita pelaajat mielensä mukaan mistä joukkueesta tahansa. Kuitenkin niin, että joukkueessa on tuo yksi pelaaja jokaisesta korisliigan seurasta ja kuuden suomalasen kriteeri pitää.

Fudiksella oli tässä joku vuosi sitten melkein samanlainen tapahtuma. Kaksi etukäteen valittua valmentajaa valitsivat vuoroviikkoina yhden pelaajan joukkueeseensa, ja loppuvuodesta pelattiin näiden kahden joukkueen välinen ottelu. Parasta tuossa oli, että viikottain ilmestyvässä hesarin nyt-liitteessä kerrottiin aina viimeisin valittu pelaaja ja valmentaja hiukan perusteli tätä. Tämä oli mielestäni hieno ja hauska ratkaisu, tosin voi olla koripallolla melko paljon hankalampaa saada samanlaista lehtinäkyvyyttä. Aluksi olisi ihan kiva jos edes näitä kuukauden pelaajia hieman perusteltaisiin jossakin lehdessä.

Muuten hienoa tekstiä kaikilta, kerrankin mukava lukea jotain positiivista. Meinannut itselläkin apatia iskeä täällä selaillessa kun tuntuu että lähes kaikki asiat on päin helvettiä ja kaikesta valitetaan...vähän kuin lukisi satasen tekstaripalstaa.

 

[I-POLLE]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Hyvät Naiset ja Herrat, hyvä suuri yleisö! Tänään on 14.7.2007. Kuka on tämän hetken kuumin urheilija Suomessa? -"Piinava hiljaisuus"- MATTI NYKÄNEN tietysti! Oho, Taattua palstatilaa lähes joka seitsemäs päivä - kannattaa katsoa..

Kuka on tämän hetken kuumin aktiiviurheilija? Top kolmoseen mahtuu varmasti yhtä monta sporttaajaa kuin on valitsijoita. Takuu niminä kaksi voittoa putkeen taistellut Kimi Räikkönen ja kumppanit, mutta yksi nimi on noussut urheiluväen tietoon lopullisesti: Petteri Koponen. Drafti tilaisuuden jälkeen isot iltapäivälehdet olivat täynnä suitsutusta kuten esim. myös Helsingin sanomat. Suurimmaksi meritiiksi voidaan kuitenkin ehkäpä laskea radio Rockin Heikkilä - Linnanahde korporaation hehkutus ;D. Draftin jälkeinen aamu n. klo. 06 - 10 ei ollut puolituntista jossa ei olisimainittu sanoja koripallo, Koponen, NBA tai Petteri. Siis jopa tämä hieman raskaammasta musiikista ja asiattomista kommenteista tunnettu korporaatio hehkutti Koposen koroista korilevyyn ja mainittiin jopa että suomalaisille rakkaamman lajin draftitilaisuutta ei voi edes mainita samassa lauseessa koripallon draftin kanssa! Awesome!

Sitä jaksetaan arvuutella kissojen, koirien ja ketunhännän kanssa missä Koponen pelaa ensi kaudella. Loppujenlopuksi sillä ei ole väliä, kunhan pelaa. Jos pystyy kehittymään noin hyväksi on se enää itsestään kiinni onko se taivas rajana - tietysti jokainen SUURI tarvitsee myös hitusen onnea. Seuraavaksi kun Koponen taustajoukkoineen ilmoittaa tulevan pelipaikkansa (joka on luonnollisesti takamies) saa tämä todennäkoisesti puolesta sivusta kahteen sivuun tilaa lehtien palstoilta ja muutaman minuutin jutun urheilulähetyksistä. Ja miettikäähän tällaiset julkisuus pippalot ovat siis suomalaiselle koripallolle vielä tiedossa! Puhumattakaan siitä mitä suomalainen koripallo on jo saanut! Yksi mies hankki kertaheitolla enemmän "urheilullista"palstatilaa itselleen ja ennen kaikkea koripallolle kuin koko korisliiga kolmessa kuukaudessa. Noh, tietysti uutisten kiinnostavuus ja markkina-arvo ovat aivan eriplaneetalla. Mutta eihän enempää voi pyytää! Nyt pitää sitten muidenkin ottaa sitä kuuluisaa vastuuta.

Koripallossa saat tiettävästi kirjata pöytäkirjaan 12 pelaajaa. Näistä viittä saa pitää kentällä samaan aikaan. Ideanahan on, että valmentaja pyrkii löytämään mahdollisimman toimivan yhdistelmän jolla peli kulkee. Yleensä valmentaja myös nimeää aloitusviisikon, johon hän valitsee yleensä joukkueen parhaat pelaajat - tietysti joukkueessa voi olla pelaaja joka on parhaimmillaan kuudentenamiehenä tai muita roolipelaajia, joita sitten vaihdellaan tarpeen mukaan. Mutta hyvä valmentaja osaakin katsoa millainen ryhmä hänellä on ja luoda kuvionsa ja muokata metodejansa sen mukaan.

Oman rankingin perusteella tämän hetken Suomi Koriksen avariin kuuluu 1. Koponen, 2. Rannikko, Möttölä. Penkillä odottaa tukku nälkäisiä "junioreita" jotka himoavat avauksen paikkoja sekä muutama luottopelaaja. Jos avarissa pelaa ykkös paikalla Koponen sekä kakkos paikalla Rannikko ja Möttölä (<- huomatkaa nyt sitten tämä ns. metafora koskien kakkos paikkaa ja muutenkin näitä kahta kappaletta ;D ) niin ketkä omistavat 3,4 ja 5 paikan? Noin ihan henkilökohtaisena mielipiteenä Raha, Organisaatiot (palkalliset ja enenkaikkea vapaaehtoiset <- erityiskiitos heille pyynteettömästä työstä) sekä suuriyleisö = kulutajat. Tämän yhtälön mukaan Suomi Koriksen aloitusviisokossa pelaa: nuorta huipputaitoa, taattua eurooppalaista huippu osaamsta, valtaa, työjuhtia sekä [tukihenkilöt + kuluttajat]. Vaihtopenkiltä löytyy nuorta nousevaa voimaa ja taitoa ja luottopelaajia sekä tietysti monta muuta tekijää. Näitä sitten sekoittelemalla saadaan toimiva paletti ja niinhän se menee, että joukkue on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Noh, onneksi tämä on valmentajan eikä minun tehtävä.

Mutta anyway nyt on mahdollisuuksia saada korisliigaan taas vähän uutta pontta ja energiaa. Tie on ainakin jo yhden henkilön henkilökohtaisella panoksella (tietysti tukijoukkoja yms. unohtamatta) raivattu auki tai edes himpun verran avonaisemmaksi. Kuten Suomen lentopalomaajoukkueesta on todettu: toivottavasti tajuavat mikä helmi heillä on, niin ja eikös tätä helmeä ole koriksessakin ja ehkäpä jopa muutama timantti. Yhtä mielenkiintoisinta korisliiga kautta (vähään aikaan) odotellessa...

PS. Kiitos TV-kanaville korisliigan lähetyksistä! Show kuitenkin valuu eteenpäin ja pienellä panostuksella voidaan matseja saada hieman kiinnostavimmiksi. ( esim. puoliaika koosteiden musiikit - matsin alku introt tai mitkä sitten ovatkaan..)

PPS. Joukkueet kiitos hienosta suomalaisesta koripallosta! Auttakaa silti pienellä panostuksella TV:tä vaikkapa näissä TV-otteluissa.. ( esim. jotain hyvää puoliaika showta.. kyllä sitä kaikenlaista löytyy..)

 

[kokokenttä]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Ylivoimaisesti tärkein laatukriteeri on tietysti peli ja pelaajat. Esimerkiksi SM-finaalit ylittävät tarvittavat kriteerit ja vaikka finaali matsi tulisi TV:stä, ulkona sataisi ja sateenvarjokin olisi hukkunut, niin silti sitä jaksetaan tulla paikan päälle vaikka sitten seisomakatsomoon. Ja näistä peleistä ollaan vielä valmiita maksamaan. Kaikki muu "sälä", kuten maskotit, puoliaikashowt yms. ovat tämän jälkeen helppoja järjestettäviä, vaikkakin ehdottomasti merkittävä lisä tapahtumaan, mutta toisarvoisia.

Itse peli ja pelaajat. Vaikka Korisliiga sitä säännöllisen epäsäännöllisesti seuraavalle tuntuukin varsin kiinnostavalta paketilta, houkuttelisivat kansainväliset ottelut taatusti lisää yleisöä lehtereille. Jos maajoukkueen edesottamukset unohdetaan hetkeksi (olkoon onni myötä!), Team Lappeenranta on sääli vain ainoa riittävän hullunrohkea porukka lähtemään kv-leikkiin mukaan.

Kateeksi käy balttianliigalaisia tai vaikkapa noita balkkanilaisia Adrianic-liigoineen: välimatkat ovat huomattavasti pienempiä kuin esim. pohjoismaisessa liigassa olisi. Jonkinlainen pohjoismaiden liiga, tai vaikka vain suomalaisten ja ruotsalaisten seurojen osallistuminen balttiliigaan olisi varmasti huikea piristysruiske lajille - osallistuvat joukkueet voisivat sitten pelata kevennetyn kotimaisen liigan. Korisliigan kestävälle kehitykselle saattaisi moinen tosin olla haitaksi...

Vielä kommentti yllä olevaan Pollen koposanalyysiin: jotain Espoon ja Hongan suunnalla ilmeisesti tehdään hyvin, kun sekä koris-pelipojat kuin futaajat ovat kirvoittaneet viime aikoina totutusta poikkeavia ja perin positiivissävytteisiä artikkeleita ja keskusteluja. Fudiksen puolella ollaan suorastaan muuttamassa käsitystä "suomalaisesta" pelityylistä...!

 

[Lothar]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Kansainväliset kustannustehokkaat sarjat toisivat mukanaan urheilullista haastetta pelaajille ja uusia kuvioita meille korisviihteen suurkuluttajille. Yllättävää kyllä, kansainväliset sarjat eivät oikein tunnu kiinnostavan suurta yleisöä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin tilanteet, jossa menestys kolkuttaa jo ovelle.
Tässä kehyksessä taloudellinen yhtälö on todella haasteellinen ilman kyseisen sarjan antamaa taloudellista menestyspalkkiota futiksen tyyliin. 8)

 

[Ohisektori]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Kateeksi käy balttianliigalaisia tai vaikkapa noita balkkanilaisia Adrianic-liigoineen: välimatkat ovat huomattavasti pienempiä kuin esim. pohjoismaisessa liigassa olisi. Jonkinlainen pohjoismaiden liiga, tai vaikka vain suomalaisten ja ruotsalaisten seurojen osallistuminen balttiliigaan olisi varmasti huikea piristysruiske lajille - osallistuvat joukkueet voisivat sitten pelata kevennetyn kotimaisen liigan. Korisliigan kestävälle kehitykselle saattaisi moinen tosin olla haitaksi...

Kaksi ruotsalaista joukkuetta sai toukokuussa luvan osallistua Baltian omaan liigaan. Miksei siis myös Korisliigan joukkueet voisi saada samanlaista myönnytystä?

 

[Lothar]

Vs: Korisliigan kestäväkehitys

Yhdistyslain 35 §:ssä yhdistyksen hallituksen jäsenille on asetettu huolellisuusvelvollisuus, jonka mukaan yhdistyksen hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.

Yhdistyslain 39 §:n mukaan hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut yhdistykselle. Yhdistyksen jäsenelle tai ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen, jos vahinko on aiheutettu yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen vastaisella toiminnalla.

Yhdistyslain 39 §:n säännöstä koskevissa esitöissä (HE 64/1988, s. 61) todetaan, että

”Säännöksessä tarkoitettuna tämän lain rikkomisena voitaneen yleensä pitää myös sitä, että hallitus laiminlyö 35 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaisesti. Näin ollen korvausvastuu saattaa seurata myös muun lain pakottavan säännöksen rikkomisesta, jos hallitus samalla on laiminlyönyt edellä sanotun huolellisuusvelvollisuutensa noudattamisen.”

Esitöiden mukaan yhdistyksen hallituksen jäsenellä voidaan katsoa olevan laaja huolellisuusvelvollisuus.

Tämän säännöstön pitäisi sinällään ohjata kestävän kehityksen polulle. 8)