Jaan kutakuinkin kirjoituksesi näkemykset, mutta olisi kiinnostavaa kuulla, miten näet Gustafsonin pelityylin uhanalaisena Suomessa? Ymmärtänen mitä tarkoitat, mutta olisi kiva kuulla tarkemmin.
Kiitos kysymyksestä! Nythän tässä joutuu ihan tarkastelemaan omia ajatuksia.
Ennen kuin menen noihin Gustavsonin vahvuuksiin ja suomalaisittain harvinaisiin ominaisuuksiin koripalloilijana, niin minun täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että Gustavsonin NCAA-ura ja etenkin sen tasapaksuisuus ja konservatiivisuus olivat minulle pettymys. Tämä on toki ollut suomalaisille pelaajille yliopistokoriksessa tyypillistä -- ensimmäinen kausi voi sujuakin ihan lupauksia herättävästi siinä mielessä, että jonkinlainen rooli joukkueesta löytyy ja minuutteja kertyy nopeastikin, mutta valitettavasti vuosien vieriessä suoritustaso ja rooli jähmettyvät. Pelaaja ei pysty tai halua nousta joukkueensa hierarkiassa kovin korkealle tai hyökkäyspään yhdeksi kiintopisteistä. Onko kyse taidosta, loukkaantumisista, urheilullisuuden puutteesta, luonteesta, strategionnista vai jostain muusta, niin sitä en tiedä. Varmaankin yhdistelmää noita edellämainittuja eri painotuksin eri pelaajien kohdalla. Koripalloilullisesti Gustavson ei mielestäni saavuttanut potentiaaliaan NCAA-kentillä
Mutta nyt tuohon itse kysymykseen. Ajattelen niin, että Gustavsonissa harvinaislaatuista on se, miten hän pystyy vaikuttamaan peliin takapelaajana niin monella eri tavalla. Pisteidentekemisentaito/agressiivisuus hänellä saisi kehittyä, ja siihen mielestäni on vieläkin potentiaalia, mutta Gustavsonin uhanalaisuus liittyy mielestäni hänen monipuolisuuteensa. Hänen levypallopelaamisensa on vahvaa. Hän osaa syöttää - niin koriinjohtavia- kuin peliä epäsuoremminkin rakentavia syöttöjä. Huomionarvoisinta tässä on se, että hän pystyy itse luomaan ne tilanteet, joista peliä edesauttavat syötöt lähtevät. Hän on erinomainen puolustaja. Gustavson ei ole mikään uskomaton pallotaituri, mutta isokokoiseksi takakentän pelaajaksi hän on varma pallon kanssa. Hän kykenee nopeisiin ja laajoihin suunnanmuutoksiin, niin pallon kanssa kuin sitä ilman, ja silloinkin kun hän ei pallossa kiinni ole, niin, jälleen harvinaisesti, tekee itsestään vaaralliseen muutenkin kuin nurkkaan levittäytymällä. Gustavson on isokokoinen, voimakas ja hallitsee vartalonsa hyvin korilleajoissa. Sivuttaisliike hänellä on varmaankin maassamme jopa parasta.
Jos Gustavson pystyy kehittymään hyökkäyspäässä agressiivisemmaksi ja tarkemmaksi heittäjäksi, niin uskoisin, että hän pystyy pelaamaan Euroopassa helposti top-5 Euroopan liigoissa. Loppujen lopuksi hän on pelaajatyyppinä harvinainen Suomen ohella myös muualla Euroopassa. Gustavson ei tule olemaan missään joukkueensa paras tai toisiksi paras pisteidentekijä, mutta harva suomalainen pelaaja pystyy auttamaan joukkuettaan molemmissa päissä kenttää yhtä kokonaisvaltaisesti, tehokkaasti ja monipuolisesti.
Kärjistäen, dramitisoiden; toisin kuin monet muut suomalaispelaajat, Gustavson pyrkii ja pystyy, ehkä luontaisesti, käyttämään jokaisen kentällä viettämänsä hetken joukkueen voittamisen edesauttamiseksi eikä hän tarvitse tähän juuri hänelle sopivaa pelikonseptia.
